Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden mittaroinnin suunnittelu Merikarvian sahalle

Tämän opinnäytetyön aiheena oli suunnitella energiankulutuksen ja energiatehokkuuden mittarointi Metsä Wood Oy:n Merikarvian sahan kuivaamoille. Opinnäytetyön tekeminen kyseisestä aiheesta tuli aiheelliseksi, sillä energiankulutuksen jakautuminen Merikarvian sahan kuivaamoilla oli heikosti tunnettu. On kuitenkin tiedetty, että laadusta tinkimätön ja oikeanlainen puun kuivausprosessi vaatii paljon energiaa. Opinnäytetyö suoritettiin kevään 2012 aikana. Opinnäytetyön alussa eli teoreettisessa osiossa selvitetään kuivaamotoimintaa yleisesti sekä toimintaa ylläpitämää lämmöntuotantoa että kuivausprosessissa kuluvaa sähkönkulutusta. Kuivaamotoimintaa kuvaava osuus nojautui miltei täysin Merikarvian sahan henkilökunnan kanssa käytyihin haastatteluihin. Lähtökohtana tämän opinnäytetyön tekemiseen oli kuivausprosesseihin tehtyjen muutosten aiheuttamien vaikutusten selvittäminen, mikä tulisi onnistumaan tämän mittaroinnin avulla. Suunnitelmaosuuden alussa selvitetään energiankulutuksen mittaroinnin nykytilaa. Merikarvian sahalla on järjestetty kokonaissähkönkulutukselle mittaus ja lämmönkulutuksen osalta mittaus käsitti kuivaamoille sekä kaukolämpöverkostoon kulkeutuvan lämmön. Suunnitelmaosuudessa selvitettiin myös mittaroinnin toteutukseen tarvittavia komponentteja, joita koskevia tietoja selvitettiin suoraan laitemyyjiltä ja laitevalmistajilta. Tämän opinnäytetyön haasteellisin osuus oli miettiä erilaisia vaihtoehtoja mittaroinnin toteuttamiseen. Vaihtoehtoja tuli paljon, vaikka järjestelmävaihtoehdot eivät toimintaperiaatteiltaan juurikaan olleet toisiaan erilaisempia. Myös komponentteja koskevat valinnat olivat vaikeita, koska laitevalikoima on nykyään laaja. Kokonaiskustannusten arvioiminen oli myös haastellista

Tulevien musiikinopettajien käsityksiä alakoulun musiikkikasvatuksesta

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tulevien musiikinopettajien käsityksiä alakoulun musiikkikasvatuksesta. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja menetelmänä käytimme fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimusta varten haastattelimme kuutta tulevaa musiikin aineenopettajaa. Teemahaastatteluiden yhteydessä haastateltavat täyttivät kyselylomakkeen, joka on muodostettu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Aineiston analysoinnissa noudatimme fenomenografista tutkimusotetta. Litteroidusta aineistosta etsittiin ensin merkitysyksikköjä, joista muodostettiin ensimmäisen tason kategorioita. Nämä kategoriat ryhmiteltiin sen jälkeen toisen tason kategorioiksi ja lopulta kolmannen tason kategorioiksi. Kolmannen tason kategoriat muodostavat tutkimuksen pääkäsityskategoriat, joissa yksittäiset käsitykset ovat yhdistyneet abstraktimmiksi käsitteiksi. Tutkimuksen tuloksissa päädyimme kolmeen erilaiseen musiikkikasvatuskäsitykseen: sivistävä musiikin opetus, kasvattava musiikkikasvatus ja opettajasidonnainen musiikkikasvatus. Nämä kolme pääkäsityskategoriaa tiivistävät vastauksen tutkimuskysymykseemme. Sivistävä musiikin opetus painottaa sisältöjen sekä tietojen ja taitojen merkitystä. Kasvattava musiikkikasvatus puolestaan korostaa henkistä kehitystä ja toiminnallisuutta. Nämä kaksi käsitystä ovat rinnakkaisia suhteessa toisiinsa. Kolmas pääkäsityskategoria, opettajasidonnainen musiikkikasvatuskäsitys, jäi analysointiprosessissa kategoriajärjestelmän ulkopuolelle, mutta halusimme kuitenkin antaa sille painoarvoa, sillä käsitys toistui aineistossa huomattavan monta kertaa. Opettajasidonnaisen käsityksen mukaan opettaja toteuttaa musiikkikasvatusta omien kiinnostuksen kohteidensa ja vahvuuksiensa pohjalta. Lomakkeen tulokset tukevat haastatteluaineiston tuloksia: tärkeänä pidettiin oppilaiden osallisuutta, myönteisen suhteen luomista musiikkiin ja musiikin roolia omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa. Vähiten tärkeänä musiikin opetuksen sisältönä pidettiin ohjelmistoa. Koulumaailmassa käytetään termiä musiikin opetus mutta yliopistoissa käsitettä musiikkikasvatus. Erilaisten sanamuotojen käyttämistä tulisi yhtenäistää ristiriitaisuuksien välttämiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella tulevat musiikinopettajat painottavat musiikin opetuksessaan kasvatuksen merkitystä. Myös yliopistojen musiikin perus- ja aineopinnoissa tulisi painottaa kasvatuksellisuuden merkitystä musiikin opetuksessa

Kulutusvalintojen vaikutus kahvilakulttuuriin

Tutkimus käsittelee ihmisten kulutuskäyttäytymistä ja sen muutoksen mahdollisia vaikutuksia kahvilakulttuuriin Helsingissä. Mielenkiinto aiheeseen tulee halusta kartoittaa markkinoita, olemme kiinnostuneita kahvilakulttuurista ja tulevaisuudessa tähtäimessä on kahvilayrittäminen. Aiheella on mielestämme merkitystä alalle, sillä kahvilakulttuuri elää ja kehittyy alituisesti. Kahviloissa vietetään koko ajan enemmän aikaa, kuluttajan kahvikiinnostus kasvaa, jonka myötä ammattilaisen on myös kehityttävä. On tärkeää tiedostaa, mitä asiakas haluaa ja mistä tämä on valmis maksamaan. Kun selvitetään kyseessä olevat tutkimusongelmat, voidaan opinnäytetyöraporttia hyödyntää lähitulevaisuudessa. Tutkimuskysymyksiä ovat ”Millaisia kahvilapalveluita kuluttajat suosivat ja miksi” ja ”Mitkä ilmiöt tai tekijät vaikuttavat kuluttajakäytöksen muuttumiseen”. Työn muita tavoitteita on ottaa selville, mihin kahvilakulttuuri on muokkautumassa ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat eniten, mitä asiakkaat haluavat tänä päivänä ja lähitulevaisuudessa. Tietoperusta pohjautuu kahvilakulttuurin kehitykseen ja historiaan, kansainvälisellä tasolla ja Suomessa. Keskeisimpiä vaikutuksia kahvilakulttuurin kehitykselle ovat sosiaaliset tekijät ja kulutusyhteiskunnan muutokset. Osana tietoperustaa käsitellään myös kahvitrendejä ja kahvilakulttuuria osana kaupunkikulttuuria ja sen kehitystä. Lisäksi tietoperustassa tarkastellaan kuluttajakäyttäytymisen muutoksen vaikutuksia palvelualla. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimustapa. Tutkimuksessa toteutettiin strukturoitu kyselytutkimus ja se sisälsi kaksikymmentä kysymystä koskien kuluttajan kahvilakäyttäytymistä. Kohderyhmä oli 18- 60 vuotiaat, pääosin pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset. Tutkimuksen tuloksista selviää, että kuluttajien kahvilan valintaan vaikuttavat eniten palvelun ystävällisyys ja nopeus. Kahvituotteen valintaan vaikuttavat eniten laatu ja maku. Vastaajat viettävät kahviloissa paljon aikaa ja kuluttavat mielestään sopivan määrän rahaa. Kahvikulttuurilla on heidän mielestään tärkeä merkitys kaupunkikulttuurin edistäjänä ja tärkeä rooli vastaajien sosiaalisessa elämässä. Johtopäätöksenä todetaan, että Helsingin kahvilakulttuuri on kehittynyt viime vuosina paljon. Pienkahvilat tarjoavat kuluttajien haluamia laadukkaita tuotteita. Ketjukahviloiden etuina on palvelun nopeus ja suuren asiakasmäärän hallitseminen. Kuluttajat yhdessä kahvialan toimijoiden kanssa kehittävät kahvilakulttuuria osana kaupunkikulttuuria

Opas opettajille alkoholiongelmaisen perheen kohtaamiseksi : Terveysnetti

Opinnäytetyön aihe on noussut Erityisesti edistävään – hankkeesta, jonka myötä on havaittu tarve työvälineille, joilla kohdata ja auttaa alkoholistiperheen lasta koulussa. Projektin tehtävänä oli luoda peruskoulun opettajille suunnatut verkkosivut Terveysnetti verkkosivustolle aiheena alkoholistiperheen kohtaaminen. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa opettajille perustietopaketti, josta löytyy tietoa ja työvälineitä alkoholistiperheen kohtaamiseksi. Alkoholin kulutus on historiallisen korkea Suomessa. Monien lapsien elämä häiriintyy vanhemman alkoholiongelman vuoksi. Usein ongelmat huomataan ensimmäisenä koulussa. Tutkimusten mukaan opettajilla ei ole riittävästi tietoa ja ohjausta, siitä miten auttaa lasta kun kotona on lasta häiritsevä alkoholiongelma. Opettaja saattaa olla ainut aikuinen, jolta lapsi saa positiivisia kokemuksia ja apua tilanteeseen. Puheeksiottaminen on usein vaikeaa, mutta se on velvollisuus tehdä. Lapselta voi kysyä asiasta suoraan, mutta on hyvin tyypillistä, ettei lapsi kerro totuutta. Vanhempien kanssa tulee puhua ilman syyllistämistä. Joskus pelkkä puheeksiottaminen saattaa havahduttaa vanhemmat. Jos puhumisesta ei ole apua tai tilanne on päässyt jo riittävän pahaksi, on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Terveysnetti verkkosivuille tehty opas sisältää tietoa alkoholistiperheessä elävästä lapsesta, tämän ongelmakäyttäytymisestä ja keinoista, miten opettaja voi lasta auttaa. Puheeksiottamista ja puuttumista varten löytyy yhteystahoja ja linkkejä, joista saa työvälineitä ja tukea puuttumiseen. Oppaasta löytyy myös linkkejä opettajan sekä oppilaan avuksi. Opasta tehdessä on keskitytty asioihin nimenomaan opettajan näkökulmaan ja siihen miten ongelmat koulussa saattavat näkyä. Koulunkäynti ja sosiaaliset suhteet saattavat kärsiä huomattavasti. Oppaasta on tehty selkeä ja asiat on helposti löydettävissä. Asioita on käsitelty suoraan ja kaikenlaisten ongelmien selvittelyyn on koottu tukikeinoja. Työn tekijät huomasivat, että jatkossa olisi tarvetta tutkia opettajakoulutukseen liittyen, millaista tietoa opettajat kaipaavat eikä sitä koulutuksesta saa. Myös olisi mielenkiintoista tutkia, kuinka paljon koulussa on lapsia joiden on huomattu kärsivän vanhempien alkoholinkäytöstä.Subject to this work has rised from Erityisesta edistävään – project, which has noticed a need for a equipments in school to face and help children in alcoholistic families. The mission in this project was to give information for teachers in primary school by Terveysnetti –internetpage. The target in this project is to give explicit basic knowledge package about the children in alcoholic families and encourage teachers to pay attention into the special needs that alcoholic families need. Project is based on research information. Alcohol use is very high in Finland. Many childrens lives are disturbed by alcohol at home. Often the problems are first seen in school. It has been researched that there is not enough knowledge and guidence about how to help child with these kind of problems. Teacher might be the only adult who can give positive experience and help in the situation. Every child reacts different ways and every situation at home is different. Behaving can be extroverted or inward. Extroverted behaving is a lot easier to see and often it is cousing a lot more dammage to the enviroment. Still it is just as important to intervene to inward behaving because it is harming the child. It is important to interpret childs behavor and talk about it with parents and child. Most important is to find the reason for the childs behavor. It is not easy to get involved in this kind of situation, but it must be done. You can ask directly about it from the child, but it is typical that he will not be telling the truth. When talking to the parents, it must be done without claim guilty. Sometimes just talking about childs problems in school might wake up the parents. If talking does not make any difference or the situation is already too bad, it must be informed to child welfare

Muuntajien standardinmukainen lämpötilatestaus

Työn tarkoituksena oli selvittää, mitä vaaditaan muuntajien standardien mukaiseen lämpötilatestaukseen, ja pyrkiä toteuttamaan nämä testaukset standardien vaatimalla tavalla. Työssä perehdyttiin mittauksiin vaikuttaviin standardeihin IEC 61558-1 ja IEC 61558-2-6. Työssä päästiin myös tutustumaan uusiin mittauslaitteisiin ja mittaustapoihin. Työn toteutuksessa mitattiin muuntajan lämpötilan muutosta ajan funktiona standardien vaatimalla tavalla. Näiden mittausten avulla saatiin määriteltyä muuntajien lämpötilanmuutokset, ja tämän perusteella sopiva muuntajan käyttöympäristö ja teho. Työn tärkeänä osana testauksen lisäksi oli mitattujen tietojen dokumentointi. Oli tärkeää tuottaa asianmukaiset spesifikaatiot kaikista mitatuista muuntajista. Taulukointia varten kehitettiin Excel-taulukko, johon saatiin kirjattua tarpeelliset mittaustulokset ja laskut ylös. Myös mittauslaitteista tulevat datat kirjattiin ylös mahdollisuuksien mukaan. Työssä saatiin selvitettyä monien muuntajien tehonkestot, eli se kuinka suurella teholla niitä pystytään kuormittamaan. Kohdeyritys sai tarpeellista tietoa muuntajiensa toiminnasta ja pystyy mittauksien perusteella kehittämään muuntajiaan. Työssä opittiin myös runsaasti uutta muuntajien toiminnasta ja niiden oikeaoppisesta käytöstä sekä testauksesta.The purpose of the thesis was to get acquainted with temperature testing of transformers. The study was commissioned by Intertafo Oy. The company could develop better and more powerful transformers with the findings. The work started with studying of the standards which concern temperature testing. These standards were IEC 61558-1 and IEC 61558-2-6. The temperature was measured as function of time while loading a transformer with a specific type of load. Measurements were made until the temperature stopped rising. With the quantities of measurements, the temperature rise of windings could be calculated. With these calculations and measurement findings, the company could develop better transformers. A really important part of the project was documentation. It was important that the company would get good documentations from every measurement. Documentations were made in Excel tables. Also data from every measuring instrument were documented. While carrying out the project, the author learned much about transformers as well as their right usage and testing

Personal values and stock market participation - Evidence from Finnish university students

PURPOSE OF THE STUDY The objective of this study is to find out whether personal values affect the decision of an individual to invest in the stock market. The main motivation is to shed further light on the phenomenon of limited stock market participation, which has been shown to have significant economic impacts, both micro and macro. By investigating the influence of personal values on the probability of participation and on the different reasons for non-participation, the study fills a gap in the existing behavioral finance literature. As the topic has not been researched before, generally accepted methodologies do not exist. Thus my paper also contributes by introducing a method to connect personal values to investment decisions. The approach I choose is to combine the theory of personal values of Schwartz (1992) to stock market participation. This method provides measures of both personal values and investment behavior that are easy to quantify. DATA My data consist of information gathered using a tailored questionnaire about the demographics, characteristics, investment experience, and personal values of a respondent. The sample includes 320 university students from the Helsinki area in Finland. According to the university attended, the respondents can be grouped into students of business, technology, and natural or social science. RESULTS I find that personal values significantly affect the probability of stock market participation. The respondents who emphasize the Self-Enhancement values of power and achievement are more likely to have invested in the stock market than the others. The influence of value orientation is stronger than that of several previously suggested determinants of participation, which shows that differences in personal values are partly causing the limited participation phenomenon. When studying the reasons for non-participation reported by the respondents, I also find evidence of the effect of values. Emphasis of the Conservation values of tradition, conformity, and security increases the probability of reporting non-interest in stocks and equity funds as the reason for not investing. KEYWORDS Stock market participation, personal value

Luokanopettajaopiskelijoiden valmiudet opettaa vieraita kieliä alakoulussa

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on kartoittaa luokanopettajaopiskelijoiden ymmärrystä omista valmiuksistaan opettaa ruotsia ja englantia alakoulussa; erityisesti kiinnostuksen kohteena on englannin ja ruotsin kielen erot tästä näkökulmasta. Laaditussa tutkimuksessa kartoitettiin opiskelijoiden uskomuksia omasta kielitaidostaan sekä siitä, mitä vieraiden kielten opettamiseen liittyy. Lisäksi selvitettiin, kuinka tuttuja vieraiden kielten opettamiseen liittyvät ilmiöt ovat luokanopettajaopiskelijoille ja mitkä asiat opiskelijat kokevat haasteellisimmiksi vieraiden kielten opettamisessa. Sekundaarisena painopisteenä tutkimuksessa oli se, miten koulutusta tulisi kehittää, jotta se vastaisi paremmin muuttuneita työelämävaatimuksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselynä syksyllä 2018. Kyselyyn vastasi 59 luokanopettajaopiskelijaa Turun yliopiston Turun ja Rauman opettajankoulutuslaitoksilta. Kyselyssä oli sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Suljettujen kysymysten analyysissä käytettiin määrällistä analyysiä, kun taas avoimet kysymykset analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysin avulla. Tuloksista käy ilmi, että yli puolet vastaajista arvioi ruotsin kielitaitonsa tyydyttäväksi, kohtalaiseksi tai välttäväksi. Vajaa neljännes (23 %) vastaajista arvioi englannin kielitaitonsa tyydyttäväksi tai kohtalaiseksi eikä kukaan välttäväksi. Silti vastaajista 67 % arvioi ruotsin kielitaitonsa ja 84 % englannin kielitaitonsa riittävän kielen opettamiseen melko tai erittäin hyvin. Luokanopettajaopiskelijoiden mielestä kielen oppimisessa on tärkeää oppia käyttämään kieltä kommunikoinnin välineenä. Valtaosa opiskelijoista myös tunnustaa kielten ja kulttuurien monimuotoisuuden tärkeäksi osaksi kielten oppimista. Luokanopettajaopiskelijat myös vahvasti tiedostavat opettajan oman asenteen ja innostuneisuuden merkityksen kielten opettamiselle ja oppimiselle. Vastaajien merkittävimmät epävarmuustekijät kielenopettamisessa liittyvät omaan kielitaitoon sekä didaktiseen osaamiseen, kun taas vahvuusalueita ovat opettajan oma innostus ja kiinnostus kieltä ja sen opettamista kohtaan. Opiskelijoiden mielipiteet koulutuksen kehittämisestä liittyvät opetuksen määrään ja sisältöihin erityisesti kielididaktiikan näkökulmasta

ANATOMINEN RUUMIINAVAUS -OPINTOJAKSON OPPIMATERIAALIN UUDISTAMINEN VUOSINA 2017-2018

Syventävien opintojen projektityöni koostui kahdesta erillisestä osasta sekä kirjallisesta työstä. Ensimmäisenä osatyönä valmistimme anatominen ruumiinavaus -opintojaksolla olevien opiskelijoiden käyttöön mallivainajan, jonka avulla toisen vuoden lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat pystyvät tarkastelemaan avaussaliopetuksen aikana valmiiksi esille otettuja anatomisia rakenteita. Mallivainajan dissekointi tehtiin työryhmässä, johon minun lisäkseni kuuluivat lääketieteen opiskelijat Jesse Kaukomo, Petri Ojala ja Aino Pellinen. Jokaisella oli oma vastuualueensa mallivainajan valmistelussa. Minun tehtäväni oli dissekoida mallivainajan alaraajat. Toisena osatyönä uudistimme Anatominen ruumiinavaus/soveltava anatomia -opintojakson ruumiinavauksissa käytettävän opetusmateriaalin. Tarkoituksena oli uudistaa anatominen ruumiinavaus -opintojaksolla käytettävä opetusmateriaali vastaamaan paremmin nykyistä toteutustapaa Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Keräsimme Anatominen ruumiinavaus -opintojaksolle osallistuneiden opiskelijoiden mielipiteitä uusista ohjeista. Palautteen perusteella käytettävät uudet avausohjeistukset olivat suurimman osan opiskelijoiden mielestä tarpeelliset sekä hyödyttivät avausopetukseen osallistumista. Palautteen avulla muokkasimme kirjalliset ohjeet entistä paremmin soveltuviksi Anatominen ruumiinavaus -opintojakson käyttöön, esimerkiksi selkeyttämällä sanastoa

Oikeat häät : Yksilöllisten elämysten etsintä kollektiivisissa häärituaaleissa

Tutkimus käsittelee omana aikanamme tavallisia suomalaisia häitä. Tarkastelun kohteena on median hääkulttuurista ja arkipuheesta välittyvä ristiriitainen nykyhäiden määritelmä, jonka mukaan häiden on oltava perinteitävä noudattavat kirkkohäät ja samaan aikaan kuvastettava hääparin makua ja tyyliä. Häiden on sekä ilmaistava yhteisön arvoja että oltava yksilölliset. Pyrin selvittämään, kuinka häitään suunnittelevat pariskunnat yhdistävät nämä 'perinteisten nykyhäiden' keskenään ristiriitaiset ulottuvuudet. Tutkimus perustuu yhdeksän pariskunnan yhteishaastatteluun, jotka tehtiin 1−10 kuukautta ennen häitä. Haastateltavat ovat 22−31-vuotiaita, avoliitossa eläviä ja naimattomia. Haastattelut ovat noin puolentoista tunnin mittaisia teemahaastatteluja. Tarkastelen haastattelupuhetta merkityksen tuottamisen prosessina, jossa yhdistyvät haastateltavien henkilökohtaiset kokemukset ja heidän käytettävissään olevat kulttuuriset diskurssit. Häiden kahden keskenään ristiriitaisen ulottuvuuden tarkastelussa käytän toisaalta yhteisöön, toisaalta yksilöllisyyteen liittyviä sosiologisia käsitteitä. Hääperinteet jaottelen kahteen tyyppiin. Eric Hobsbawmin keksityn perinteen teorian avulla tarkastelen avioituvien puheessa perinteen aseman saaneita uudehkoja häätapoja. Émile Durkheimin teoria uskonnollisille järjestelmille tyypillisestä pyhän ja profaanin erottelusta toimii näkökulmana klassisille perinteille. Sen avulla pohdin myös rituaalien ja yhteisön suhdetta. Häiden yksilöllistä ulottuvuutta tarkastelen erottautumisen käsitteen avulla; käytän Pierre Bourdieun distinktioteoriaa näkökulmana yksilöllisten erottautumispyrkimysten ja häiden sosiaalisen kentän positioiden analysoimiseen. Elämyksen käsitteen avulla selvitän häiden perimmäistä vetovoimaa. Tarkastelen yksilöllisten elämysten ja kollektiivisten rituaalien suhdetta esimerkiksi Maurice Halbwachsin kollektiivisen muistin käsitteen avulla. Tutkimustuloksissa määritän kaksi häiden sosiaalista yhteisöä. Perinteisen sukupolvien välisen yhteisön lisäksi merkittävässä asemassa on uusi sukupolvien sisäinen ja hääparin valintaan perustuva, osittain imaginaarinen hääyhteisö, jolla on keskeinen asema nykyhäiden määrittäjänä. Hääperinteet ovat yhteisöä vahvistavia ja pyhän kokemuksen tarjoavia rituaaleja. Keksityt perinteet vahvistavat uutta hääyhteisöä, klassiset hääperinteet sukupolvien välistä sukuyhteisöä. Häiden yksilöllinen ulottuvuus ja häiden 'omannäköisyys' ovat hääprosessissa keskeisiä: muista erottautuminen ja kulutuksen suunnittelu tarjoavat rajoitetun, mutta tärkeäksi koetun mahdollisuuden yksilölliseen nautintoon. Häistä halutaan ensisijaisesti saada elämyksiä, mikä varmistetaan pyrkimällä ainutkertaiseen tunnelmaan ja käyttämällä hääkulttuurin esittelemiä kollektiivisesti jaettuja riittejä ja luksussymboleita. Elämykset muodostetaan yhteisön kollektiiviseen muistiin tukeutuen, ja siten yksilöiden elämyksistä tulee kollektiivisia. Ristiriita häiden perinteisyyden ja yhteisöllisyyden ja toisaalta 'omannäköisyyden' ja yksilöllisyyden välillä ei vähennä perinteisten ja ylellisten häiden vetovoimaa, päin vastoin. Häät tarjoavat mahdollisuuden yksilölliseen elämykseen, johon avioituvat tuntevat vetoa. Elämys on kuitenkin sidoksissa yhteisön pyhän kokemukseen. Häät ovat samanaikaisesti niin kollektiivinen riitti kuin yksilöllinen elämys

Sosioekonomisen hyvä- ja huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen Päijät-Hämeen maakunnassa vuosien 2000-2016 aikana

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sosioekonomisen hyvä- ja huono-osaisuuden alueellista kasautumista Päijät-Hämeen maakunnan alueella kuntatasoisesti vuosien 2000-2016 aikana, sekä Lahdessa ja Hollolassa tarkemmalla 250 m x 250 m- asutusruututasolla vuosien 2004, 2009 ja 2016 aikana. Kuntatasoiset kartta-analyysit ovat tehty vuosien 2000, 2005, 2010 ja 2016 aikana. Tutkimus toteutettiin osin toimeksiantotutkimuksena Päijät-Hämeen maakunnan liitolle, jossa tutkimustuloksia käytetään maakunnan aluesuunnittelun tarpeisiin. Tutkimuksen tuloksia taustoitetaan vakiintuneiden segregaatiota selittävien teorioiden ja yleisien siihen vaikuttavien tekijöiden pohjalta. Aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Tilastokeskuksen Ruututietokannan tilastoaineistoja. Tutkimus on empiirinen perustuen paikkatietomenetelmiin sekä tilastolliseen pääkomponenttianalyysiin. Kuntatasolla huono-osaisuus pienituloisuuden osalta kasautui Hartolaan ja hyväosaisuus korkeakoulutettujen osuuden, korkeamman tulotason sekä pienemmän työttömyysasteen osalta Hollolan kuntaan. Ruututasoisten tarkasteluiden perusteella Lahdessa huono-osainen väestö segregoi, eli keskittyi alueellisesti voimakkaammin verrattuna hyväosaiseen väestöön, mikä poikkeaa Euroopasta ja Yhdysvalloista saaduista tutkimustuloksista. Tutkimuksessa havaittiin, että vuosien 2004-2016 välillä huono-osaisen väestön osuus kasvoi Lahdessa ja Hollolassa, Lahdessa tapahtuneen kasvun ollessa huomattava. Hyväosaisen väestön osuuden kasvu oli kyseisellä ajanjaksolla hyvin vähäinen Lahdessa, kun taas Hollolassa hyväosaisen väestön osuus laski hieman. Kartta-analyysien perusteella Lahdessa ja Hollolassa huono-osaisten asutusruutujen sijainti sekä väestön huono-osaisimman ulottuvuuden voimakas ilmentyminen eivät paikantuneet samoille alueille, mutta Lahdessa väestön hyväosaisuuden osalta näin pääosin tapahtui. Hollolassa hyväosaisten asutusruutujen sijoittuminen sekä hyväosaisimman väestöulottuvuuden voimakkaimman ilmentymisalueen sijainti eivät vastanneet pääosin toisiaan. Pääkomponenttianalyysillä analysoitujen väestön sosioekonomisesti hyvä- ja huono-osaisimpien ulottuvuuksien tarkasteluista nousi esille, että vuosina 2004 ja 2009 Lahden huono-osaisin väestöulottuvuus oli kuitenkin samanaikaisesti hyväosainen suuren korkeakoulutettujen osuuden suhteen, mikä toistui Hollolan huono-osaisimman väestöulottuvuuden kohdalla vuonna 2016.The aim of this study is to clarify where socio-economic well-being and socio-economic deprivation accumulates on municipal level in the region of Päijät-Häme between years 2000-2016. In addition to this, purpose is also explore accumulation of socioeconomic well-being and disadvantage on detail 250 m x 250 m- areal level in Lahti and Hollola during years 2004, 2009 and 2016. Map-analysis on municipal level are done during years 2000, 2005, 2010 and 2016. This study carried out partly as order by the regional council of Päijät-Häme, where the results of this study are used to needs of regional planning. Established theories of segregation and general factors which are influencing on it are providing background for the results of this study. Materials of this study are consisted of statistical data of both Finnish institute for health and welfare (THL) and Statistics Finland (StatFin). This study is empirical and methods that have been used are GIS-analysis and statistical principal component analysis. As results this study showed that on municipal level socio-economic disadvantage as form of low incomes accumulated in municipality of Hartola, while socio-economic well-being as form of higher percentage of persons with university degree, higher income level and lower rate of unemployment accumulated in municipality of Hollola. Based on the analysis of 250 m x 250 m- areal level socio-economically disadvantaged people in Lahti city tended to segregate more than socio-economically well-off, which wasn’t similar with research results from Europe and United States. This study discovered that between 2004-2016 the share of socio-economically disadvantaged people in Lahti and Hollola increased, and in Lahti this increase was significant. In Lahti the increase of the share of socio-economically well-off people was slight during same time period, while in Hollola the share of socio-economically well-off people decreased a bit. Based on map analysis about Lahti and Hollola, the locations of socio-economically disadvantaged population 250 m x 250 m- neighborhood areal units and strong-level areal appearance of socio-economically disadvantaged population dimension were not the same. In Lahti for socio-economically well-off population the locations of neighborhood areal units and strong-level areal appearance of socio-economically well-off population dimension were equal, but in Hollola that was not the case. Observations of the socio-economically well-off and disadvantaged population dimensions, which were analysed by principal component analysis showed up that in Lahti during years 2004 and 2009 the socio-economically disadvantaged population dimension was after all socio-economically priviledged by high percentage of people with university degree education level, which was the case also in Hollola during year 2016