Prostaglandin E2 Synthesizing Enzymes in Rheumatoid Arthritis B Cells and the Effects of B Cell Depleting Therapy on Enzyme Expression

Introduction: B cells may play an important role in promoting immune activation in the rheumatoid synovium and can produce prostaglandin E-2 (PGE(2)) when activated. In its turn, PGE(2) formed by cyclooxygenase (COX) and microsomal prostaglandin E-2 synthase 1 (MPGES1) contributes to the rheumatoid arthritis (RA) pathological process. Therapeutic depletion of B cells results in important improvement in controlling disease activity in rheumatoid patients. Therefore we investigated the expression of PGE(2) pathway enzymes in RA B cells and evaluated the effects of B cell depleting therapy on their expression in RA tissue. Methods: B cells expressing MPGES1 and COX-2 were identified by flow cytometry in in vitro stimulated and control mononuclear cells isolated from synovial fluid and peripheral blood of RA patients. Synovial biopsies were obtained from 24 RA patients before and at two consecutive time points after rituximab therapy. Expression of MPGES1, COX-1 and COX-2, as well as interleukin (IL)-1 beta and IL-6, known inducers of MPGES1, was quantified in immunostained biopsy sections using computerized image analysis. Results: Expression of MPGES1 or COX-2 was significantly upregulated upon stimulation of B cells from blood and synovial fluid while control cells displayed no detectable enzymes. In synovial biopsy sections, the expression of MPGES1, COX-1 or COX-2 was resistant to rituximab therapy at 8 or 16 weeks after start of treatment. Furthermore expression of IL-1 beta in the synovial tissue remained unchanged, while IL-6 tended to decrease after therapy. Conclusions: Therapy with B cell depleting agents, although efficient in achieving good clinical and radiographic response in RA patients, leaves important inflammatory pathways in the rheumatoid synovium essentially unaffecte

Bmp and Nodal Independently Regulate lefty1 Expression to Maintain Unilateral Nodal Activity during Left-Right Axis Specification in Zebrafish

In vertebrates, left-right (LR) axis specification is determined by a ciliated structure in the posterior region of the embryo. Fluid flow in this ciliated structure is responsible for the induction of unilateral left-sided Nodal activity in the lateral plate mesoderm, which in turn regulates organ laterality. Bmp signalling activity has been implied in repressing Nodal expression on the right side, however its mechanism of action has been controversial. In a forward genetic screen for mutations that affect LR patterning, we identified the zebrafish linkspoot (lin) mutant, characterized by cardiac laterality and mild dorsoventral patterning defects. Mapping of the lin mutation revealed an inactivating missense mutation in the Bmp receptor 1aa (bmpr1aa) gene. Embryos with a mutation in lin/bmpr1aa and a novel mutation in its paralogue, bmpr1ab, displayed a variety of dorsoventral and LR patterning defects with increasing severity corresponding with a decrease in bmpr1a dosage. In Bmpr1a-deficient embryos we observed bilateral expression of the Nodal-related gene, spaw, coupled with reduced expression of the Nodal-antagonist lefty1 in the midline. Using genetic models to induce or repress Bmp activity in combination with Nodal inhibition or activation, we found that Bmp and Nodal regulate lefty1 expression in the midline independently of each other. Furthermore, we observed that the regulation of lefty1 by Bmp signalling is required for its observed downregulation of Nodal activity in the LPM providing a novel explanation for this phenomenon. From these results we propose a two-step model in which Bmp regulates LR patterning. Prior to the onset of nodal flow and Nodal activation, Bmp is required to induce lefty1 expression in the midline. When nodal flow has been established and Nodal activity is apparent, both Nodal and Bmp independently are required for lefty1 expression to assure unilateral Nodal activation and correct LR patterning

Elinsiirron saaneen nuoren siirtyminen lasten ja nuorten hoitotyöstä aikuisten terveyspalveluiden käyttäjäksi

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata saumaton, hoitoon sitoutumista tukeva hoitopolku nuoren elinsiirtopotilaan siirtyessä lasten ja nuorten hoitotyöstä aikuisten terveyspalvelujen käyttäjäksi. Työmme on osa lasten ja nuorten hoitotyön osaamisen tulevaisuuden hanketta. Hankkeen tarkoituksena on uusien toimintakäytäntöjen luominen, verkostomaisen työskentelyn vahvistaminen, sekä saumattomien hoitopolkujen kehittäminen. Hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, Metropolia ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutusohjelma ja Tampereen yliopiston Hoitotieteen laitos. Työssämme keskitymme potilaan siirtymävaiheen solmukohtiin, kuvaamme nykyisen hoitopolun ja pyrimme löytämään näkökulmia sekä toimintamalleja, jotka antaisivat nuorelle, hänen perheelleen sekä hoitoyksikölle valmiuksia siirtymisprosessin vaiheisiin. Työssämme keskitymme nuorten kehittymishaasteisiin ja pyrimme kartoittamaan nuorten hoitomyönteisyyttä ja vastaanottavaisuutta edistäviä keinoja ja välineitä. Opinnäytetyömme aihe on uusi hoitotieteellisen tutkimuksen kohde ja löytämämme materiaali on luonteeltaan täsmällistä, tuoretta ja vastaa hyvin työmme edistymisen vaateisiin. Käytimme työssämme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimustyön tarve sekä prosessin kehittäminen potilaan tarpeita vastaavaksi tällä hoitotyön saralla on erittäin tärkeää. Kansainvälisesti siirtymisessä koetaan haastavimmaksi prosessin alkamisen äkillisyys, riittämätön tiedonkulku lasten ja aikuisten puolen välillä ja tätä kautta hoidon jatkuvuuden kankeus. Toisin sanoen siirtymiseen valmistavien toimintojen aikaistaminen, kirjallinen informaatio ja sujuvampi yhteistyö palveluiden tarjoajien välillä, ovat suurimmat kehittymishaasteet