Rekrytointiprosessit pk-yrityksissä

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää: minkälaisia käytäntöjä pk-yritykset käyttävät rekrytointiprosesseissaan, minkälaiseksi rekrytointi mielletään pk-yrityksissä ja minkälaisia haasteita rekrytointiprosesseissa nousee esille. Tavoitteet opinnäytetyön sisällölle syntyivät halusta selvittää Suomen yhden suurimpien työllistäjien eli pk-yritysten rekrytointiprosessien käytäntöjä. Suomalaisten pk-yritysten liikevaihto oli kasvanut lokakuussa 2017 7,5 prosentin verran edelliseen vuoteen nähden, jonka vuoksi valtionvarainministeriö ennustaa vuodelle 2018 kasvuloikkaa työllistymistilanteelle, sillä pk-yritykset luovat vuosittain merkittävän määrän työpaikkoja Suomessa. Pk-yritykset ovat suurimpia työllistäjiä Suomessa ja työllistymistilanteen parantumista ennustetaan pk-yritysten liikevaihdon parantumisen johdosta. Annetun ennusteen perusteella syntyi idea tämän opinnäytetyön aiheeseen. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä, jossa aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla. Teemahaastattelut toteutettiin puhelin- ja sähköpostihaastatteluilla, viidelle erikokoiselle pk-yritykselle eri toimialoilta, joiden henkilöstömäärä vaihteli 8 – 133 henkilön välillä. Haastateltavana olivat yrityksen rekrytointia aktiivisesti hoitavat henkilöt. Tutkimustulosten mukaan kaikilla yrityksillä oli käytössään rekrytointiprosessit, jotka noudattivat tietoperustassa esitetyn rekrytointiprosessin mallia. Suurimpia haasteita rekrytointien osalta nousi esille: rekrytointiprosessin oikea ajoitus, resurssihaasteet, haluttujen osaajaprofiilien tavoittaminen ja virherekrytointien minimoiminen. Näihin haasteisiin ehdotetaan rekrytoinnin tueksi: oppilaitosyhteistyön aloittaminen/lisääminen ja työnantajabrändin kehittäminen eri näkökulmista katsoen

Test Image Generator ARMmovie.c : for a Vis-NIR spectral camera development

This report describes a C language program that can be used in both offline or online generation of test images for a special spectral camera prototype software that is run on a Field Programmable Gate Array (FPGA). The FPGA has two ARM processor cores on the same chip where the program can be run under an operating system, such as Linux, or actually its reduced version called Petalinux, or immediately in a ’baremetal’ mode without any operating system as a stand-alone ARM assembler program. It was this flexibility of running modes and the limited memory resources of the FPGA board, which were the main reasons why C language realisation was chosen. The program is designed to be used for both supporting software development and for online self-test type operations in the camera support software run on an FPGA that contains also two traditional ARM processors. The program generates purely synthetic images, or patterns, or can blend real images read from files with synthetic patterns. There are a set of parameters controlling the generation details and they can be input from a file, or they can be introduced via an internal data structure that can be manually tailored before the compilation. The program can generate single images or a sequence of images that can be e.g. externally be combined into a gif animation file.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Spectroscopic Detection of Caries Lesions

Background. A caries lesion causes changes in the optical properties of the affected tissue. Currently a caries lesion can be detected only at a relatively late stage of development. Caries diagnosis also suffers from high interobserver variance. Methods. This is a pilot study to test the suitability of an optical diffuse reflectance spectroscopy for caries diagnosis. Reflectance visible/near-infrared spectroscopy (VIS/NIRS) was used to measure caries lesions and healthy enamel on extracted human teeth. The results were analysed with a computational algorithm in order to find a rule-based classification method to detect caries lesions. Results. The classification indicated that the measured points of enamel could be assigned to one of three classes: healthy enamel, a caries lesion, and stained healthy enamel. The features that enabled this were consistent with theory. Conclusions. It seems that spectroscopic measurements can help to reduce false positives at in vitro setting. However, further research is required to evaluate the strength of the evidence for the method’s performance.Copyright © 2013 Mika Ruohonen et al. This is an open access article distributed under the Creative Commons Attribution License (https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Månne : En korpusbaserad studie av satsadverbialet månne i finlandssvenska och sverigesvenska tidningstexter

Tutkielman tavoitteena on kartoittaa, miten ruotsin kielen månne-sanaa käytetään nykyruotsissa. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään, voisiko sanan määritellä finlandismiksi. Tutkielman pääpaino on suomenruotsalaisessa kielenkäytössä. Ruotsinruotsalaista aineistoa käytetään työssä vertailuaineistona. Tutkimusaineistona käytetään 2010-luvun sanomalehdistä koostettuja korpuksia. Korpukset ovat Göteborgin yliopiston ylläpitämiä ja kaikille avoimia internetissä. Aineisto koostuu 22:sta suomenruotsalaisesta ja 8:sta ruotsinruotsalaisesta korpuksesta. Korpuksista on korpustyökalun avulla eroteltu kaikki sanan månne sisältävät lauseet. Lauseita on suomenruotsalaisessa aineistossa 147 ja ruotsinruotsalaisessa aineistossa 161 kappaletta. Aineiston analysoinnissa käytetään pääasiassa kvalitatiivisia menetelmiä. Aineistolle tehdään laaja syntaktinen analyysi, joka keskittyy sanan månne sijaintiin lauseessa sekä lauseen sanajärjestykseen. Tutkielmassa selviää, että månne on yleisempi sana suomenruotsalaisessa aineistossa. Suomenruotsalaisessa aineistossa månne esiintyy lauseen alussa suurimmassa osassa lauseista. Lauseen lopussa sanaa ei käytetä suomenruotsissa juuri ollenkaan. Suomenruotsalaisessa aineistossa månne esiintyy varsinkin lauseen alussa usein yhdessä negaation inte tai jonkin kysymyssanan kanssa. Suomenruotsissa hyödynnetään usein myös månne-sanan antamaa mahdollisuutta käyttää suoraa sanajärjestystä kysymyslauseessa, mikä ei yleensä ruotsin kielessä ole mahdollista. Ruotsinruotsalaisessa aineistossa månne sijaitsee useimmiten lauseen keskellä. Sanaa käytetään ruotsinruotsissa lauseen alussa ja lopussa suunnilleen yhtä usein. Ruotsinruotsissa månne esiintyy välillä lauseen keskellä välimerkkien avulla erotettuna lisäyksenä. Ruotsinruotsissa lause saattaa myös alkaa infiniittimuodossa olevalla verbillä. Tulokset viittaavat siihen, että månne on tavallisempi sana suomenruotsissa kuin ruotsinruotsissa. Kyseessä voisi olla statistinen finlandismi tai arkaismi, jonka käyttö saa pragmaattista tukea suomen kielen vastaavista konteksteista. Myös suomenruotsin hitaampaa kielenkehitystä ruotsinruotsiin verrattuna voidaan pitää yhtenä syynä tutkimuksessa löytyneille eroavaisuuksille. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta sanan månne käytöstä eri tekstilajeissa sekä murteissa. Erityisesti puhutun kielen tutkiminen voisi valaista ja selittää månne-sanan käyttöä ja variaatiota ruotsin kielessä. Myös sanan etymologia on osittain epäselvä, minkä vuoksi sanan månne ja sen mahdollistamien lauserakenteiden alkuperää tulisi tulevaisuudessa tutkia tarkemmin

Polyfenolien metabolia hyönteisissä

Hyönteisherbivorit metaboloivat kasvien puolustusyhdisteitä monin eri tavoin, mutta metabolian erityispiirteitä ei tunneta hyönteiskunnassa kovinkaan hyvin. Tässä työssä kehitettiin globaaliin käyttöön kvantitatiivinen MetaboKIT-työkalu, jonka avulla voidaan profiloida satojen hyönteislajien polyfenolimetaboliaa kahdeksan malliyhdisteen avulla. Yhdisteille ja niiden metaboliiteille kehitettiin herkät UHPLC-MS/MS menetelmät kahdella eri massaspektrometrilla ja yhdisteiden metaboliaa tutkittiin 11 eri pH:ssa kineettisten mittausten avulla. Lisäksi kehitettiin tapa, jolla hyönteisen suolen pH voidaan mallintaa malliyhdisteiden metaboliaa tuntemalla. Valmiin MetaboKIT-työkalun toimivuus testattiin lopuksi neljän hyönteislajin avulla. Valmis MetaboKIT-työkalu mahdollisti hyönteisten suolen pH:n arvioinnin vertaamalla kasviravinnon ja ulostenäytteen kahveoyylikviinihappoisomeerien määriä toisiinsa; mitä korkeampi pH, sitä pidemmälle isomerisaatio oli edennyt. Tutkimalla malliyhdisteiden metaboliaa ko. pH:ssa in vitro ja vertaamalla sitä yhdisteiden todelliseen metaboliaan in vivo, oli mahdollista päätellä, kuinka merkittävä rooli pH:lla oli erityyppisten yhdisteiden hapettumisessa ja hydrolyysin tai depolymerisaation kautta tapahtuneessa hajoamisessa. Metaboliittiprofiilieroista voitiin alustavasti päätellä, millaisia yhdisteitä todennäköisimmin oli siirtynyt suolesta esimerkiksi hemolymfan puolelle, tai jos tutkitulla hyönteislajilla oli mahdollisesti jokin muu poikkeuksellinen kyky käsitellä tietyn tyyppisiä malliyhdisteitä

Suun terveydenhuollon palvelujen kehittäminen hoitotakuun näkökulmasta

Hoitotakuulainsäädännöllä on tarkoitus turvata kansalaisten tasa-arvo hoitoon pääsyn suhteen. Hoitoonpääsyaika on yksi keskeinen seikka hoitotakuulainsäädännössä. Suun terveydenhuollossa lain määräämä hoitoonpääsytakuu on kuusi kuukautta. Tarpeen tälle kehittämisprojektille antoi suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn tilanne kehittämisprojektin alussa sekä valtakunnallisesti että kehittämisprojektin taustaorganisaatiossa Turun kaupungin suun terveydenhuollossa. Kehittämisprojektin alussa lokakuussa 2011 valtakunnallisesti jonossa oli yli 14000 potilasta ja Turussa yli 1500 potilasta, jotka olivat odottaneet hoitoon pääsyä yli kuusi kuukautta. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää toimintatapoja, joilla hoitotakuujonoja saadaan lyhennettyä, ja sitä myötä parantaa palvelujen saantia suun terveydenhuollossa. Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen osassa sovellettiin kahden kierroksen Delfoi-menetelmää. Siihen osallistui 15 asiantuntijaa. He olivat joko paikallisia tai valtakunnan tason suun terveydenhuollon päättäjiä, johtajia tai asiantuntijoita. Ensimmäinen kierros toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina (vastausprosentti 100) ja toinen kierros postitse lähetetyllä, anonyymillä kyselylomakkeella (vastausprosentti 87 %). Ensimmäisellä kierroksella kartoitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä suun terveydenhuollon 1) hoitotakuun toteutumisesta, 2) sen esteistä, 3) toimenpiteistä hoitotakuujonojen välttämiseksi ja 4) rahoituksesta ja rakenteesta. Ensimmäisen kierroksen tulosten analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tuloksista nostettiin esiin kehittämisehdotuksia ja niitä aiheita, joissa asiantuntijoilla oli eniten näkemyseroja tai joiden sisältö kaipaisi syventämistä. Näistä kehitettiin teesit toisen kierroksen lomakkeeseen. Toisella kierroksella asiantuntijat antoivat arvionsa tulevaisuutta luotaavista teeseistä, joissa kysyttiin asiantuntijoiden mielipidettä teesin toivottavuuteen ja todennäköisyyteen. Vastaukset ristiintaulukoitiin nelikenttään. Tulosten mukaan osa teeseistä jakoi edelleen asiantuntijoiden mielipiteet, eikä niihin kaikkiin saatu yhtä selkeää tulevaisuuden kuvaa. Yksi tällainen teesi oli: Vuonna 2025 hoitotakuu perustuu vielä hoitoon pääsyaikaan ja kokonaishoidon aikoja ei määritellä hoitotakuulainsäädännössä. Toisaalta joukossa oli myös teesejä, joita suurin osa asiantuntijoista piti toivottavina ja todennäköisinä vuonna 2025. Näiden teesien aiheena olivat suuhygienistien lisävaltuudet sekä suun terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän tai toimintarakenteen muutos. Konkreettisia kehittämisehdotuksia tuli yksi, joka oli suuhygienistien pitämä suun terveydenhuollon kunnallinen palvelupiste. Muita kehittämisehdotuksia olivat: terveyden edistämiseen panostaminen, yhteistyön lisääminen, työnjaon kehittäminen ja hoitotakuulainsäädännön muuttaminen niin, että siinä on mukana hoitojen loppuun saattaminen. Suun terveydenhuollon palvelupisteen alustavaa mallia voidaan käyttää sen mahdollisen jatkokehittämisen ja käyttöönoton pohjana.The aim of the national care guarantee law is to ensure citizens’ equality in terms of access to care. Acces to treatment is a key factor in the law and in the public dental care it is six months. Despite the law, access to the health care centres varies a lot in different parts of Finland, especially in the case of dental care. More than 1500 patients have been waiting for over six months to get into the non-emergency dental care in Turku in October 2011 and nationally that number was over 14000 patients. The need for this development project arose due to the inequality of dental care on the national and the local level. The focus of this thesis was in dental care experts’ opinions related to the care guarantee in dental care in Finnish health centres. The goal of this thesis was to give tools for improving national care guarantee situation in Finnish dental care i.e. improve the accesses to health care centres. The Delphi method was used in the research part. It included two rounds and fifteen administrative dentistry experts. The first round was made with a half structured question list and individual interviews (response rate 100 %). The second round was sent by post and it was made by an anonymous questionnaire (response rate 87 %). There were four main research topics in the first round: 1.) How has the care guarantee in dental care been fulfilled? 2.) Which barriers are seen to prevent the implementation of the care guarantee? 3.) What local actions are seen as best when care guarantee queues are to be reduced? 4.) What kind of financial and structural alternatives would be available? Results of the first round were analysed using an inductive analysis. According to the result, the sentences to the second round questionnaire were prepared. Those included future oriented development ideas and other key topics. Experts were evaluating sentences two ways, by expectation and hope. Answers were cross-tabulated to the fourfold table. With some sentences the result was unclear and the expert group did not have a single view. One that kind of a sentence was related to time to get in to the treatment versus time to complete the treatment. Which one is specifying the national care guarantee law in year 2025? On the other hand experts had very good consensus when they evaluated extending the role of dental hygienists or changes to the financial system or the operational model. They expected and hoped that changes will happen and skill-mix of dental hygienists will be a wider in the future. One concrete development idea was the public dental care service reception organized by the dental hygienists. A Model of it created in this development project can be used as a basis for further develop of the idea

Talliympäristön ja koulutusmenetelmän vaikutus hevosten tunnetiloihin

Hevosen hyvinvoinnin arviointi on pitkään pohjautunut pelkästään negatiivisten kokemusten ja tunnetilailmaisujen havainnointiin, joita on tutkittu fysiologisten mittareiden, kuten sydämen sykkeen vaihtelun avulla. Hyvinvoinnin arvioinnissa on kuitenkin tärkeää huomioida myös eläimen subjektiivinen kokemus omasta elämästään. Lisäämällä positiivisia kokemuksia ja sitä myötä positiivisia tunneilmaisuja voimme parantaa hevosten hyvinvointia entisestään. Fysiologisten mittareiden rinnalle on nostettu yhä tärkeämpinä käyttäytymiseen perustuvat mittarit, kuten laadullinen käyttäytymisarvio, QBA (Qualitative Behaviour Analysis, Wemelsfelder ym., 2001). Tässä tutkimuksessa tarkastelin 34 aikuisen hevosen videoituja ratsastus- ja työskentelytilanteita omistajien tai vakituisten hoitajien kanssa. Tutkimuskysymys oli vaikuttavatko talliympäristö ja koulutusmenetelmä työskentelytilanteiden tunnetiloihin. Videoiden pohjalta kaksi havainnoitsijaa arvioi hevosten tunnetiloja QBA-menetelmällä käyttäen valittua adjektiivilistaa (engl. fixed list) ja avointa arviointijanaa (engl. visual analogue scale). Menetelmän validointiin, ja kvantitatiivisena menetelmänä, käytettiin kirjallisuuteen pohjautuvaa etogrammia ja eleiden havainnointia sen avulla. Eleet koodaattiin videomateriaalista BORIS- ohjelman avulla, jonka jälkeen kvantitatiivinen data redusoitiin käyttämällä pääkomponenttianalyysia. Saatuja komponentteja korreloitiin prediktiivisesti QBA:sta saadun käyttäytymisdatan avulla tarkoituksena arvioida hevosten kokemaa tunnetilaa työskentelyn aikana. Tutkimus ei kuitenkaan osoittanut voimakasta korrelaatiota QBA:n ja kvantitatiivisen, eri käyttäytymisten esiintymistä havainnoivan, datan välillä, indikoiden, että lisää tutkimustyötä laadullisen menetelmän kehittämiseksi tarvitaan. Tästä syystä itse tutkimuskysymystä tarkasteltiin määrällisesti mitattujen, tunnetiloja indikoivien eleiden avulla. Analysoin lineaarisen mallin avulla, ennustavatko koulutusmenetelmä, talliympäristö tai sukupuoli tunnetilojen komponenttiarvoja. Tuloksen osoittivat, että koulutusmenetelmä, talliympäristö tai sukupuoli eivät vaikuttaneet tilastollisesti merkittävästi siihen millaisia tunnetiloja hevoset kokivat työskentelyn aikana. Tulos on poikkeava aiempaan tutkimustietoon verrattuna. Todennäköinen syy on tutkimuksen otoskoko, osoittaen, että tässä käytetyt menetelmät eivät vielä nykyisellään sovellu pienemmän aineiston käsittelyyn ja tunnetilojen analysointiin

Kaupunkien sijainti sekä niiden elinkeinorakenteiden erikoistumisaste kaupunkisysteemimalleissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkielmassa käsitellään kaupunkisysteemimalleja, jotka antavat selityksiä sille, miten erikoistumisasteeltaan erilaiset kaupungit sijaitsevat toisiinsa nähden tilassa sekä sille, miksi taloudessa voi samaan aikaan olla sekä erikoistuneita että monipuolisia kaupunkeja. Tutkielman keskeisin osa on Fujitan, Krugmanin ja Morin (1999) hierarkisen kaupunkisysteemin kehitystä kuvailevan mallin tarkastelu. Tutkielman alussa käsitellään joitakin kaupunkitaloustieteen tämän työn kannalta keskesiä käsitteitä ja tarkastellaan kaupunkien ja kaupunkisysteemien yleisiä ominaisuuksia,kuten esimerkiksi kaupunkien kokojakaumia ja erilaisten kaupunkien elinkeinorakenteita. Tämän jälkeen tutkielmassa esitellään lyhyesti joukko kaupunkeja ja kaupunkisysteemejä kuvaavia malleja, joista osa liittyy kiinteästi tutkielmassa myöhemmin tarkemmin esiteltyihin malleihin.Tutkielmassa tarkastellaan tämän jälkeen tarkemmin jo edellä mainitun Fujita, Krugmanin ja Morin (1999) mallin lisäksi Abdel-Rahmanin (1993) kaupunkisysteemimallia sekä Durantonin ja Pugan (2000) kaupunkisysteemimallia. Fujitan, Krugmanin ja Morin (1999) malli antaa selityksen sille, miten erikoistumisasteeltaan erilaiset kaupungit sijaitsevat toisiinsa nähden spatiaalisessa taloudessa. Tässä mallissa muodostuva kaupunkisysteemi muistuttaa Christallerin keskuspaikkateorian tuloksia ja sitä pidetään tästä syystä yhtenä merkittävimmistä viime vuosina kehitetyistä kaupunkisysteemimalleista. Abdel-Rahmanin ja Fujitan (1993) sekä Durantonin ja Pugan (2000) malleissa annetaan selitykset sille, miksi taloudessa saattaa esiintyä samaan aikaan sekä monipuolisia että erikoistuneita kaupunkeja. Tutkielman kirjoittamisessa käytetyistä lähteistä tärkeimmät olivat Fujitan, Krugmanin ja Morin (1999) artikkeli “On the evolution of hierarchical urban systems” Fujitan, Krugmanin ja Venablesin (1999) teos “The spatial economy cities, regions and international trade” sekä Gilles Durantonin ja Diego Pugan (2000) artikkeli “ Diversity and Specialization in cities: Why, Where and When Does it Matter?

Lean-periaatteiden soveltaminen sulautettuja ohjelmistoja sisältävien varaosien tilaus-toimitusprosessiin

AC drive manufacturers promise product support for their products for decades. In AC drives there are components which are installed with software and providing product support includes being able to supply these components as spare parts. To ensure that these operations are efficient, we apply the lean principles to them. Because the range of product variants in this case is extremely vast, it is not reasonable to focus on improving the process of all products equally. The goal of this thesis is to find out, on which products the improvement efforts should be focused, how the lean principles can be applied to the process and what kind of effect applying lean principles to this process has. As a result, suggestions for the case company are given in order to improve their performance. The products are divided into four product groups that are prioritized according to their sales volumes. By using 80/20-principle, we decide to focus on two product groups which account for 77\% of total sales volume. In the order-to-delivery process customer values short delivery time and high product quality. During the process there are interruptions caused by insufficient order information. As there is no continuous improvement process in place for this process, these problems keep on recurring. We form a picture of perfection which describes the future state of the process. In this picture we ensure that high quality products are delivered to the customers with no interruptions in the process flow by applying poka-yoke to the software installation process, practicing 5S, implementing continuous improvement process to the order-to-delivery process and maintaining and improving standards.Taajuusmuuttajavalmistajat lupaavat tuotetuen tuotteilleinsa kymmeniksi vuosiksi. Taajuusmuuttajat sisältävät komponentteja, joihin tulee asentaa ohjelmisto, ja tuotetuki sisältää näiden komponenttien tarjoamisen varaosina. Varmistaaksemme, että näiden varaosien tilaus-toimitusprosessi on tehokas, sovellamme siihen Lean-periaatteita. Koska tuotevalikoima on tässä tapauksessa erittäin laaja, ei ole järkevää keskittyä parantamaan prosessia kaikkien tuotteiden osalta tasapuolisesti. Tämän diplomityön tarkoituksena on selvittää, minkä tuotteiden tilaus-toimitusprosessin parantamiseen tulisi keskittyä, miten Lean-periaatteita voidaan soveltaa prosessiin ja millainen vaikutus Lean-periaatteiden soveltamisella tässä prosessissa on. Näiden tulosten pohjalta kohdeyritykselle annetaan ehdotuksia, joilla he pystyvät parantamaan tilaus-toimitusprosessin tehokkuutta. Varaosat ovat jaettu neljään tuoteryhmään, jotka priorisoidaan niiden myyntimäärien perusteella. Käyttämällä 80/20-periaatetta päätämme keskittyä kahteen tuoteryhmään, joiden osuus on 77\% kokonaismyyntimäärästä. Tilaus-toimitusprosessissa asiakas arvostaa lyhyttä toimitusaikaa ja tuotteiden korkeaa laatua. Tilaus-toimitusprosessin aikana tapahtuu pysähdyksiä, jotka johtuvat riittämättömistä tilaustiedoista. Koska tilaus-toimitusprosessiin ei ole otettu käyttöön jatkuvan parantamisen prosessia, nämä ongelmat toistuvat. Muodostamme kuvan täydellisyydestä, joka nyt kuvaa prosessin tulevaisuuden tilaa. Tässä kuvassa varmistamme, että korkealaatuisia tuotteita toimitetaan asiakkaille ilman keskeytyksiä käyttämällä poka-yokea ohjelmiston asennuksen yhteydessä, harjoittamalla 5S:ää, ottamalla käyttöön jatkuvan parantamisen prosessin tähän tilaus-toimitusprosessiin ja ylläpitämällä sekä kehittämällä standardeja

MET -toiminta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa : Gastrokirurgiset potilaat 1.5.2013 - 31.8.2013.

Medical Emergency Team (MET) -ryhmä on sairaalan sisäinen lääketieteellisistä hätätapauksista vastaava ryhmä. Erona perinteiseen elvytysryhmään MET-ryhmä vastaa elvytysten lisäksi myös muista sairaalassa tapahtuvista lääketieteellisistä hätätilanteista. Olennainen osa MET-toimintaa sairaalassa on ohjata vuode-osastojen henkilökuntaa kriittisesti sairaiden potilaiden tunnistamiseen sekä niihin reagoimiseen. Olennaista on tunnistaa potilaan uhkaava tilanne ja reagoida siihen hoitamalla asiaa, ennen kuin se johtaa peruselintoimintojen romahtamiseen ja elvytystilanteeseen. Gastroenterologisten osastojen potilaat, eritoten osastojen kirurgiset potilaat, muodostavat lähes neljäsosan MET-ryhmän tehtävistä. Työn tarkoituksena oli selvittää, onko tähän mitään erityistä selitystä. Eroavatko gastrokirurgiset potilaat Tays:n muista potilaista esimerkiksi jollakin erityispiirteellä, joka MET-ryhmän olisi mahdollista huomioida tai joka olisi hyvä ottaa huomioon osaston koulutuksissa? Työssä tutkittiin Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) MET-ryhmän käynnit 1.5.2013 - 31.8.2013 välisenä aikana. Työssä verrattiin gastrokirurgisia potilaita muihin kirurgisiin potilaisiin ja kaikkiin muihin Tays:n vuodeosastojen potilaisiin. Työssä todettiin aineiston gastrokirurgisten potilailla olevan enemmän perussairauksia. Gastrokirurgisten potilaiden sairaalahoitojaksot olivat myös pidempiä ja heillä oli suurempi sairaalakuolleisuus. Todettiin myös, että potilaiden seuranta gastrokirurgisella vuodeosastolla oli parempaa muihin ryhmiin verrattuna. Leikkaustoiminnan osalta gastro- ja muut kirurgiset potilaat eivät eronneet toisistaan, kummassakaan ryhmässä ei löytynyt merkkejä leikkaussali- tai heräämötoiminnan ongelmista MET-käyntiä selittävinä tekijöinä. Kolmen edellä mainitun ryhmän väliltä ei myöskään löytynyt merkkejä potilaan tilan virhearvioista päivystysalueella sairaalaan oton yhteydessä. Työn aineiston perusteella ei löydetty erityisiä korjattavissa olevia syitä tai puutteita, joilla voitaisiin merkittävästi puuttua gastrokirurgisten potilaiden MET-hälytysten määrään. Ainoaksi selittäväksi tekijäksi tarjoutui potilaiden lähtöjään suurempi perussairauksien määrä. Gastrokirurgisten potilaiden pidemmät hoitojaksot ja suurempi sairaalakuolleisuus sopivat myös heikompaan terveyden tilaan, minkä ajateltiin viittaavan myös vaikeampaan sairauteen hoitojakson taustalla. Gastrokirurgiset potilaat tulevat varmasti jatkossakin olemaan merkittävä potilasryhmä MET-ryhmän työssä