Luontomatkailun kysyntä ja tarjonta Suomessa

Tieteen tori: Luontomatkail

Luontoperustaisten terveyspalveluiden ja kansanterveyden edistäminen sääntelymuutoksin

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet. Niukat resurssit viisaasti käyttöön - sääntelystä biotalouden edistäjä -hankkeen taustaraportti201

Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien käyttö metsämaisemien tutkimuksessa

publishedVersio

Luontoperustaiset terveys- ja hyvinvointipalvelut

201

Forest management and public perceptions -visual versus verbal information.

Forest and landscape management measures have impacts on the amenity value of forests. People may have certain attitudes towards management, in particular near urban areas. The aim of this study was to evaluate the impacts on scenic beauty and recreational value of five different management practices: small clear cutting, thinning, removal of undergrowth, natural state, and traditionally managed cultural landscape. In order to compare visual perceptions with preconceptions, two evaluation methods, visual presentation (pictures produced by image-capture technology) and verbal questions were used. Scenic beauty and recreational value were assessed from slides in which management measures were presented by the pairwise comparison technique. The results indicate that scenic beauty and recreational preferences differ considerably from each other. In the study areas, small clear cuttings had the most positive effect on scenic beauty and natural state had most positive effect on recreational value. Furthermore, preconceptions concerning different silvicultural measures did not consistently correspond to perceptions based on the assessment of visual images. This fact supports the use of visual presentation methods in future preference studies as well as in participatory forest planning projects.</p

Kohti suomalaista terveysmetsän mallia

Tämä julkaisu on luonteeltaan keskustelunavaus terveyttä edistävistä metsistä. Keskustelupaperissa pohditaan millainen suomalainen terveysmetsä voisi olla ja tarvitaanko niitä. Pohdinta on syntynyt osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Kolme terveysmetsän mallia -verkostohanketta (2014–2016), jota koordinoi Luonnontie Oy. Siinä on hyödynnetty paitsi Luonnonvarakeskuksen luonnon hyvinvointi- ja terveystutkimuksessa kertynyttä tietoa myös verkostohankkeen kokeilualueilta kertyneitä kokemuksia ja ajatuksia. Kolme verkostohankkeen kokeilukohdetta olivat Espoossa sijaitsevan Kylpyläkartano Kaisankodin lähiympäristön hyödyntäminen työhyvinvointitoiminnassa, Sipoon terveyskeskuksen kokeilu luontokäyntien terveyshyödyistä osana mielenterveyskuntoutujien ja 2-tyypin diabetesasiakkaiden hoitoa sekä Helsingin edustalla sijaitsevan Vallisaaren ympäristön mahdollisuudet toimia terveyttä edistävässä luontomatkailussa. Metsä on viime vuosien aikana löydetty uudelleen ja ehkä hieman uudella tavalla paikkana, jonne mennä ”lataamaan akkuja”. Erityisesti kaupunkilaiset ovat heränneet yhä vahvemmin ymmärtämään luontoalueiden tärkeyden osana rakennettua ympäristöä. Tämän lisäksi myös luontoympäristöjen terveysvaikutusten tutkimus on mennyt eteenpäin. Eri puolilla maailmaa tutkitaan metsien ja muiden luontoympäristöjen terveyshyötyjä, ja tietoa sovelletaan monipuolisesti jo käytäntöön. Tutkimusten perusteella tiedetään, että luontoympäristöt palauttavat stressistä, houkuttelevat liikkumaan ja toimivat muutenkin monin tavoin kansalaisten terveyden tukena ja ylläpitäjinä. Tutkimustiedon pohjalta on perustettu erilaisia terveys- ja terapiametsiä sekä puutarhoja. Esimerkiksi Japanissa terveysmetsiä varten on kehitelty sertifikaatti. Myös Suomessa on kertynyt merkittävästi kokemusta terveyttä edistävistä metsäympäristöistä eri tahojen kokeiluhankkeiden ja erilaisten terveyspolkujen kautta. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Niiden hyödyntämistä asuin- ja työympäristöissä, oppimis- ja hoivaympäristöissä tai vaikkapa matkailussa kannattaa jatkaa laaja-alaisen yhteistyön kautta.201

Matkakohteen luontoympäristön vetovoimaisuuden ylläpitäminen maisema- ja virkistysarvokaupan avulla

202

Maisema asukkaiden silmin. Tapaustutkimus Koskenkylässä ja Pernajanlahdella

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden hoitoon ja suunnitteluun mittareita, joiden avulla voidaan kuvata (i) maiseman nykytila, (ii) maiseman muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana ja (iii) maiseman tärkeimmät kehittämiskohteet tulevaisuudessa. Tutkimus oli osa Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden seurantaindikaattorit -hanketta (VAMMI, Hietala-Koivu ym. 2006), joka toteutettiin yhdessä Helsingin yliopiston ja Museoviraston tutkijoiden kanssa. Kysely lähetettiin noin 800 asukkaalle Pernajanlahden ja Koskenkylänjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Kyselyssä olivat mukana 15–75-vuotiaat vakituiset asukkaat ja vapaa-ajanasunnon omistajat. Koskenkyläläiset kokivat alueensa maisemien parantuneen ja pernajanlahtelaiset huonontuneen viime vuosina. Maisemien yleisilmettä olivat eniten parantaneet perinteisten rakennusten ja pihapiirien kunnostus- ja hoitotyöt. Myös vesistöjen hoito, ympärivuotisen asutuksen lisääntyminen ja luonnonsuojelu olivat vaikuttaneet myönteisesti. Maisemat olivat kärsineet eniten pusikoitumisesta ja näkymien umpeenkasvusta. Myös uudet voimajohdot ja mastot sekä maa-aineksen otto olivat aiheuttaneet kielteisiä maisemamuutoksia. Vaikka tutkimusalue oli melko suuri, toimi maisema-arvojen kartoitusmenetelmä melko hyvin. Maisemallisesti miellyttävien ja epämiellyttävien kohteiden paikantaminen kartalle havainnollistaa sekä maisema-alueen vetovoimaiseksi koetut että maisemanhoitoa vaativat kohteet. Asukakyselyyn perustuvalla menetelmällä voidaan kerätä paikallistietoa maisemasta asiantuntija-arvion tueksi. Maisema-arvojen kartoitusmenetelmän soveltamista maaseutualueiden suunnitteluun tulisikin kehittää eteenpäin. Asukkaiden kytkeminen mukaan arvokkaiden maisema-alueiden hoitoon on tarpeellista maisemien laadun ylläpitämiseksi

Effect of Viewing Video Representation of the Urban Environment and Forest Environment on Mood and Level of Procrastination

A common problem among students is the problem of delaying important work activities, which is conceptualized as procrastination. Since procrastination can cause considerable costs for society, we would like to find a method to effectively alleviate the symptoms of this conditioning. It has been proven in an earlier study that staying in the forest environment increases vitality and reduces anxiety, and the negative state of these features can be associated with the intensification of procrastination symptoms. Therefore, it is likely that watching a forest video may decrease the probability or intensity of procrastination. To measure the impact of the forest environment on the level of procrastination of the subjects, a randomized experiment was carried out, in which the subjects watched in random order (on different days) one of two 15-min videos: one showing a walk in the forest area and one showing a walk in an urban environment (control). We measured the level of so-called ‘fluid procrastination’ including three aspects: ‘lack of energy to do the work’, ‘inability to get to work’ and ’pessimistic attitude to do the work’ with a set of questions the respondents completed before and after the experiment. The results showed that one aspect of fluid procrastination (‘pessimistic attitude to do the work’) can be effectively lowered by watching a video showing the forest environment. In contrast, watching a video of an urban environment increased the procrastination levels for two other aspects of procrastination (‘lack of energy to do the work’, ‘inability to get to work’). We also measured three other parameters before and after the experiment: mood state, restoration and vitality. Watching the video from forest area raised mood and restoration and watching the video from urban area, decreased mood, vitality and restoration. The study suggests that watching a video showing forest landscapes could be used as an effective remedy for problems related to procrastination among students