EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin vaikutusarvioiden yhteenveto ja vertailu

Euroopan komissio on esittänyt EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan 2030 tavoitteeksi vähintään 40 %:n vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä (KHK-päästöistä) vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tavoite on ja-ettu koko EU:n laajuisella päästökauppasektorilla (PKS) toteutettavaan 43 %:n vähennykseen vuoden 2005 tasosta ja jäsenmaittain ns. ei-päästökauppasektorilla (ei-PKS) toteutettavaan 30 %:n vähennykseen vuoden 2005 tasosta. Uusiutuvan energian tavoite on EU-tasolla 27 %, mutta jäsenmaakohtaisia tavoit-teita ei ole määritelty. Energiatehokkuudessa tavoitellaan 27 % parannusta. Maankäyttösektorin (land-use, land-use change and forestry, LULUCF) päästöt ja nielut eivät ole olleet osana EU:n 2020-päästötavoitteita, ja niiden rooli 2030-tavoitteissa on vielä avoin. Tämän julkaisun tavoitteena oli koota, analysoida ja vertailla jäsenmaiden tekemiä vaikutusarvioita EU:n 2030-paketista keskenään ja etenkin komission tekemään vaikutusarvioon. Vertailuun otettiin mu-kaan vain varsinaiset EU:n 2030-paketin vaikutusarviot, joita on julkaissut käytössä olevien lähteiden mukaan yhdeksän jäsenmaata (Alankomaat, Espanja, Irlanti, Italia, Ruotsi, Saksa, Suomi, UK ja Unka-ri). Lisäksi jotkut maat (esim. Belgia, Puola ja Portugali) ovat haastattelujen perusteella tehneet joitain EU:n 2030-paketin vaikutusarvioita, mutta niistä ei ollut saatavilla tarkempaa tietoa. Useammalla jäsen-maalla on kuitenkin esimerkiksi kansallisia 2050 matalahiiliskenaarioita (esim. Belgia, Portugali ja Tanska), mutta niiden oletukset vastaavat komission matalahiilitiekarttaa eikä niitä tulisi suoraan verrata EU:n 2030-paketin vaikutusarvioihin

Alueellinen metsähaketase vuonna 2030

201

Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030

201

Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut

Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova, globaalisti kattava ja se asettaa kunnianhimoisen tavoitteen hillitä ilmaston lämpenemistä 1,5-2 °C tasolle esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman ilmastotyön kunnianhimoa on parannettava jo ennen vuotta 2020, jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Tapoja parantaa kunnianhimoa on monia. Päästösitoumuksia voivat asettaa maat, joilta ne vielä puuttuvat. Muut maat voivat laajentaa tai kiristää sitoumuksiaan. Päästöjä voidaan vähentää sitoumusten ulkopuolisilla aloilla. Lisäksi voidaan edistää kansainvälisiä yhteishankkeita ja ripeyttää ilmastoratkaisujen käyttöönottoa. YK:n ilmastosopimuksen liepeillä olevia käytännön ilmastoratkaisuja edistäviä, yhteistyötä kannustavia ja lisätoimista keskustelevia foorumeja on mahdollista vahvistaa. Suomi voi olla aktiivinen näissä kaikissa toimissa. Suomi voi myös moninkertaistaa myönteisen ilmastovaikutuksensa tarjoamalla muun maailman käyttöön päästöjä vähentäviä ratkaisuja. Näistä ratkaisuista esitellään sata ratkaisua kattaen laajan kirjon suomalaista osaamista energiantuotannosta maatalouteen, teknologiasta poliittiseen ohjaukseen ja yritysten tuotteista kansalaisjärjestöjen hankkeisiin. Pariisin sopimus on yleisesti otettu positiivisesti niin suurimmissa päästäjämaissa, ilmastoneuvotteluja seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä kuin mediassa. 12 suurinta päästäjää ovat hyvin tyytyväisiä sopimuksen tasapuolisuuteen ja vain hieman varauksellisia sopimuksen uskottavuuden suhteen. Järjestöissä ja median reaktioissa suhtautuminen on kuitenkin hajaantuneempaa. Raportissa tarkasteltujen 12 päästöiltään suurimman neuvotteluosapuolen INDC-tavoitteiden kunnianhimon taso, päästökehitys, päästöarvioiden laatu ja politiikkatoimet eroavat toisistaan hyvin paljon. Ilmastopolitiikan kunnianhimon tason vertailua kuitenkin hankaloittavat mm. joiden maiden päästöarvioiden huono luotettavuus sekä ns. yhteisten mutta erilaisten vastuiden periaate. Näihin haasteisiin vastaaminen on yksi merkittäviä kehitystehtäviä Pariisin sopimuksen jatkotyössä

PENGARUH KEADILAN ORGANISASI DENGAN MEDIASI STRATEGI KOPING TERHADAP BURNOUT PADA PEKERJA SOSIAL DINAS SOSIAL

Penelitian ini bertujuan untuk mengetahui apakah ada pengaruh keadilan organisasi dengan mediasi strategi koping terhadap burnout  pada pekerja sosial dinas  sosial. Subyek penelitian sebanyak 119 pekerja sosial Dinas Sosial. Data penelitian dikumpulkan dengan empat skala, yaitu skala keadilan organisasi, skala startegi koping berfokus kepada masalah, skala strategi koping berfokus pada emosi dan skala burnout. Data dianalisis dengan  menggunakan structural equation model (SEM). Hasil penelitian menyatakan bahwa  Keadilan organisasi (distributif, prosedural, interaksional) dengan mediasi strategi koping berpengaruh signifikan terhadap burnout dengan nilai β masing-masing -0.250, 0.203 dan 0.153 dengan p masing-masing 0.000, 0.02  dan 0.011. Temuan ini memberikan peluang  bagi peneliti berikutnya untuk menyelidiki lebih lanjut tentang keadilan organisasi melalui strategi lainnya terhadap burnout pada pekerja sosial dinas sosial