Depressive and anxious symptomatology in relation to a primary brain tumor : Prospective study of neurosurgical patients in Northern Finland

AbstractThe findings on depression and anxiety among brain tumor patients have so far been based on case series and case samples. In Finland, psychiatric research in relation to psychiatric symptoms among patients with different types of brain tumors is lacking.The study population of this thesis consisted of 101 patients (39 males and 62 females) aged between 20 and 82 years with a solitary primary brain tumor treated surgically at the Oulu Clinic for Neurosurgery, Oulu University Hospital between February 1990 and March 1992. The major histological subgroup consisted of gliomas (40%), and the rest were meningiomas (33%), acoustic neurinomas (13%), pituitary adenomas (8%) and other types (6%).The psychiatric symptoms of the patients were assessed at three time points, namely before tumor operation as well as at three months and at one year after operation by two valid measurement instruments, the Beck Depression Inventory and the Crown Crisp Experiential Index. In addition, the patients’ functional state was evaluated by the Karnofsky Performance Scale and their quality of life according to Sintonen 15 D.Prevalence of at least mild depression before tumor operation was 30% for males and 38% for females. The mean depressive scores decreased significantly for up to one-year during follow-up for both males and females, but they remained notably high in all patients. Decreased functional status (KPS under 70) in the patients was significantly associated with high depressive scores at all measurement points. The decrease in the mean depressive scores was significant among patients with an anterior tumor and those with a pituitary adenoma.Five-year survival of the brain tumor patients was found to be mainly associated with the histology of the tumor. Survival time in months (SD) of the patients with high-grade (III–IV) gliomas was shown to be 22.5 (21.4), while it was 50.2 (19.9) for the patients with low-grade (I–II) gliomas, and 58.2 (9.4) for the rest of the patients. Depression among low-grade glioma patients was significantly associated with worse survival at five years follow-up.The level of anxiety was shown to be significantly higher among patients with a primary brain tumor in the right hemisphere compared to the anxiety scores among patients with left hemispheric tumors. A significant increase was found in the level of obsessionality over time in the female patients with a brain tumor in the left anterior location of the brain at three months after operation.The level of quality of life (QOL) was significantly worse among female brain tumor patients compared to males. Depressive females had significantly lower quality of life compared to that of non-depressive females up to one-year follow-up after surgical operation of the tumor.Depression, anxiety and obsessive-compulsive symptoms have to be recognized and be treated by psychotherapy and pharmacotherapy as soon as possible at every unit where brain tumor patients are followed and encountered.Academic Dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Medicine, University of Oulu, for public discussion in the Väinö Pääkkönen Hall of the Department of Psychiatry, on May 13th, 2005, at 12 noon.Abstract The findings on depression and anxiety among brain tumor patients have so far been based on case series and case samples. In Finland, psychiatric research in relation to psychiatric symptoms among patients with different types of brain tumors is lacking. The study population of this thesis consisted of 101 patients (39 males and 62 females) aged between 20 and 82 years with a solitary primary brain tumor treated surgically at the Oulu Clinic for Neurosurgery, Oulu University Hospital between February 1990 and March 1992. The major histological subgroup consisted of gliomas (40%), and the rest were meningiomas (33%), acoustic neurinomas (13%), pituitary adenomas (8%) and other types (6%). The psychiatric symptoms of the patients were assessed at three time points, namely before tumor operation as well as at three months and at one year after operation by two valid measurement instruments, the Beck Depression Inventory and the Crown Crisp Experiential Index. In addition, the patients’ functional state was evaluated by the Karnofsky Performance Scale and their quality of life according to Sintonen 15 D. Prevalence of at least mild depression before tumor operation was 30% for males and 38% for females. The mean depressive scores decreased significantly for up to one-year during follow-up for both males and females, but they remained notably high in all patients. Decreased functional status (KPS under 70) in the patients was significantly associated with high depressive scores at all measurement points. The decrease in the mean depressive scores was significant among patients with an anterior tumor and those with a pituitary adenoma. Five-year survival of the brain tumor patients was found to be mainly associated with the histology of the tumor. Survival time in months (SD) of the patients with high-grade (III–IV) gliomas was shown to be 22.5 (21.4), while it was 50.2 (19.9) for the patients with low-grade (I–II) gliomas, and 58.2 (9.4) for the rest of the patients. Depression among low-grade glioma patients was significantly associated with worse survival at five years follow-up. The level of anxiety was shown to be significantly higher among patients with a primary brain tumor in the right hemisphere compared to the anxiety scores among patients with left hemispheric tumors. A significant increase was found in the level of obsessionality over time in the female patients with a brain tumor in the left anterior location of the brain at three months after operation. The level of quality of life (QOL) was significantly worse among female brain tumor patients compared to males. Depressive females had significantly lower quality of life compared to that of non-depressive females up to one-year follow-up after surgical operation of the tumor. Depression, anxiety and obsessive-compulsive symptoms have to be recognized and be treated by psychotherapy and pharmacotherapy as soon as possible at every unit where brain tumor patients are followed and encountered

An Ever-Compromised Utopia : Virtual Reality in Thomas Pynchon's Bleeding Edge

Peer reviewe

Living in a paradox--women's experiences of body and life-world after meningioma surgery

Aims.  The aims of the study were to describe how persons who have undergone benign meningioma surgery experience their body and life-world and to illuminate the meaning of the illness, operation and recovery. Background.  Meningioma, which is often benign, is the most commonly diagnosed brain tumour. Studies have shown that persons with meningioma tend to be more psychologically affected than persons with other brain tumours. To our knowledge, no previous studies have focused on the life-world or body experience of these persons. Method.  Narrative interviews with seven women conducted over a 6-month period (2008–2009) were analyzed using a phenomenological hermeneutical method. Findings.  Four themes were identified: In between double threats: the tumour and operation: the participants seemed to perceive a paradox in the sense that the tumour was both benign and threatening and the surgery both curing and risky; the wound as an open gate: the wound is visibly healed, but perceived as unhealed; the suffering body overflows life: the participants were prevented from regaining their body, feeling fragile and oversensitive to impressions; and the need to be embraced by attention: taking the participants’ needs seriously facilitated understanding of the diagnosis. Conclusion.  The participants in this study described emotional distress when recovering from meningioma surgery. It is essential for nurses to be aware of the various meanings people ascribe to events that disrupt their lives and the transition process in connection with meningioma treatment

Vakoilijattaret ja hurjastelevat tyttölapset tekijämiehinä

Arvio teoksesta: Piia Vuorinen: Valtiolle vaaralliset naiset. Valtiollinen poliisi, valvonnan arki ja sukupuoli Suomessa 1919–1944. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Papers on Labour History 13. Väitöskirja, Turun yliopisto 2023, 456 s. ISBN 978-952-7466-27-8

Liikuntavammaisten lasten kohtaamat fyysiset haasteet ja toiminta haasteen kohdatessa : tapaustutkimus erään erityiskoulun leikkikerhosta

Työn tavoitteena on tutkia, millaisia fyysisiä haasteita liikuntavammainen lapsi kohtaa leikkikerhossa ja miten hän toimii haasteen kohdatessa. Fyysisiä haasteita olivat esimerkiksi jalkojen jäykkyys, tasapainon hallinta ja tilan tuomat haasteet. Haasteen kohdatessa lapset ottivat esimerkiksi tukea jostakin, pyysivät apua ohjaajalta tai menivät polvilleen. Tuloksista käy ilmi, että lasten kohtaamat fyysiset haasteet sekä toiminta haasteen kohdatessa ovat sidoksissa lapsen liikuntavammaan ja leikkitilanteeseen. Sama lapsi saattoi kertoa ensin että hän ei pysy pystyssä ilman keppejä, mutta motivoivan leikin aikana lapsi juoksi vaivatta ilman keppejä. Ei- motivoiva tilanne tekee lapsen liikuntavammasta pahemman mitä se todellisuudessa on. Motivoiva leikkitilanne sitä vastoin saa parhaassa tapauksessa liikuntavamman ja leikkitilanteiden aiheuttamat liikkumisen ja leikkimisen ongelmat häviämään lähes täysin, se voimaannuttaa ja saa lapsen toimimaan suorituskykynsä ylärajalla. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimusta. Tapaustutkimuksen kriteerit täyttyvät, koska tutkin tietyn erityiskoulun neljää oppilasta jotka osallistuivat leikkikerhoon jossa toimin toisena ohjaajana. Tutkimuksessa keskitytään leikkikerhosta kuvatun videoaineiston analysoimiseen jonka rinnalla käytän myös kahden oppilaan haastatteluja. Aineisto analysoidaan laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Sisällön analyysin avulla tekstimuotoon kirjoitetusta aineistosta saadaan mahdollisimman tarkka kuvaus. Aineistosta nimetään pelkistettyjä ilmauksia, etsitään niitä yhdistäviä ja erottavia seikkoja, muodostetaan kategorioita ja pyritään löytämään niitä yhdistävät tekijät. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on vammaistutkimus ja leikin tutkimus. Käsittelen leikkiä vertailemalla Piaget’n ja Wygotskyn käsityksiä leikistä. Lisäksi käsittelen leikin voimaannuttavaa elementtiä sekä liikuntavammaisten lasten leikkiä. Tarkastelen vammaisuutta käsitteenä ja sen määritelmän muuttumista historiasta nykypäivään. Vertailen vammaisuuden yksilöllisen- ja yhteiskunnallisen mallin välistä problematiikkaa. Käsittelen tutkimuksessa myös cp-vammaisuutta, liikuntavammaisten lasten koulunkäyntiä lasten näkökulmasta ja kuntoutusta konduktiivisen kasvatuksen näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelen myös integraation ja inkluusion käsitteitä sekä erityisen tuen tarpeen määrittymistä. Leikkikerhon kaltaista toimintaa voidaan tukia yleisemminkin eikä tutkimuksen toistettavuus ole ongelma. Tutkimuksen tuloksesta ei voi tehdä yleistettävää tulkintaa, mutta se antaa yhden käsityksen siitä mitkä asiat liikuntavammaisen lapsen leikeissä voivat olla haastavia ja mitkä asiat niitä helpottavat. Tutkimustuloksia voidaan käyttää apuna esimerkiksi leikkipaikkojen suunnittelussa kaikille lapsille sopiviksi. Tutkimustuloksia voidaan tarvittaessa käyttää jatkotutkimuksessa tutkimalla esimerkiksi miten liikuntavammaiset lapset kokevat esteettömiksi rakennetut leikkipuistot, onko lasten helppo leikkiä niissä, antavatko ne mahdollisuuksia leikkiin ja motivoivatko ne liikuntavammaisia lapsia leikkimään

Henkilöstön osaamisen kehittäminen palkkahallintotiimissä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää palkkahallintotiimin osaamisen kehittämisen menetelmiä sekä kartoittaa keinoja osaamisen jakamisen parantamiseksi. Opinnäytetyön tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa toimeksiantajalle kehitysehdotuksia, jotka tukevat osaamisen kehittämistä sekä jakamista. Toimeksiantajan nimeä ei tuoda opinnäytetyössä esille noudattaen yhteistyösopimusta. Opinnäytetyössä käytettiin lähestymistapana tapaustutkimusta ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistoa kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimus sisälsi myös yhden avoimen kysymyksen, joka käsiteltiin laadullisella tutkimusmenetelmällä eli teemojen mukaan. Aineiston kerääminen rajattiin koskemaan tiettyä asiakkuutta, jota tämä kyseinen tiimi hoitaa. Rajausta tehtiin ammattinimikkeen perusteella, koska tiimissä työskentelee myös muilla ammattinimekkeellä toimivia henkilöitä. Kyselytutkimus lähetettiin 30 henkilölle, siihen vastasi 21 henkilöä. Kysely toteutettiin anonyymisti. Kysymykset laadittiin tutkimuskysymysten sekä teoriaosuudessa esiin nousseiden keskeisten teemojen pohjalta. Kysely sisälsi ainoastaan tutkimuksen kannalta olennaisia kysymyksiä. Kyselyn vastauksien ja johtopäätösten perusteella toimeksiantajalle syntyi kehitysideoita. Kehitysideoita olivat palauteprosessin kehittäminen, ulkoisten koulutuksien hyödyntäminen, työkierron kehittäminen tiimirajojen ulkopuolelle, oman tiimin palaverien hyödyntäminen jatkossakin ja osallistamisen mahdollistaminen

R – niin kuin Rislakki

Arvosteltu teos: Mullistusten mies: Elämää ja kohtaloita historian aallokossa / Jukka Rislakki. Helsingissä: Kustannusosakeyhtiö Otava, [2018]

Perusterveydenhuollon organisaatioyhdistämiset kuntaliitoksen yhteydessä asiakkaan näkökulmasta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla kuntaliitosten yhteydessä toteutettuja perusterveydenhuollon organisaatioyhdistämisiä asiakkaan näkökulmasta. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia kuntaliitosten yhteydessä toteutetut perusterveydenhuollon organisaatioyhdistämiset ovat asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksen kohderyhmän muodistivat erään kaupungin perusterveydenhuollon asiakkaat. Kaupungissa on toteutettu muutamia vuosia sitten kuntaliitos, jonka myötä eri alueiden terveyskeskuspalvelut on yhdistetty hyvinvointikeskuksiin. Tutkimuksen kohderyhmässä oli mukana edustajia perusterveydenhuollon eri asiakasryhmistä (n=10). Tutkittavien ikäjakauma oli 28–85 vuotta ja keskimäärin he käyttivät perusterveydenhuoltopalveluja 2,45 kertaa kuukaudessa. Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla yksilöhaastatteluilla alkuvuodesta 2016. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan terveyskeskusten organisaatioyhdistäminen koettiin mittavana ja tunteita herättäneenä uudistuksena. Asiakkaiden kokemusten mukaan organisaatioyhdistämisen myötä syrjäseutujen palvelut olivat hiipuneet, ja palvelut keskittyneet suureen palvelukeskukseen. Asiakkaat kokivat hoidon laadun edelleen hyvänä, mutta asiakkaan ja perusterveydenhuollon suhteen koettiin etääntyneen. Organisaatioyhdistämisen ajateltiin vaikeuttaneen hoitoon pääsyä, mutta toisaalta tuoneen uusia palvelumuotoja. Asiakkaiden mielestä organisaatioyhdistäminen oli lisännyt asiakkaiden välistä eriarvoisuutta ja asiakkaan vastuuta omasta hoidostaan. Asiakkaiden kokemusten mukaan taloudelliset tekijät olivat vaikuttaneet liikaa organisaatioyhdistämispäätökseen. Organisaatioyhdistämiset ovat perusterveydenhuollossa tavallisia, ja terveydenhuollon haasteet aiheuttavat tarpeen yhdistää organisaatioita myös jatkossa. Asiakkaan näkökulmasta organisaatioyhdistämisiin liittyy kuitenkin monia ongelmallisia tekijöitä. Organisaatioyhdistämisiä suunnitellessa ja toteuttaessa on tärkeä huomioida, että uudistukset mahdollistavat yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille kunnan asukkaille.The purpose of this study is to describe, from a customer perspective, the integrations of primary health care organisations that have taken place due to municipal mergers. The research task involves studying the customer perspective on integrations of primary health care organisations induced by municipal mergers. The target group of the study consists of primary health care customers in an unnamed town. Following a municipal merger a few years ago, health centre services in the various areas of the town are now managed centrally by wellbeing centres. A number of primary health care customer groups are represented in the target group of the study (n =10). The research subjects are between 28 and 85 years old, and they use primary health care services 2.45 times per month on average. The research data has been collected with unstructured personal interviews in early 2016 and analysed through discourse analysis. The results show that integrations of primary health care organisations are seen as substantial, even emotion-charged reforms. Customers feel that due to integrations, services in more remote regions have slowly disappeared and centred around large service centres. Customers say that the quality of care remains up to standard, but the relationship between them and primary health care services has become more distant. Integrations are thought to have made access to care more difficult, but they have also made available new forms of service. Customers are of the opinion that integrations have increased inequality between customers and their responsibility for their own care. They also feel that economic considerations have played an unnecessarily large part in integration decisions. Integrations of primary health care organisations are not uncommon, and challenges faced by health care services make it necessary to continue integrations in the future. From the customer perspective, integrations involve several problematic elements. When planning and implementing integrations, it is important to ensure that reforms make it possible to provide equal, high-quality services to all citizens in a municipality

Yhdistyksen jäsenrekisterin toteuttaminen pilvipalveluun

Yhdistyslaki vaatii yhdistyksiä pitämään jäsenluetteloa jäsenistään, mikä käytännössä tarkoittaa jäsenrekisterin ylläpitämistä. Jäsenrekisteri sisältää usein jäsenten yhteystiedot, jäsenmaksutiedot, jäseneksi liittymisen ajankohdan ja muita yhdistyksen toiminnan kannalta oleellisia tietoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli uudistaa työn toimeksiantajana toimivan Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry:n jäsenrekisteri siten, että sen toiminnot olisivat automatisoituja. Työssä tarkasteltiin ensin mahdollisuutta toteuttaa jäsenrekisteri avoimen lähdekoodin pohjalta. Saatujen tulosten perusteella päädyttiin keskittymään jäsenrekisterin toteuttamiseen Google Workspace -pilvipalvelun sisälle hyödyntäen sen työkaluja, kuten Google Sheets, Google Forms ja Google App Script -ohjelmia. Työn aluksi kartoitettiin nykytilannetta ja jäsenrekisterille asetettuja tavoitteita. Tuloksena saatiin automatisoitu jäsenrekisteri, joka vähensi käsin tehtävän työn määrää ja paransi tietojen ajantasaisuutta