Narratiivinen tutkimus miesten kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen kokemuksista sosiaalityön asiakkuudessa

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa miesten kokemukset sosiaalityön asiakkuudessa ovat olleet vähäisen tarkastelun kohteena. Tutkimuksessani selvitän, millaisia asiakaskokemuksia miehillä on sosiaalityön käytännöstä ja miten miehet merkityksellistävät ja käsitteellistävät näitä kokemuksia. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa avaan aikuissosiaalityön kenttää, sekä pohdin miesasiakkuutta aikuissosiaalityössä maskuliinisuuden teorian kautta. Teoreettisessa osuudessa tarkastelen myös sukupuolisensitiivisen kohtaamisen merkitystä sosiaalityön asiakkaan kohtaamisessa. Tutkimukseni aineisto koostuu kuudesta kirjoituksesta, joissa miehet kuvailevat kokemuksiaan sosiaalityön asiakkuudessa. Kirjoitukset kerättiin lehdissä keväällä 2011 julkaistujen kirjoituspyyntöjen kautta. Tutkimuksen analyysimenetelmänä hyödynsin narratiivista analyysitapaa, jonka avulla tarkastelin sekä kirjoitusten tyylejä että kertomusten tematiikkaa. Tutkimukseni tuloksista selviää, että miesten kokemukset sosiaalityön asiakkuudessa eivät olleet positiivisia. Kokemukset jäsentyivät tunneulottuvuudeltaan laajalle, joka kertoo kohtaamiseen liittyvästä tunnelatautuneisuudesta. Kokemuksissa välittyi kokemukset viranomaisten asiakkaaseen suuntautuvasta välinpitämättömyydestä, asiakkaan syyttelystä ja arvostelusta sekä epäuskosta ja mitätöinnistä. Kohtaamisen kokemukset johtivat kirjoittajien kuvauksissa vaihtelevaan toimintaan, osa miehistä aktivoitui vaikuttamaan vallitseviin viranomaiskäytäntöihin erilaisten reittien kautta, osa miehistä hyväksyi hiljaisesti kohtelun. Miesten kerronnan tavoista oli havaittavissa sekä yhtäläisyyttä että eroavaisuutta. Yhtäläisyys liittyi kerronnan sisällöllisiin tapoihin. Miehet eivät juuri pohtineet omaa rooliaan kertomusten tapahtumien taustoilla. Eroavaisuus näyttäytyi kertomusten kokonaisuudessa, kertomukset vaihtelivat pituudeltaan ja tyyliltään toisistaan. Sukupuolen tematiikan näkökulmasta aineistossa oli havaittavissa yleistä pohdintaa naisten ja miesten välisiin suhteisiin liittyen painottuen usein isien aseman tarkasteluun

Karjanhoitaja - kodin hengetär - äiti : emäntäkoulut rakentamassa emännyyden kulttuuria 1930-luvulla

Tässä tutkielmassa käsitellään emännyyden kulttuuria 1930-luvulla. Emännyyden kulttuuri on tapa hahmottaa niitä työtehtäviä, taitoja sekä rooliodotuksia, joita emännälle asetettiin. Aikakauteen liittyi kotitalousideologian vahvistuminen Suomessa sekä naisihanteessa tapahtuneet muutokset. Kotona työskentelevästä perheenäidistä tuli ihanne, jolla oli vaikutuksensa muun muassa naisten koulutukseen. Tutkimus pyrkii selvittämään, miten emännän rooli ymmärrettiin emäntäkouluissa. Emäntäkouluissa opetettua emännyyden kulttuuria lähestyn tulkitsemalla opetuksen sisältöjä Ahlmanin emäntäkoulun ja Elias Lönnrotin Emännyyskoulun opetussuunnitelmien sekä oppikirjojen avulla. Ahlmanin emäntäkoulu oli valtionavun piiriin kuuluva säädösten mukainen emäntäkoulu, jonka opetus seurasi maataloushallituksen opetusosaston suosituksia. Elias Lönnrotin Emännyyskoulu taas edustaa yksityistä koulua, jonka opetussuunnitelma nojasi kouluylihallituksen yleiseen ohjelmaan sekä Elias Lönnrotin testamenttiin. Kaksi hallinnollisesti erilaista emäntäkoulua havainnollistavat hyvin emäntäkoulujen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Emäntäkoulujen näkemyksiä peilaan muistitietoon eli MoniNainen emäntä -kilpakirjoitusaineiston 1930-luvusta kertoviin vastauksiin. Muisteltu emännyys syventää emännän rooliodotuksia ja arjen todellisuutta emäntäkoulujen ihanteen vastinparina. Emännyys ymmärretään tutkielmassa roolina, joka pohjautuu Judith Butlerin performatiivisen sukupuolen käsitteeseen. Emännyys näyttäytyy roolina, joka perustuu yhteisön odotuksiin reagoimiseen ja kulttuurisesti hyväksyttyjen sukupuolinormien toistamiseen. Muistitietokeruun vastauksia puran muistitietoteorioiden avulla erityisesti hyödyntämällä kollektiivisen muistin käsitettä. Kollektiivinen muisti sekä moniin vastauksiin rakennettu suuri kertomus elämänpolusta jäsentävät emännyydelle asetettuja kriteereitä ja havainnollistavat, miten emännyyttä on jäsennetty. Lähestyn emännyyttä karjanhoidon, kotitaloudenhoidon ja äitiyden kautta. Kaikki teemat nousivat esiin emäntäkoulujen opetuksesta sekä muistitietoaineistosta. Karjanhoidon työt kuuluivat perinteisesti emännälle, mutta 1900-luvun alussa maidontuotannon merkitys korostui. Kotitalousopetusta käsittelevässä luvussa reflektoidaan kotitalousideologian vaikutuksia emännyydelle. Äitiys ymmärretään tutkimuksessa hoiva- ja kasvatusvastuuna, joka perheellisille emännille kuului, mutta yhteisön odotusten suhteen sivuan myös yhteiskunnallisen äitiyden määritelmää. Emäntäkouluissa oppilaita kasvatettiin emännän rooliin agraariseen perinteeseen ja kotitalousideologiaan nojaten. Maatalousoppi rajattiin tiukasti naisille sopivaan karjanhoitoon, mutta tuottajanäkökulma soti pahasti kotitalousideologiaa vastaan. Kotitalousopinnot esittelivät aikakauden viimeisimmät keinot viihtyisän kodin ylläpitämiseen, mutta opetuksessa ei otettu huomioon, että maalaistalon emännällä oli kotitalouden lisäksi hoidettavanaan lypsykarja. Kotitalouden tunneilla seurattiin tarkasti kotitalousideologian mukaista naisihannetta. Omavaraisuusihanne, johon nuoria naisia kasvatettiin, oli suomalaisen maatalousvaltaisen yhteiskunnan sovellus kotitaloustieteen mukaisesta kotitaloudenhoidosta. Emäntäkoulut toimivat pohjakouluina esimerkiksi kotitalousopettajaopistoon ja sairaanhoitajakouluun. Kaikki oppilaat eivät tavoitelleet virkauraa, mutta kouluvuosi mahdollisti jatko-opinnot. Lisäksi oppiaineet, kuten yhteiskuntaoppi, sekä kouluissa solmitut verkostot rohkaisivat naisia aktiivisen kansalaisen rooliin. Emännyyden kulttuuri nojasi vahvasti aikakauden naisihanteeseen, mutta maatalousopin tuottajanäkökulma alleviivasi asiantuntijaroolia maatilalla. Muistitietokeruun vastauksissa korostui agraarisen perinteen noudattaminen. Ulkotyöt miehen kanssa ja karjanhoito menivät ohitse naisihanteen mukaisesta kodinhoidosta. Toisaalta liika miesten töiden tekeminen ei ollut emännälle sopivaa. Muistitietoaineistossa sosioekonomisella asemalla oli vaikutuksensa emännän töiden muisteluun. Pientilalliset tekivät eroa varakkaampien maatilojen emäntiin korostamalla miehen kanssa työskentelyä ja pitkiä työpäiviä. Suurtilojen emäntien kohdalla korostui vastuu karjasta sekä kotitalouden omavaraistalouden tukeminen. Emäntäkoulut ja muisteltu emännyys todistavat, ettei kotitalousideologian mukainen naisihanne saanut Suomessa täydellistä hyväksyntää. Ihannetta uhmattiin agraariseen perinteeseen turvaamalla sekä emäntäkoulujen tuottajanäkökulmalla

Opetussuunnitelman uudistaminen Tampereen ja Kiipulan ammattiopistoissa : Selvitys uudistuksen tuomista muutoksista valtakunnallisessa, oppilaitoskohtaisessa ja alakohtaisessa opetussuunnitelmassa

Tämän työn taustalla ja lähtötilanteena on kaikkia oppilaitoksia koskettava valtakunnallinen opetussuunnitelmauudistus, joka on tuonut mukanaan muutostarpeen oppilaitos- ja tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin. Kehittämishankkeen tavoitteena on selvittää, mitä muutoksia uudistus on tuonut edelliseen opetussuunnitelmaan, mikä on koulukohtaisen opetussuunnitelman yhteinen osa ja sen keskeiset sisällöt sekä selvittää ja kuvata, mitä opetussuunnitelman uudistus tarkoittaa alakohtaisissa tutkintorakenteissa. Kehittämishankkeessa tekijät kuvaavat opetussuunnitelman uudistamisprosessia työnsä ja opetusalansa kautta. Opetussuunnitelman uudistamisprosessia kuvataan valtakunnallisella, oppilaitoskohtaisella sekä alakohtaisella tasolla. Alakohtaisen opetussuunnitelman kirjaaminen tukee ja syventää opettajan ammatillista kasvua monin tavoin. Opetussuunnitelman uudistamisen prosessi sitoo yhteen myös ammatillisen opettajan pedagogisten opintojen painopistealueet ja kehittämishankkeelle asetetut tavoitteet

Evaluation of High-Throughput PCR and Microarray-Based Assay in Conjunction with Automated DNA Extraction Instruments for Diagnosis of Sepsis

BACKGROUND: High incidence of septic patients increases the pressure of faster and more reliable bacterial identification methods to adapt patient management towards focused and effective treatment options. The aim of this study was to assess two automated DNA extraction solutions with the PCR and microarray-based assay to enable rapid and reliable detection and speciation of causative agents in the diagnosis of sepsis. METHODOLOGY/PRINCIPAL FINDINGS: We evaluated two automated DNA instruments NucliSENS® easyMAG® and NorDiag Arrow for the preparation of blood culture samples. A set of 91 samples flagged as positive during incubation was analyzed prospectively with the high-throughput generation of Prove-it™ Sepsis assay designed to identify over 60 gram-negative and gram-positive bacterial species as well as methicillin resistance marker from a blood culture. Bacterial findings were accurately reported from 77 blood culture samples, whereas 14 samples were reported as negative, containing bacteria not belonging to the pathogen panel of the assay. No difference was observed between the performance of NorDiag Arrow or NucliSENS® easyMAG® with regard to the result reporting of Prove-it™ Sepsis. In addition, we also assessed the quality and quantity of DNA extracted from the clinical Escherichia coli isolate with DNA extraction instruments. We observed only minor differences between the two instruments. CONCLUSIONS: Use of automated and standardized sample preparation methods together with rapid, multiplex pathogen detection offers a strategy to speed up reliably the diagnostics of septic patients. Both tested DNA extraction devices were shown to be feasible for blood culture samples and the Prove-it™ Sepsis assay, providing an accurate identification of pathogen within 4.5 hours when the detected pathogen was in the repertoire of the test

School Culture Promoting Sustainability in Student Teachers’ Views

School culture includes values, principles, and criteria. It is an integral part of sustainabil- ity education, of which climate change education (CCE) is seen as a way to improve students’ ability to take action to mitigate climate change. This survey aimed to investigate Finnish student teachers’ views of factors important in implementing CCE in school culture and their abilities as teachers to promote CCE. Thirty-six student teachers wrote essays regarding the implementation of school cul- ture and responded to a questionnaire concerning their ability to act as climate change (CC) educa- tors and the challenges they identified in teaching and learning about it. Inductive content analysis was used to study the essays. In student teachers’ answers, six themes to implement in school cul- ture were identified: elements, work community, teacher’s impact, students in the centre, actors outside the school, and challenges. The student teachers highlighted challenges, such as views that deny CC and challenge the transformation of school culture to support sustainable development. The suggested ways to support CCE in daily school life that were very concrete, such as recycling and food education. Student teachers found their own ability to act as climate educators to be rela- tively good. They identified challenges, especially in motivating students to learn about CC and to participate and take action towards a climate-friendly lifestyle. Students’ conflicting attitudes, val- ues, and beliefs related to CC, reinforced by their inner circle, were seen as challenges in teaching and learning about CC. Despite these challenges, transforming a school culture to support CCE should be the goal of every school.</p

Finnish University Students’ Views on Climate Change Education and Their Own Ability to Act as Climate Educators

Climate change (CC) has widespread impacts on human and natural systems and thus threatens the future of contemporary youths. Only a few studies on climate change education (CCE) have been published in Finland, and no research has been conducted on upper secondary education. Thus, this study investigated Finnish university students’ views on CCE in upper secondary schools. According to them, the most common goals in CCE are increasing and structuring knowledge, developing thinking skills, and encouraging action both today and in the future. The respondents considered preconceived notions and opinions stemming from their inner circles, the media, and social debate to be the most difficult factor in teaching about CC. CCE was perceived to provide either a weak or relatively weak capacity to follow a climate-friendly lifestyle. By increasing and diversifying teaching and strengthening multidisciplinarity, climate-friendly lifestyles can be improved. The respondents’ views on current and future CCE differed most clearly concerning motivation and inclusion, which are not prevalent in contemporary teaching. The results indicate, however, that the university students were motivated to increase and develop CCE, and according their answers, their own capacity to address different aspects of CCE was relatively good.</p

Wild Red Deer (Cervus elaphus) Do Not Play a Role as Vectors or Reservoirs of SARS-CoV-2 in North-Eastern Poland

Several studies reported a high prevalence of SARS-CoV-2 among white-tailed deer in North America. Monitoring cervids in all regions to better understand SARS-CoV-2 infection and circulation in other deer populations has been urged. To evaluate deer exposure and/or infection to/by SARS-CoV-2 in Poland, we sampled 90 red deer shot by hunters in five hunting districts in north-eastern Poland. Serum and nasopharyngeal swabs were collected, and then an immunofluorescent assay (IFA) to detect anti-SARS-CoV-2 antibodies was performed as well as real-time PCR with reverse transcription for direct virus detection. No positive samples were detected. There is no evidence of spillover of SARS-CoV-2 from the human to deer population in Poland