Luonnon edustajien puhevalta

fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Luonnon edustajien puhevalta

fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Academic Freedom and the Rule of Law

©2023 Faculty of law, University of Stockholm.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

School supervision in Finland and Sweden : taking pupils’ rights more seriously?

Utbildning är en väsentlig del av unga individers liv och välfärd i samhället. Denna artikel analyserar skillnader och likheter mellan det finska och svenska systemet för tillsyn över hur barns och elevers rättigheter främjas och värnas i ländernas respektive skolsystem. Målsättningen är att analysera för- och nackdelar med de båda systemen utifrån barns ställning som rättighetsinnehavare. Artikeln innehåller en presentation av det finska och det svenska skoltillsynssystemet samt en analys av hur de två olika systemen svarar mot de krav som ställs på konventionsstaterna i FN:s konvention om barnets rättigheter som utgör grunden för all lagstiftning och åtgärder som rör barn i Sverige och Finland.©2022 eddy.sefi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Mot förutsebar förvaltning inom socialvården i Finland

fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Trends in the receipt of medicines information among Finnish adults in 1999–2014 : a nationwide repeated cross-sectional survey

Peer reviewe

How far are we from a medication use process aiming at well-informed adherent patients with long-term medications in Finland? Qualitative study

Objective Finland is one of the few countries that has established a national Medicines Information (MI) Strategy. The ultimate goal of the strategy is a well-implemented medication use process resulting in well-informed adherent patients. This study aimed at evaluating the implementation of the strategy 3years after its launch. Design The evaluation applied a pragmatic approach and was conducted by interviewing stakeholders involved in the National MI Network enhancing the MI Strategy's implementation. The network comprises national key stakeholders producing and using MI. Data were deductively analysed according to the medication use process of the MI Strategy using the framework method, complemented with inductively derived categories. Setting National implementation of the MI Strategy throughout the healthcare system after the first operational period (2012-2014) in 2015. Participants The members of the National MI Network (n=79/111, participation rate 71%, representing 42/53 stakeholder organisations). Outcome measures A new conceptual framework was developed based on stakeholders' views on well-implemented actions and actions needing development in the medication use process at (1) infrastructure (macro), (2) healthcare professionals (meso) and (3) patient (micro) levels. Results Medication counselling by community pharmacists was the primary implemented action, followed by physicians' actions while starting a new medication, and advice given by nurses. The major development needs concerned (1) poor access to patient information and its transfer in healthcare, particularly the lack of reconciled medication lists and electronic health records (macro); (2) poorly functioning medication use process in home care and social care units, such as nursing homes (meso); and (3) limited patient involvement in their care (micro). Conclusions Far more actions for development than well-established practices in the medication use process were identified. Major challenges found in this evaluation are considered in the ongoing Rational Pharmacotherapy Action Plan 2018-2022 by the Ministry of Social Affairs and Health.Peer reviewe

Muuttuva julkinen hallinto ja työelämäkompetenssien suuntaviivat suomalaisessa korkeakoulutuksessa

What are the requirements of working life in the public administration in the future? What working life skills should be emphasized in national education of Public Administration? The results of the article base upon four empirical research materials: (1) a study based on anticipatory material, (2) a survey, (3) a workshop, and (4) an expert panel on working life requirements in public administration. The findings are analysed and construed with reference to international and national literature. The results emphasize change, transformation ability, networking public administration, phenomenon-based orientation, collaboration and customer orientation.©2021 Hallinnon tutkimuksen seurafi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Virkavastuu julkishallinnon muuttuvassa toimintaympäristössä

Virkavastuu jaetaan tyypillisesti rikosoikeudelliseen, vahingonkorvausoikeudelliseen ja hallinnollisessa menettelyssä toteutettavaan vastuuseen. Se on tärkeä julkisen vallan käyttöön sekä hallinnon lainalaisuuteen liittyvä kontrollikeino, ja sen perimmäisenä tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten luottamusta julkishallintoon. Modernissa julkishallinnossa virkavastuun haasteet kiinnittyvät erityisesti yksityistämiseen ja ulkoistamiseen, automaatioon sekä kansainvälistymiseen. Keskeisimpänä huomiona kokoavasti voidaan esittää, että moderni julkishallinto näyttäisi edellyttävän täsmällisemmin säädettyjä toimintavelvoitteita. Esimerkiksi modernin hallinnon verkostoituessa ja monitoimijaisissa rakenteissa on erityisen tärkeää, että toimintavelvoitteet on riittävän yksityiskohtaisesti säädetty. Tämä mahdollistaa myös vastuun kohdentamisen automaatiossa. Vahingonkorvausoikeudellista lähestymistä ulkoistamisen tilanteissa puolestaan selkeyttäisi viranomaisvelvoitteiden ja järjestämisvastuun täsmällisempi määrittely valtionkin toiminnoissa. Lisäksi organisaatiovastuuta tulee kehittää esimerkiksi johdolle asetettavien täsmällisten velvoitteiden kautta tai kehittämällä organisaatiolle kohdennettavia seuraamuksia (yhteisösakko, seuraamusmaksu). Lisäksi on tärkeää huomioida, että virkamiehen toimintaympäristö vaikuttaa myös virheiden ja laiminlyöntien esiintyvyyteen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Ensimmäisen lääkeinformaatiostrategian (2012-2020) merkitys kansallisesti – saavutettiinko tavoitteet?

English summary.Peer reviewe