Studying the cortical state with transcranial magnetic stimulation

Cortical excitability and connectivity describe the state of the cerebral cortex. They reflect the ability of neurons to respond to input and the way information flows in the neuronal networks. These properties can be assessed with transcranial magnetic stimulation (TMS), which enables direct and noninvasive modulation of cortical activity. Electrophysiological or hemodynamic recordings of TMS-evoked activity or behavioral measures of the stimulation effect characterize the state of the cortex during and as a result of the stimulation. In the research reported in this Thesis, the ability of TMS to inform us about the cortical state is studied from different points of view. First, we examine the relationships between different measures of cortical excitability to better understand the physiology behind them; we show how cortical background activity is related to motor cortical excitability and how the evoked responses reflect the excitability. Second, this study addresses the questions whether the TMS-evoked responses include stimulation-related artifacts, how these artifacts are generated, and how they can be avoided or removed. Specifically, we present a method to remove the artifacts from TMS-evoked electroencephalographic (EEG) signals arising as a result of cranial muscle stimulation. The use of TMS-EEG has been limited to relatively medial sites because of these artifacts, but the new method enables studying the cortical state even when stimulating areas near the cranial muscles, especially lateral sites. Finally, this work provides new information about brain function. The mechanisms how the brain processes visually guided timed motor actions are elucidated. Moreover, we show that cortical excitability as measured with TMS-evoked EEG increases during the course of wakefulness and decreases during sleep, which contributes to our understanding of what happens in the brain during wakefulness that makes us feel tired and why the brain needs sleep. The study also shows the sensitivity of the TMS-EEG measurement to changes in the state of the cortex. Accordingly, we demonstrate the power of TMS in studying the cortical state

Päiväkodinjohtajan pedagoginen johtajuus työntekijöiden käsityksissä

Tiivistelmä. Tutkimukseni sijoittuu varhaiskasvatuksen kontekstiin. Se avaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden käsityksiä päiväkodinjohtajan pedagogisesta johtajuudesta, ja siitä millaista pedagogista johtajuutta varhaiskasvatuksen työntekijät odottavat päiväkodinjohtajalta. Tutkimuskysymykseni ovat: Minkälaisena päiväkodinjohtajan pedagoginen johtajuus näyttäytyy varhaiskasvatuksen työntekijöiden käsityksissä? Minkälaista pedagogista johtajuutta varhaiskasvatuksen työntekijät odottavat päiväkodinjohtajalta? Suomalaisen varhaiskasvatuksen tutkimuksessa pedagogista johtajuutta on aiemmin tarkasteltu muun muassa varhaiskasvatuksen johtajien näkökulmasta ja jaetun pedagogisen johtajuuden näkökulmasta. Pedagoginen johtajuus ei ole selkeä käsite suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Meillä puhutaan pedagogisesta johtamisesta, pedagogiikan johtamisesta ja pedagogisesta johtajuudesta. Tässä tutkimuksessa olen määritellyt pedagogisen johtajuuden yläkäsitteeksi, joka pitää sisällään pedagogiikan johtamisen ja pedagogisen johtamisen. Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus, jossa hyödynnän aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimukseni on osa Oulun kaupungilla käynnissä olevaa Osaava-hanketta. Tutkimusmateriaalini olen kerännyt sähköisesti Webropol- kyselynä. Tutkimukseeni on osallistunut varhaiskasvatuksen työntekijöitä viidestä eri päiväkodista Oulun kaupungin alueelta. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen työntekijöiden käsityksissä päiväkodinjohtajan pedagoginen johtajuus näyttäytyy vastuunkantamisena. Työntekijät odottavat päiväkodinjohtajan ottavan tiedostetusti ja selkeästi vastuunkantajan- roolin toteuttaessaan pedagogista johtajuuttaan. Päiväkodinjohtajan pedagogisessa johtajuudessa vastuunkantaminen jakautuu työntekijöiden käsityksissä viidelle eri osa-alueelle, joita ovat: suunnannäyttäminen, tukeminen, työhyvinvoinnin ylläpitäminen, vuorovaikutuksellinen työnohjaus ja resurssien hallinta. Tutkimuksen lopputuloksena voin todeta, että päiväkodinjohtajan pedagogista johtajuutta ei työyhteisöissä tunnisteta selkeästi. Pedagoginen johtajuus kaipaa käsitteenä avaamista. Työyhteisöissä tulisi olla selkeästi tiedossa jokaisella työntekijällä, missä asioissa ja millä tavoin päiväkodinjohtajan pedagoginen johtajuus toteutuu. Tämä luo pohjan sille, että varhaiskasvatuksen työntekijät voivat tiedostetusti ja suunnitelmallisesti toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta. Pedagogisen johtajuuden avaaminen työyhteisössä on ensimmäinen askel, jotta päiväkodinjohtajan on mahdollista vastata varhaiskasvatuksen työntekijöiden odotuksiin ja kantaa vastuunsa pedagogisesta johtajuudesta

Comparison of options for reducing greenhouse gas emissions from milk production

Maatalouden päästövähennyksille on aktiivisesti etsittävä toimivia keinoja, jotta maatalouden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen osuus koko maan päästöistä ei kasvaisi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää käytettyjen laskureiden perusteella eri vaihtoehtojen vaikutuksia maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöihin ja energiakorjatun maidon hiilijalanjälkeen. Tarkastelussa olivat väkirehun osuuden muuttaminen lypsylehmien ruokinnassa, nurmen osuus peltopinta-alasta, karkearehun sulavuus ja karjan tuotostaso. Lisäksi tarkasteltiin lämpötilan vaikutusta lannan metaanipäästöihin. Tutkimuksen pohjana hyödynnettiin Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan lypsykarjatilan vuoden 2020 todellisia tietoja. Tutkimuksessa käytettiin hiilijalanjälkilaskentaan tarkoitettuja Euroopan komission kehittämää hiilijalanjälkilaskuria ja Valion Carbo® ympäristölaskuria. Molempien laskureiden tulosten perusteella väkirehumäärän vaikutus energiakorjatun maidon hiilijalanjälkeen oli hyvin pieni. Väkirehun osuuden vähentäminen vähensi kokonaispäästöjä. Rypsirouheen osuuden vähentäminen ruokinnassa vähensi kokonaispäästöjä enemmän kuin ohran osuuden vähentäminen. Molempien laskureiden tulosten perusteella nurmen osuuden lisääminen viljelyssä laski maidon hiilijalanjälkeä ja kokonaispäästöjen määrää. EU:n hiilijalanjälkilaskurin mukaan nurmen satotason nostaminen ja lisäksi myös viljan osuuden lisääminen viljelyssä laskivat maidon hiilijalanjälkeä ja kokonaispäästöjä. Sen sijaan Valion laskurin mukaan viljan osuuden lisäys viljelyssä nosti maidon hiilijalanjälkeä ja kokonaispäästöjä. EU:n hiilijalanjälkilaskurin mukaan kokonaispäästöjen määrä ja maidon hiilijalanjälki laskivat karkearehun sulavuuden laskiessa. Tuotostason nousu laski molemmilla laskureilla selvästi maidon hiilijalanjälkeä. Tuotostason muutoksella oli kuitenkin vain pieniä vaikutuksia tuotettujen päästöjen määrään. Kun pienennettiin muuntokerrointa, joka kuvaa lämpötilan vaikutusta metaanin muodostumiseen lietelannasta, maidon hiilijalanjälki pieneni oletetusti. Kertoimen lasku vähensi lantajärjestelmästä syntyviä suhteellisia päästöjä 51,3 % ja laski maidon hiilijalanjälkeä 1,21:stä 1,15:een kg CO2e/kg EKM. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että laskennallisesti on olemassa toteuttamiskelpoisia mahdollisuuksia maidon hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tehokkaimmin kokonaispäästöjä vähentäviä keinoja tilatasolla ovat nurmen osuuden lisääminen viljelyssä ja nurmen satotason nosto. Karjan tuotostason nosto laskee tehokkaasti hiilijalanjälkeä, mutta jatkossa laskennoissa tulee ottaa huomioon kuiva-aineen syönnin lisääntyminen tuotostason kasvaessa. Suurimmat erot laskureiden välillä ovat tällä hetkellä niiden käyttämissä kertoimissa. Vertailtaessa laskureiden antamia tuloksia, on tärkeää huomioida, että laskentaperiaatteet eivät kaikilta osin pysty huomioimaan eri tekijöiden mahdollisesti eri suuntaisia vaikutuksia. Tuloksia tulee tarkastella kriittisesti ja huomioida, että eri laskureiden antamat tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään.It is necessary actively seek effective ways to reduce agricultural emissions so that the proportion of agricultural greenhouse gas emissions in total national emissions does not increase. The aim of this study was to evaluate with carbon footprint calculators different options for reducing greenhouse gas emissions of dairy production and the carbon footprint of energy-corrected milk. The scenarios included the changes in the dietary concentrate proportion, the proportion of grass in cultivation, the digestibility of roughage and the level of milk production. In addition, the effect of temperature on methane emissions from manure was examined. Data of a dairy farm located in Central Ostrobothnia from year 2020 were utilized in the study. The assessment was carried out by using the carbon footprint calculator developed by the European Commission and the Valio Carbo® environmental calculator. According to the results of both calculators, the effect of the changes in the concentrate proportion in the diet on the carbon footprint of milk was very small. Reducing the proportion of concentrate in the diet reduced total emissions. Reducing the proportion of rapeseed meal in feeding reduced total emissions more than reducing the proportion of barley. Increasing the proportion of grass in cultivation reduced the carbon footprint of milk and the total amount of greenhouse gas emissions with both calculators. According to the European Commission carbon calculator, increasing grass yield and also increasing the proportion of grain in cultivation reduced the carbon footprint of milk and the total amount of greenhouse gas emissions. With Valio Carbo® environmental calculator, increasing the proportion of grain in cultivation increased the carbon footprint of milk and the total emissions. According to European Commission calculator, the total emissions and the carbon footprint of milk decreased when the digestibility of roughage decreased. The increase of milk production level also clearly reduced the carbon footprint of milk with both calculators. However, the change in the milk production level had only a small effect on the amount of emissions produced. Reducing the conversion factor describing the effect of temperature on methane formation from slurry reduced the carbon footprint of milk. The decrease in the conversion factor reduced the emissions from the manure system by 51.3 percentage and reduced the milk carbon footprint from 1.21 to 1.15 kg CO2e/kg ECM. In conclusion, there are many feasible opportunities to reduce the carbon footprint. The most effective ways to reduce total emissions at farm level are to increase the proportion of grass in cultivation and to increase the yield of grass. Raising the milk production level effectively reduces the carbon footprint, but in the future the calculations must take into account that the dry matter intake is higher as the milk yield increases. The main differences between the calculators are currently in the coefficients they use. When comparing the results given by the calculators, it is important to note that the calculation principles cannot fully take into account the possible opposite effects of different factors. The results should be looked critically with a caution that the results given by different calculators are not directly comparable

Hyvän käytännön ohje tuorekasviksia pilkkoville yrityksille

Hyvän käytännön ohje on tarkoitettu sellaisenaan syötäviä tuorekasviksia (tuoreet juurekset, vihannekset, hedelmät) jalostaville yrityksille apuvälineeksi ehkäistäessä ja ratkaistaessa ongelmia, joita toimija voi kohdata noudattaessaan lainsäädännön vaatimuksia. Ohjeen on tarkoitus auttaa yrityksiä hallitsemaan toimintansa riskejä ja osoittamaan asetettujen vaatimusten täyttymisen. Ohjeen tarkoitus on erityisesti opastaa yrityksiä lainsäädännön soveltamisessa. Ohjeen käyttö on yrityksille vapaaehtoista201

Family socio-economic status and childhood adiposity in Europe

Childhood obesity is a considerable public health problem worldwide. In Europe, lower parental socioeconomic status (SES) relates to higher childhood adiposity. This scoping review strives to discover, which SES indicators are the most commonly used and meaningful determinants of childhood adiposity (greater level of continuous adiposity indicator, e.g. body mass index z-score, or overweight or obesity categorized by established definitions). The review focused on studies about European general populations from the 21st century (January 2000–April 2021) considering children and adolescents aged 0–17 years. PubMed and reference lists of articles were searched in February–April 2021. Total of 53 studies with 121 association analyses between different SES indicators and adiposity indicators, were identified and reviewed. Different SES indicators were grouped to 25 indicators and further to six indicator groups. The most used indicator was mother's education (n of association analyses = 24) and the most used indicator group was parental education (n of association analyses = 51). Of all association analyses, 55% were inverse, 36% were non-significant, and 8% were positive. Composite SES (80%), parental education (69%) and parental occupation (64%) indicators showed most frequently inverse associations with obesity measures (i.e. lower parental SES associating with higher adiposity), while parental income (50% inverse; 50% non-significant) and property and affluence (42% inverse; 50% nonsignificant) indicators showed approximately even number of inverse and non-significant associations. Instead, majority of parental employment (60%) indicators, showed non-significant associations and 33% showed positive associations (i.e. higher parental SES associating with higher adiposity). Despite some variation in percentages, majority of the associations were inverse in each age group and with different outcome categorizations. In girls and in boys, non-significant associations predominated. It seems that children with parents of higher SES have lower likelihood of adiposity in Europe. Parents' employment appears to differ from other SES indicators, so that having an employed parent(s) does not associate with lower likelihood of adiposity. Positive associations seem to occur more frequently in poorer countries. Criteria for uniform childhood SES and adiposity measures should be established and used in studies in order to be able to produce comparable results across countries

Neutral electrolyzed water (NEW), chlorine dioxide, organic acid based product and ultraviolet–C for inactivation of microbes in fresh-cut vegetable washing waters

The effect of decontamination methods on fresh-cut vegetable washing waters was evaluated. NEW, ClO2, organic acid-based product FPW, and UV-C were tested with and without an interfering carrot juice of 1% (IS), on Yersinia enterocolitica and Yersinia pseudotuberculosis, Escherichia coli, and yeast Candida lambica. The use of ClO2 (50 ppm active chlorine) resulted in >4 log reduction of Y. enterocolitica, Y. pseudotuberculosis, E. coli and >3 log reduction of C. lambica. The antibacterial effect of NEW was less effective in the presence of IS when compared with ClO2. The inactivation of C. lambica by FPW reached a maximum of 2.8 log cfu/mL (concentration 0.125%), but the antimicrobial effect was delayed by the IS. The effect of FPW on E. coli was significantly reduced by 1% IS. The inactivation of E. coli and C. lambica with UV-C IS decreased the inactivation and lengthened its time. Filtration improved the effect of UV-C inactivation. Practical applicationsWhen chemical decontamination methods were used in fresh-cut vegetable processing, the presence of organic matter in process water increased the reaction times and the need for higher concentrations of the chemical decontamination and the time of physical decontamination. Yersinia required longer inactivation times than E. coli. When UV-C is used for decontamination of process waters, waters should be filtered to enhance the disinfection efficacy.Peer reviewe

Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuskäytännöt, työtavat ja -ympäristöt

OPTE-hank