Aikuisiän pikkuaivovaurioiden yhteydessä esiintyvät kielelliset häiriöt:systemaattinen kirjallisuuskatsaus 91 potilastapauksesta

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia, millaisia kielellisiä häiriöitä liittyy aikuisiän pikkuaivovaurioihin. Tavoitteena oli selvittää, mitkä kielelliset toiminnot ovat pikkuaivovaurioiden seurauksena poikkeavia ja kuinka vaikea-asteisia sekä pitkäkestoisia kielelliset häiriöt ovat. Lisäksi haluttiin tutkia, onko vauriosta kuluneella ajalla yhtettä kielellisten häiriöiden vaikeusasteeseen. Tavoitteena oli myös selvittää, millaisia tuloksia on havaittu aivojen toiminnallisilla tutkimusmenetelmillä kyseisen potilasryhmän kohdalla. Tutkimusmenetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Systemaattinen tiedonhaku suoritettiin 7 tietokantaan ja lisäksi tehtiin täydentävä käsi- ja viitehaku. Sisäänotto- ja poissulkuprosessin myötä aineistoksi valikoitui 35 tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu aikavälillä 1994–2017. Artikkeleista valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla 91 potilastapausta katsaukseen. Tilastolliset analyysit suoritettiin χ2-testin ja Fisherin eksakti -testin avulla. Tulokset osoittivat, että aiheesta on tehty vähän laadukkaita ja luotettavia tutkimuksia. Aineiston tutkimukset olivat myös hyvin heterogeenisiä keskenään. Tutkielmassa havaittiin, että aikuisiän pikkuaivovaurioiden yhteydessä on raportoitu erilaisia kielellisiä häiriöitä niin aivoverenkiertohäiriöiden, kuin aivokasvaintenkin kohdalla. Vaikka joitakin oireita oli raportoitu hieman useammin pikkuaivojen oikean, kuin vasemman puoliskon vaurioissa, ei yksiselitteistä yhteyttä kielellisten oireiden sekä vaurion sijainnin väliltä löydetty. Kielellisistä oireista vahvin näyttö saatiin sanasujuvuuden ja kielellisen työmuistin osalta. Vahvempaa näyttöä saatiin lisäksi nimeämisen ja sananlöytämisen vaikeuksista, agrammatismista sekä korkean tason kielen häiriöistä. Viiden potilaan kohdalla kielelliset oireet oli kuvattu afasiana ja heillä afasia lieveni ajan myötä. Kielellisten oireiden vaikeusastetta ei voitu tarkastella perusteellisesti aineiston puutteellisuuksista johtuen. Potilaiden kielelliset häiriöt olivat usein kapea-alaisia, mikä voi osin selittyä tutkimusten kielellisen arvioinnin suppeudella. Kielelliset häiriöt näyttävät usein lieventyvän ja osalla jopa parantuvan ajan myötä. Osalla potilaista oireita esiintyi vielä usean vuoden kuluttua vaurion saannista. Jos vauriosta oli kulunut vähintään vuosi, olivat kielelliset häiriöt kuitenkin pääasiassa kapea-alaisia, eivätkä ne olleet usein puhtaasti kielellisiä. Merkittävämmät kielelliset oirekuvat näyttävätkin sijoittuvan alle vuoteen vaurion saannista, mikäli niitä aikuisiän pikkuaivovaurioiden yhteydessä esiintyy. Potilaiden sanasujuvuuden ja nimeämisen häiriöiden vaikeusasteet olivat ainakin jonkinlaisessa yhteydessä vauriosta kuluneeseen aikaan, sillä ajan myötä merkittävien häiriöiden määrä väheni. Sanasujuvuuden häiriöt näyttäisivät lieventyvän hitaammin suhteessa nimeämiseen. Merkittäviä sanasujuvuusoireita raportoitiin vielä yli vuoden kuluttua vauriosta, kun taas merkittäviä nimeämisvaikeuksia ei esiintynyt enää yli 6 kuukauden kuluttua vaurion saannista. Muiden aivoalueiden toiminnalliset häiriöt niin kortikaalisilla, kuin subkortikaalisillakin alueilla näyttäisivät olevan yksi potentiaalinen mekanismi selittämään kielellisiä häiriöitä aikuisiän pikkuaivovaurioissa. Vaikka aineiston potilailla raportoidut kielelliset häiriöt eivät usein olleet erityisen merkittäviä, niin kielellinen oirekuva voi silti vaihdella yksilöllisesti pikkuaivovaurion yhteydessä. Tämä on syytä huomioida puheterapeutin kliinisessä työssä. Tutkielma vahvisti näkemystä, jonka mukaan pikkuaivoilla on yhteys kieleen. Yhteys näyttäisi kuitenkin ainakin osin selittyvän esimerkiksi muiden kognitiivisten oireiden sekä muiden aivoalueiden toiminnallisten häiriöiden avulla. Ilmiötä olisi edelleen syytä tutkia tarkemmin tulevaisuudessa etenkin tutkimusmenetelmällisesti vahvojen pitkittäistutkimusten muodossa, sekä logopedisestä näkökulmasta laaja-alaisten ja herkkien kielellisten arviointimenetelmien avulla

Vanhempien kokemuksia subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen vaikutuksista heidän perheidensä arkeen

Tiivistelmä. Yksi viimeaikaisista varhaiskasvatuslain muutoksista koski subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista 20 tuntiin viikossa. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää millaisia kokemuksia vanhemmilla on subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta ja miten rajaaminen näkyy heidän perheidensä arjessa. Lisäksi selvitämme, kuinka 20 tuntia varhaiskasvatusta viikossa on käytännössä järjestetty, ovatko vanhemmat olleet tyytyväisiä toteutukseen ja kokevatko he lapsensa saavan tarpeeksi varhaiskasvatusta. Vanhempien kokemusten kautta selvitämme myös rajaamisen vaikutuksia heidän lastensa arkeen. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, jossa käytimme fenomenologista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto koostuu viiden vanhemman haastatteluista. Haastatteluhetkellä rajaus oli tullut lasten kohdalla voimaan noin kaksi kuukautta sitten. Analysoimme tutkimusaineiston käyttäen fenomenologisia analyysimenetelmiä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kuvaamme varhaiskasvatuksen kontekstia tutkimuksemme taustalla ja erityisesti subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden historiaa ja nykytilaa. Käsittelemme myös perheen merkitystä kasvattajana, varhaiskasvatuksen merkitystä perheen tukijana sekä kansainvälisiä ja suomalaisia tutkimustuloksia varhaiskasvatukseen osallistumisen vaikutuksista lapselle ja yhteiskunnalle. Tutkimusaineisto osoittaa, että vanhemmat ovat saaneet valita 20 tunnin varhaiskasvatuksen järjestämisen osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. 20 tuntia koetaan pääsääntöisesti riittäväksi, mutta aikojen joustamattomuuden vuoksi osa perheistä ei käytä koko 20 tuntia. Osa vanhemmista koki, ettei rajaaminen juurikaan vaikuttanut heidän perheidensä arkeen, kun taas osassa perheistä vaikutuksia nähtiin paljon. Ryhmien toiminnassa ja pedagogiikassa tulisi huomioida osaviikkoiset sekä osapäiväiset lapset nykyistä paremmin. Osa vanhemmista on kokenut syyllistämistä, kyseenalaistamista ja riittämättömyyden tunteita koettuaan 20 tunnin viikoittaisen varhaiskasvatuksen riittämättömäksi. Laajennetun varhaiskasvatusoikeuden myöntämisen perusteet ja hakuprosessi tulisi tehdä selväksi vanhemmille ja henkilökunnalle sekä yhdenmukaistaa käytännöt perheiden tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi. Vanhemmat kokivat ikävänä, että lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa eri kaupungeissa. Tuloksia voidaan hyödyntää rajaamisen toteutukseen liittyvässä kehittämistyössä esimerkiksi päiväkotien, kuntien ja myös valtion tasolla. Luotettavuuden kannalta tärkeää on tutkimusprosessin vaiheiden avoin kuvaaminen sekä tutkijan aseman pohtiminen. Arvioimme tutkimuksen eettisyyttä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksen (2012) mukaan ja lisäksi pohdimme parityön merkitystä

Exhaust emissions of non-road mobile machine : Real-world and laboratory studies with diesel and HVO fuels

Exhaust emissions emitted by a non-road mobile machine were studied chasing a tractor in real-world conditions and repeating the same transient tests with a similar engine on an engine dynamometer where additionally, non-road steady state tests were carried out. The engines were equipped with an oxidation catalyst (DOC) and a selective catalytic reduction (SCR)system, and they were fuelled by fossil diesel fuel with ultra-low sulphur content and hydrotreated vegetable oil (HVO). By substituting diesel fuel with HVO the on-road emissions of nitrogen oxides (NOx) reduced 20% and particle number 44%, the emission factors being EFNOx =1.62 +/- 0.04 g/kWh and EFN = (28.2 +/- 7.8) x 10(13) #/kWh. Similar trend was observed for NOx at laboratory although the emissions were somewhat smaller than on-road. In contrast to real-world, in the laboratory experiment the EFN was only 2% smaller with HVO than with diesel, and these emission factors were almost one order of magnitude smaller than observed on-road. The number size distribution and volatility measurements showed that in real-world experiments small nucleation mode particles were formed during uphill and during downhill in engine braking conditions. These were not observed at laboratory. However, nucleation mode particles were observed in the laboratory experiments at high load steady driving conditions. At steady state tests the emissions strongly depended on engine load and engine speed with both fuels. (C) 2017 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Role of the potassium/lysine cationic center in catalysis and functional asymmetry in membrane-bound pyrophosphatases

/Lys center was identified as part of the mechanism underlying this effect. These findings suggest that the mPPase homodimer possesses an asymmetry of active site performance that may be an ancient prototype of the rotational binding-change mechanism of F-type ATPases

Matching dust emission structures and magnetic field in high-latitude cloud L1642 : comparing Herschel and Planck maps

The nearby cloud L1642 is one of only two known very high latitude (b| > 30 deg) clouds actively forming stars. It is a rare example of star formation in isolated conditions, and can reveal important details of star formation in general, e.g. of the effect of magnetic fields. We compareHerschel dust emission structures and magnetic field orientation revealed byPlanck polarization maps in L1642. The high-resolution (similar to 20 arcsec)Herschel data reveal a complex structure including a dense, compressed central clump, and low-density striations. ThePlanck polarization data (at 10 arcmin resolution) reveal an ordered magnetic field pervading the cloud and aligned with the surrounding striations. There is a complex interplay between the cloud structure and large-scale magnetic field. This suggests that the magnetic field is closely linked to the formation and evolution of the cloud. CO rotational emission confirms that the striations are connected with the main clumps and likely to contain material either falling into or flowing out of the clumps. There is a clear transition from aligned to perpendicular structures approximately at a column density ofN(H) = 1.6 x 10(21) cm(-2). Comparing theHerschel maps with thePlanck polarization maps shows the close connection between the magnetic field and cloud structure even in the finest details of the cloud.Peer reviewe

Bacterial species associated with interdigital phlegmon outbreaks in Finnish dairy herds

Background: Severe outbreaks of bovine interdigital phlegmon (IP) have occurred recently in several free stall dairy herds in Finland. We studied the aetiology of IP in such herds, and the association of bacterial species with the various stages of IP and herds of various morbidity of IP. Nineteen free stall dairy herds with IP outbreaks and three control herds were visited and bacteriological samples collected from cows suffering from IP (n = 106), other hoof diseases (n = 58), and control cows (n = 64). The herds were divided into high morbidity (morbidity ≥50%) and moderate morbidity groups (9–33%) based on morbidity during the first two months of the outbreak. Results: F. necrophorum subspecies necrophorum was clearly associated with IP in general, and T. pyogenes was associated with the healing stage of IP. Six other major hoof pathogens were detected; Dichelobacter nodosus, Porphyromonas levii, Prevotella melaninogenica, Treponema spp. and Trueperella pyogenes. Most of the samples of acute IP (66.7%) harboured both F. necrophorum and D. nodosus. We found differences between moderate morbidity and high morbidity herds. D. nodosus was more common in IP lesion in high than in moderate morbidity herds. Conclusions: Our result confirms that F. necrophorum subspecies necrophorum is the main pathogen in IP, but also T. pyogenes is associated with the healing stage of IP. Our results suggest that D. nodosus may play a role in the severity of the outbreak of IP, but further research is needed to establish other bacteriological factors behind these severe outbreaks

Investigating human audio-visual object perception with a combination of hypothesis-generating and hypothesis-testing fMRI analysis tools

Primate multisensory object perception involves distributed brain regions. To investigate the network character of these regions of the human brain, we applied data-driven group spatial independent component analysis (ICA) to a functional magnetic resonance imaging (fMRI) data set acquired during a passive audio-visual (AV) experiment with common object stimuli. We labeled three group-level independent component (IC) maps as auditory (A), visual (V), and AV, based on their spatial layouts and activation time courses. The overlap between these IC maps served as definition of a distributed network of multisensory candidate regions including superior temporal, ventral occipito-temporal, posterior parietal and prefrontal regions. During an independent second fMRI experiment, we explicitly tested their involvement in AV integration. Activations in nine out of these twelve regions met the max-criterion (A < AV > V) for multisensory integration. Comparison of this approach with a general linear model-based region-of-interest definition revealed its complementary value for multisensory neuroimaging. In conclusion, we estimated functional networks of uni- and multisensory functional connectivity from one dataset and validated their functional roles in an independent dataset. These findings demonstrate the particular value of ICA for multisensory neuroimaging research and using independent datasets to test hypotheses generated from a data-driven analysis

miR-Q: a novel quantitative RT-PCR approach for the expression profiling of small RNA molecules such as miRNAs in a complex sample

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>MicroRNAs (miRNAs) are small endogenous non-coding interfering RNA molecules regarded as major regulators in eukaryotic gene expression. Different methods are employed for miRNA expression profiling. For a better understanding of their role in essential biological processes, convenient methods for differential miRNA expression analysis are required.</p> <p>Results</p> <p>Here, we present the miR-Q assay as a highly sensitive quantitative reverse transcription PCR (qRT-PCR) for expression analysis of small RNAs such as miRNA molecules. It shows a high dynamic range of 6 to 8 orders of magnitude comprising a sensitivity of up to 0.2 fM miRNA, which corresponds to single copies per cell. There is nearly no cross reaction among closely-related miRNA family members, which points to the high specificity of the assays. Using this approach, we quantified the expression of let-7b in different human cell lines as well as miR-145 and miR-21 expression in porcine intestinal samples.</p> <p>Conclusion</p> <p>miR-Q is a cost-effective and highly specific approach, which neither requires the use of fluorochromic probes, nor Locked Nucleic Acid (LNA)-modified oligonucleotides. Moreover, it provides a remarkable increase in specificity and simplified detection of small RNAs.</p