The Australasian COVID-19 Trial (ASCOT) to assess clinical outcomes in hospitalised patients with SARS-CoV-2 infection (COVID-19) treated with lopinavir/ritonavir and/or hydroxychloroquine compared to standard of care: A structured summary of a study protocol for a randomised controlled trial

Objectives: To determine if lopinavir/ritonavir +/- hydroxychloroquine will reduce the proportion of participants who survive without requiring ventilatory support, 15 days after enrolment, in adult participants with non-critically ill SARS-CoV-2 infection. Trial design: ASCOT is an investigator-initiated, multi-centre, open-label, randomised controlled trial. Participants will have been hospitalised with confirmed COVID-19, and will be randomised 1:1:1:1 to receive lopinavir /ritonavir, hydroxychloroquine, both or neither drug in addition to standard of care management. Participants: Participants will be recruited from >80 hospitals across Australia and New Zealand, representing metropolitan and regional centres in both public and private sectors. Admitted patients will be eligible if aged ≥ 18 years, have confirmed SARS-CoV-2 by nucleic acid testing in the past 12 days and are expected to remain an inpatient for at least 48 hours from the time of randomisation. Potentially eligible participants will be excluded if admitted to intensive care or requiring high level respiratory support, are currently receiving study drugs or their use is contraindicated due to allergy, drug interaction or comorbidities (including baseline QTc prolongation of 470ms for women or 480ms for men), or death is anticipated imminently

Tarkkailua ja tutustumista vai osallisuutta ja yhteyttä? : Rippikoulun seurakuntajakso Vaasan suomalaisessa seurakunnassa

TIIVISTELMÄ Rahko, Sanna. Tarkkailua ja tutustumista vai osallisuutta ja yhteyttä? Rippikoulun seurakuntajakso Vaasan suomalaisessa seurakunnassa. Diak Itä, Pieksämäki, syksy 2012, 127 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma (ylempi AMK). Diakonia, kristillinen kasvatus ja nuorisotyö. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa rippikoulun seurakuntajakson kehittämismahdollisuuksia ja haasteita Vaasan suomalaisessa seurakunnassa. Rippikoulusuunnitelma 2001 määrittelee yhdeksi rippikoulun tavoitteeksi seurakuntayhteydessä elämisen. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiassa kirkko kuvataan osallisuuden yhteisöksi. Opinnäytetyössä tutkittiin, toteutuuko seurakuntayhteys ja osallisuus Vaasan suomalaisen seurakunnan rippikoulujen seurakuntajaksolla ja miten yhteyttä ja osallisuutta voisi vahvistaa. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin kvalitatiivisella tutkimusmetodilla. Aineisto kerättiin kolmen rippikouluryhmän ohjaajilta sekä rippikoululaisilta seurakuntajakson alussa ja lopussa. Rippikoululaisia osallistui tutkimukseen 72 ja ohjaajia seitsemän. Nuorten mielikuvia, odotuksia ja kokemuksia seurakunnasta ja seurakuntajaksosta tutkittiin erilaisten tehtävien, kuten kuvien, sarjakuvien ja kysymysten avulla. Työntekijöiden odotuksia ja kokemuksia kysyttiin sekä avoimilla että strukturoiduilla kysymyksillä. Työntekijöiden kanssa pidettiin myös kaksi ryhmähaastatteluun verrattavaa palaveria. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Osallisuuden toteutumista verrattiin teoriaosuudessa esiteltyyn sosiaalipedagogisen kansalaiskasvatuksen tavoitteisiin ja metodeihin. Nuorten odotukset liittyivät enimmäkseen tutustumiseen, kavereiden kanssa olemiseen ja yhteishenkeen. Nuorten mielikuvat seurakunnasta eivät muuttuneet merkittävästi seurakuntajakson aikana. Tutkimusaineiston mukaan jakso ei lisännyt nuorten osallistumishalua seurakunnan tilaisuuksiin. Nuorten odotukset tutustumisesta toteutuivat osittain. Seurakuntajakso oli suurimmalle osalle myönteinen kokemus. Jumalanpalvelus nousi nuorten vastauksissa tutuimmaksi asiaksi seurakunnassa, mutta se koettiin myös outona ja turhana. Osa seurakuntajakson ohjelmasta oli toiminnallista ja perustui osallistumiseen, mutta näitä kokemuksia nuoret eivät maininneet kuvatessaan seurakuntajaksoa. Tutkimustulosten perusteella seurakuntajakson kehittämishaasteita ovat laadukkaan vuorovaikutuksen, toiminnallisten metodien sekä erityisesti reflektoinnin lisääminen. Reflektoinnin avulla nuoret voisivat ymmärtää ja sisäistää kokemuksiaan paremmin. Toiminnalliset menetelmät sekä reflektointi lisäisivät nuorten valmiuksia omien tavoitteiden asettamiseen. Osallisuuden mahdollisuuksien ja valmiuksien kasvaminen vie seurakuntajaksoa tarkkailusta ja tutustumisesta kohti osallisuutta ja yhteyttä. Työntekijöiden yhteinen reflektio ja tavoitteiden sekä opetusmetodien kriittinen arviointi auttaisi seurakuntajakson kehittämistä nuorelle mielekkääksi. Suunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota tavoitteiden ja toiminnan vastaavuuteen. Tutkimukseen osallistuneissa ryhmissä kokeiltiin onnistuneesti uusia menetelmiä. Näitä menetelmiä voisi kehittää edelleen ja ottaa osaksi vaasalaista rippikoulukulttuuria. Opinnäytetyö herätti kysymyksen myös seurakunnan yhteisen rippikoulusuunnittelun tarpeesta. Asiasanat: Rippikoulu, osallisuus, yhteisöllisyys, kvalitatiivinen tutkimusABSTRACT Rahko, Sanna. To observe or to participate? Introductory period of the confirmation training in the Finnish Congregation in Vaasa. 127 p., 4 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Autumn 2012, Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Diaconia, Christian Education and Youth Work. Degree: Master of Social Services. The aim of this study was to find out how to develop the introductory period of the confirmation training in Finnish Congregation in Vaasa. The introductory period means a period before the confirmation camp. In that period confirmands meet about 10 times. According to the confirmation training curriculum 2001, one part of the confirmation work is fellowship of the congregation. This objective is also stated in the strategy of the Finnish Lutheran Church, named Our Church – participatory community. The objective of this study was examine how the confirmands experienced fellowship and participation in the congregation during the introductory period of the confirmation training. The research material of this qualitative study was collected in three confirmation training groups and involved seventy-two adolescents and seven church workers. The questions were asked in the first meeting of each group and repeated again in the end of the introductory period. The research data consists mainly of the information received through the questionnaire, but also of the material gathered in different exercises utilizing pictures and cartoons, etc. The data was analyzed by applying the method of content analysis. The results were compared with the objectives and methods of social-pedagogical civic education. The study shows that during the introductory period of the confirmation training young people got to know new people, made friends, and enjoyed the time spent together. Their image of the parish did not, however, change, and the introductory period did not increase their motivation to participate in the church activities. Nevertheless, the period was a positive experience for most adolescents and a part of their expectations came true. While young people were aware of the regular church activities such as mass and church services they considered them strange and unnecessary. The introductory period was partly based on the participatory approach and shared activities, but the adolescents did not mention that when they described the period. The study concludes that the main challenges of the introductory period of the confirmation training are to improve communication and to increase the use of participatory methods and reflection. Reflecting what has been seen and heard could help the confirmands to better understand their experiences. The possibility to participate could enhance the experience of fellowship and inclusion in the congregation. In order to make the introductory period more interesting for young people, it could be useful for church workers to reflect and evaluate it together. In discussing the confirmation training it is important to ask whether the content corresponds to the objectives. In the three confirmation training groups studied new methods were successfully experimented. These methods could be further developed and taken more widely into use in the introductory period of the confirmation training in Vaasa. The study raised also a question of need of planning the confirmation work in more detail with church workers together. Key words: confirmation work, participation, communality, qualitative researc

Empirical Language Analysis in Software Linguistics

International audienceSoftware linguistics is the science of software languages. In this short paper, we sketch the general discipline of software linguistics, but our focus is on one part of it: empirical analysis of software languages. Such analysis is concerned with understanding language usage on the grounds of a corpus. In this short paper, we sketch a survey on empirical language analysis, and we argue that the research method of content analysis is needed for a thorough survey