Top jets as a probe of degenerate stop-NLSP LSP scenario in the framework of cMSSM

The degenerate stop NLSP and neutralino LSP scenario is well motivated but hard to detect at the collider experiments. We propose a novel signature for detection this scenario at the Large Hadron Collider (LHC) and demonstrate its feasibility.Comment: 4 pages, 3 figure

Sairaanhoitajan työmotivaatioon yhteydessä olevat tekijät : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Terveydenhuoltojärjestelmän suurimpia ongelmia on työntekijöiden työtyytymättömyys, työuupumus ja työvoimapula. Terveydenhuolto tarvitsee motivoituneita työntekijöitä, jotka vaikuttavat positiivisesti terveydenhuoltojärjestelmän tuottavuuteen ja laatuun. Motivaatiolla tiedetään olevan merkittävä vaikutus sairaanhoitajien työtyytyväisyyteen, työn laatuun ja työssä pysymiseen. Hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä on tyytyväinen ja työskentelee ahkerammin kohti annettuja tavoitteita. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota yhteen tutkittua tietoa sairaanhoitajien työmotivaatiosta ja selvittää mitkä tekijät ovat yhteydessä sairaanhoitajien työmotivaatioon. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka auttaisi lisäämään sairaanhoitajien työmotivaatiota. Tutkimuskysymys oli: Mitkä tekijät ovat yhteydessä sairaanhoitajan työmotivaatioon? Tiedonhaku toteutettiin käyttämällä CIHNAL, PubMed, Medic, Medline, JBI ja FINNA -tietokantoja. Hakusanoina käytettiin sairaanhoitajaa ja työmotivaatiota, sekä näiden englanninkielisiä vastineita. Sisäänottokriteereinä käytettiin: 1. Julkaisukieli englanti tai suomi. 2. Julkaistu 10 v. sisällä. 3. Tieteellinen alkuperäisartikkeli. 4. Tieteellisesti vertaisarvioitu. 5. Alkuperäinen tutkimus saatavilla. 6. Tutkimus vastasi kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymykseen. 7. Tutkimus tehty kehittyneessä sairaalaympäristössä. Tiedonhaun kokonaistulos oli 6210 tutkimusta, joista tietokantarajausten, sisäänottokriteerien ja laadunarvioinnin jälkeen jäljelle jäi 20 alkuperäisartikkelia, jotka otettiin mukaan kirjallisuuskatsauksen analyysiin. Näistä katsaukseen valikoiduista tutkimuksista 15 oli kvantitatiivisia poikkileikkaustutkimuksia, neljä oli kvalitatiivisia tutkimuksia ja yksi oli kvantitatiivinen pitkittäistutkimus. Alkuperäisartikkeleista poimittiin kirjallisuuskatsauksen aihetta käsittelevät tiedot, joiden järjestelemisessä ja analysoinnissa käytettiin apuna aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella sairaanhoitajien hyvänlaatuista työmotivaatiota lisäsi erityisesti tasa-arvoinen ja toisia kunnioittava työympäristö, työtyytyväisyys, kokemus mielenkiintoisesta työstä, työn ammatillinen arvostus ja autonomia. Autonomian vahvistaminen lisäsi myös työntekijöiden työhön sitoutumista. Merkittävää työmotivaation kannalta oli työn vaatimusten ja resurssien välinen tasapaino. Lisäksi työympäristön tuli olla sellainen, että se mahdollisti laadukkaan työskentelyn. Johtamistavalla, niin organisaatio-, kuin lähiesimiestasolla oli vaikutusta sairaanhoitajien työmotivaatioon. Työntekijöiden kouluttautumisen ja ammatillisen kehittymisen mahdollistaminen lisäsi työmotivaatiota, samalla vahvistaen sairaanhoitajien pätevyyttä tehdä työtään hyvin. Kirjallisuuskatsaus tuo hyvin esille sen, että sairaanhoitajien työmotivaatioon yhteydessä olevia tekijöitä on monia. Osa tekijöistä oli sellaisia, joihin yksilö ei itse voi vaikuttaa ja osa sellaisia, jotka ovat yksilöstä itsestä lähtöisiä

1980 -luvulla tehtyjen merenpinnan noususkenaarioiden osuvuus

Globaalille valtamerten pinnanousulle on viimeisen 40 vuoden aikana julkaistu suuri määrä mahdollisia tulevaisuuskuvia, skenaarioita. Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan kahdeksan 1980-luvulla tehdyn merenpinnan noususkenaarion osuvuutta vertaamalla skenaarioita toteutuneeseen valtamerten pinnannousuun. Globaalia merenpinnan muutosta on mitattu viimeisten parin vuosisadan aikana mareografimittauksilla eri puolella maailmaa. Vuodesta 1993 alkaen globaalin merenpinnan korkeusaineistoa on tarjolla myös satelliittimittauksista. Tässä työssä merenpinnan nousun vertailutasona on käytetty kummallakin mittausmenetelmällä tehtyjä merenpinnan nousuaikasarjoja. Jotta noususkenaariot ja mittausaikasarjat olisivat keskenään vertailukelpoisia, valittiin yhteiseksi aloitusvuodeksi 1980. Kaikkien merenpinnan noususkenaarioiden ja mittausaikasarjojen nollataso siirrettiin alkamaan tästä vuodesta. Globaalit ilman lämpötilan noususkenaariot ovat kiihtyviä, ja yleisesti myös merenpinnan noususkenaarioiden oletetaan olevan kiihtyviä. Merenpinnan noususkenaarioihin, joille ei ollut annettu merenpinnan nousun väliarvioita, sovitettiin toisen asteen yhtälön mukainen kiihtyvyys. Muihin skenaarioihin sovitettiin kaikkien annettujen välipisteiden kautta kulkeva käyrä. Tässä työssä tarkastellut merenpinnan noususkenaariot poikkeavat toisistaan huomattavasti alimpien skenaarioiden ennustaessa parinkymmenen sentin merenpinnan nousua ja ylimpien skenaarioiden jopa useiden metrien nousua. Vuonna 2018 kaikkien skenaarioiden keskiarvo on noin 6 cm toteutuneen merenpinnan nousun yläpuolella, nousua vuodesta 1980 on tapahtunut noin 10 cm. Toteutunut merenpinnan nousu on myös selvästi skenaarioiden mediaanin alapuolella. Vajaa 70 % skenaarioista nousee nopeammin kuin vedenkorkeus on todellisuudessa noussut. Suomen rannikolla, Hangossa, merenpinnan noususkenaarioiden perusteella tehty ennuste on 2010luvulla muutamia senttimetriä mitatun merenpinnan yläpuolella. Merenpinnan noususkenaariot ovat vuosien varrella kehittyneet, mutta perustuvat edelleen paljolti samoihin tai samankaltaisiin menetelmiin kuin 1980-luvulla tehdyt merenpinnan noususkenaariot. Tämän takia on hyödyllistä tarkastella 1980-luvulla käytettyjä menetelmiä, niiden taustalla olevia oletuksia ja niistä saatujen ennusteiden osuvuutta. Tässä työssä tarkastellut merenpinnan noususkenaariot jaettiin tekomenetelmän mukaan kahteen pääryhmään. Toinen ryhmä koostui merenpinnan nousuun vaikuttavien osatekijöiden arviointiin perustuvista noususkenaarioista. Toisessa ryhmässä olivat semi-empiiriset skenaariot, joissa merenpinnan muutosta arvioidaan jonkin ilmastollisen suureen perusteella. Merenpinnan noususkenaarioista valittiin parhaiten vuosien 1980 - 2018 merenpinnan nousua kuvaavat skenaariot. Parhaiten osuvissa skenaarioissa oli laaja kirjo eri menetelmillä tehtyjä ja erilaisiin oletuksiin perustuvia skenaarioita. Merkittävää osuvuuseroa ei kahdella eri päämenetelmällä tehtyjen skenaarioiden välillä löydetty

Stop as a next-to-lightest supersymmetric particle in constrained MSSM

So far the squarks have not been detected at the LHC indicating that they are heavier than a few hundred GeVs, if they exist. The lighter stop can be considerably lighter than the other squarks. We study the possibility that a supersymmetric partner of the top quark, stop, is the next-to-lightest supersymmetric particle in the constrained supersymmetric standard model. Various constraints, on top of the mass limits, are taken into an account, and the allowed parameter space for this scenario is determined. Observing stop which is the next-to-lightest supersymmetric particle at the LHC may be difficult.Comment: v2: A few references, a plot indicating used parameters, discussion about the role of parameters in determination of the stop NLSP, CCB minima and a comment about (g-2) added. Typos corrected. Version in PR

Organizational Change and Employee Concerns in the Finnish Defence Forces

The Finnish Defence Forces (FDF) have, in accordance with other public sector organizations in the Nordic countries, undergone many change processes in this millennium. Changes in the FDF have been related to government savings and more recently the fluctuating security environment. The purpose of the study is to show how these change processes have meant somewhat different things to men and women in the FDF, and these differences have an intersectional character. In order to explain, how potent experienced changes are in explaining the concerns of the personnel, and how they possibly interact with gender, age and personnel group, we analyzed survey data by using logistic regression. The survey was addressed to all salaried personnel of the FDF in 2015. The analysis showed that the logic of the examined, personally experienced, organizational changes deepened divisions produced by civil/military and gender hierarchies

Sitoutumistutkimuksen suunnat muuttuvassa työelämässä

Työhön sitoutumista on tutkittu aktiivisesti vuosikymmeniä. Suuri osa sitoutumistutkimuksesta tarkastelee organisaatioon sitoutumista, mutta myös muita sitoutumisen kohteita on tarkasteltu. Yllättävää on, että itse organisaatio-käsitteen problematisointi on jäänyt hyvin vähälle. Työelämän muutosten myötä ainoastaan organisaatiot eivät ole muuttuneet, vaan myös työntekijöiden ymmärrys niistä. Tässä artikkelissa olemme kiinnostuneita siitä, miksi ja millä tavalla työelämän ja sen organisaatioiden kehitys haastaa sitoutumistutkimusta. Kysymme, mihin sitoutuminen kiinnittyy ja miten sitä perustellaan sekä mikä sija organisaatioilla on tässä perustelussa. Tutkimuksen aineisto koostuu kahden tietointensiivisen asiantuntijayrityksen työntekijöiden ja johdon haastatteluista (N=27). Johdon haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja työntekijöiden haastattelut toteutettiin teema- ja strukturoidun haastattelun yhdistelmänä. Strukturoitu osuus käsitteli sitoutumiseen liittyviä väittämiä eri kohteiden näkökulmasta. Tarkastelemissamme yrityksissä sitoutuminen kiinnittyi ennen kaikkea toisiin työntekijöihin, omaan tiimiin ja lähimpiin työkavereihin, mutta myös uraan, organisaatioon ja asiakkaaseenkin sitouduttiin. Se, miten paljon eri tahojen kanssa oltiin vuorovaikutuksessa, vaikutti kokemuksiin niiden tärkeydestä sitoutumisen kohteina. Organisaation sijoittumiseen sitoutumiskohteiden tärkeysjärjestyksessä vaikutti huomattavasti se, miten organisaatio määriteltiin

Organizational Change and Employee Concerns in the Finnish Defence Forces

The Finnish Defence Forces (FDF) have, in accordance with other public sector organizations in the Nordic countries, undergone many change processes in this millennium. Changes in the FDF have been related to government savings and more recently the fluctuating security environment. The purpose of the study is to show how these change processes have meant somewhat different things to men and women in the FDF, and these differences have an intersectional character. In order to explain, how potent experienced changes are in explaining the concerns of the personnel, and how they possibly interact with gender, age and personnel group, we analyzed survey data by using logistic regression. The survey was addressed to all salaried personnel of the FDF in 2015. The analysis showed that the logic of the examined, personally experienced, organizational changes deepened divisions produced by civil/military and gender hierarchies

Naisten ja miesten eriarvoisen kohtelun syyt asepalveluksen koulutustoiminnassa

Vertaisarvioit