Measuring the impact of substitute sites on the recreational value of the Baltic Sea using the single-site travel cost method

This thesis has three objectives, namely to estimate the recreational value of a Baltic Sea visit, to assess the impact of substitute sites on the value of a recreational visit, and to assess which factors determine whether a visitor has a substitute site for the Baltic Sea if recreation at the preferred site is not possible. No previous Finnish studies have been conducted on this topic, even though the impact of substitute sites is important in the valuation of a recreational site. This thesis uses the single-site travel cost method to assess the recreational value of the Baltic Sea. The travel cost method is the most frequently used valuation method to assign a monetary value to the recreational services of an environmental resource. To answer the first objective, this thesis employ the single-site travel cost method using the negative binomial model. To answer the second objective, substitutes are entered into the single-site travel cost model as dummy variable and travel cost interaction variable. According to the results of this thesis, the recreational value of a visit to the Baltic Sea is worth between 180 € and 420 €. As expected, substitutes decrease the demand for recreational sites, but, contrary to expectations, the overall value of a single visit to the Baltic Sea is higher among respondents who have substitutes compared to respondents who do not have substitutes. To answer the third objective, the logistic regression model is employed. Based on the results of the model, whether an individual has substitute sites depends on demographics, the number of recreational activities at the Baltic Sea, the timing of the visit and the perceived number of facilities at the Baltic Sea.Tutkielmalla on kolme tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on määrittää Itämeren virkistysarvo, toinen tavoite on määrittää substituuttien vaikutus virkistysarvoon ja kolmas tavoite on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, onko virkistyjällä substituuttikohdetta Itämeren virkistyspaikalleen. Huolimatta siitä, että substituuttien vaikutus virkistyskohteen arvoon on tärkeä, Suomessa ei ole tehty aikaisempia tutkimuksia aiheesta. Tässä tutkielmassa Itämeren virkistysarvo määritetään yhden kohteen matkakustannus menetelmää hyödyntäen. Matkakustannus menetelmä on useimmin käytetty arvottamismenetelmä virkistysarvon määrittämiseen. Ensimmäisen tavoitteen toteuttamiseksi on tässä tutkielmassa yhden kohteen matkakustannusmalli estimoitu negatiivisella binomimallilla. Toista tavoitetta varten substituutit lisätään matkakustannusmalliin dummy-muuttujana ja matkakustannusinteraktio -muuttujana. Tutkielman tuloksien mukaan Itämeren virkistyskäynnin arvo on 180€ ja 420€ välillä. Odotetusti substituutit vähentävät virkistyskäyntien kysyntää, mutta vastoin odotuksia Itämeren virkistyskäynnin arvo on suurempi niiden vastaajien keskuudessa, joilla on substituutti verrattuna niihin, joilla ei ole substituuttia Itämeren virkistyskäynnille. Kolmatta tavoitetta varten estimoitiin logistinen regressio. Tulosten perusteella se, onko vastaajalla substituuttia Itämeren virkistyskäynnille riippuu demografisista tekijöistä, kuinka moneen virkistysaktiviteettiin yksilö osallistuu Itämerellä, vierailun ajankohdasta ja Itämeren virkistyskohteen kunnosta

Evaluating the Impact of Alternative Policy Scenarios on Multifunctionality: A Case Study of Finland. CEPS ENARPRI Working Papers No. 13, 1 July 2005

This paper provides first results of the sector-model approach to analysing the effects of alternative policy scenarios on the multifunctional role of Finnish agriculture. In terms of environmental non-commodity outputs, this study focuses on nutrient runoffs, landscape diversity and biodiversity. As regards other non-commodity outputs, the paper considers rural socio-economic viability. The results suggest that, on the whole, reform of the common agricultural policy is not likely to result in any drastic decline of agricultural production in Finland. The amount of green fallow will increase considerably when agricultural support payments are decoupled from production, and as a result the remaining cultivated agricultural land will become biologically richer. The agricultural labour force is likely to decrease substantially irrespective of agricultural policy. The study concludes that the credibility of the production economics and biological relationships of the economic model determine the validity of the results of the many indicators examined. Further, the economic logic of microeconomic simulation models provides a consistent assessment of the many aspects of multifunctionality

Gamete competition, gamete limitation, and the evolution of the two sexes

Males and females are a fundamental aspect of human reproduction, yet procreation is perfectly possible without this division into two sexes. Biologically, males are defined as the sex that produces the smaller gametes (e.g. sperm), implying that the male and female sexes only exist in species with gamete dimorphism (anisogamy). Our ancestors were isogamous, meaning that only one gamete size was produced. The question of the evolutionary origin of males and females is then synonymous to asking what evolutionary pressures caused gamete sizes to diverge. Studying the ancestral evolutionary divergence of males and females relies largely on mathematical modelling. Here, we review two classes of models explaining the evolutionary origin of males and females: gamete competition and gamete limitation. These seemingly alternative explanations are not mutually exclusive, but two aspects of a single evolutionary process. Once evolved, anisogamy and the two sexes are evolutionarily very stable. This explains the maintenance of anisogamy in organisms with internal fertilization, which can cause large decreases in both gamete competition and gamete limitation. The ancestral divergence and maintenance of gamete sizes subsequently led to many other differences we now observe between the two sexes, sowing the seeds for what we have becom

Skenaarioita maaseudun palveluista. Kaupat, kirjastot, pankit ja postit historiasta tulevaisuuksiin

Tutkimus yhdistää kansatiedettä ja tulevaisuudentutkimusta selvittäessään maaseudun neljän keskeisimmän palvelun historiaa, nykytilannetta ja tulevaisuutta. Lähtökohtana ovat suomalaiset myymälä-, kirjasto- ja pankkiautot sekä autopostitoimistot mutta myös mainittujen palveluiden kiinteät toimipaikat nousevat käsittelyyn. Työ edustaa soveltavan kansatieteen näkökulmaa ja on ensimmäinen laajempi tutkimus, jossa kansatieteeseen yhdistetään tulevaisuudentutkimusta. Tutkimusaineisto koostuu yli 40:stä haastattelusta sekä postikyselystä ja Delfoi-asiantuntijakyselyn tuloksista. Kvalitatiivinen aineisto on analysoitu Grounded theoryn avulla ja sen perusteella saadut keskeisimmät käsitteet on sisällytetty FAR-tulevaisuustaulukkoon (Field Anomaly Relaxation). Mahdottomien tilaparien taulukon, erilaisuusindeksin sekä kehitetyn Jokeri-taulukon avulla jatkokäsittelyyn on valittu kuusi toisistaan poikkeavaa tulevaisuuskuvaa. Niistä muodostetaan skenaariotarinat kohdevuosikymmenelle 2040. Skenaariot sisältävät toimintamalleja palvelujen järjestämiseen. Suomalaista maaseutua käsittelevässä skenaariossa kauppapalvelut toimivat kunnalliselta pohjalta. Myymäläauto-skenaariossa autot ovat pelkistettyjä mutta palvelu monipuolista. Kirjastoauto-skenaariossa yksityistetyt kirjastopalvelut tarjoavat maksullisia jäsenyyksiä. Pankki- ja postipalveluiden näkökulmassa osuuskunnat järjestävät sähköisesti paikallisia palveluja. Monipalveluauto on skenaariossa sirpaleinen yksityisen sektorin palvelu. Jokeri-skenaario, jossa yhdistyvät kaikki FAR-tulevaisuustaulukon muissa skenaarioissa käyttämättä jääneet arvot, lähestyy asukkaista tyhjentynyttä maaseutua konttipalveluiden näkökulmasta.Scenarios of services in the countryside: shops, libraries, banks and post offices of the past, present and future This research combines ethnology and futures research. It includes the history, the present and the future of four important services in the Finnish countryside. This study focuses on mobile shops, book busses, bank cars and mobile post offices, as well as fixed services. I have approached this study using applied ethnology, it is the first significant research conducted combining the fields of ethnology and futures research. The research material contains over 40 interviews, a qualitative questionnaire and a Delphi questionnaire. Qualitative materials have been analysed with the Grounded Theory, and key concepts are presented in a FAR-table (Field Anomaly Relaxation). The table displaying impossible combinations, the index of dissimilarity and the developed Joker-scenario help create six different images of possible future scenarios in the 2040's. Scenarios include various models which will organise services in the future. The scenario dealing with the Finnish countryside presents shops owned by the municipality. The mobile shop scenario has simplified cars but good service. Book busses are private sector services with various memberships. In the scenario including bank and postal services, there are cooperative, digital services produced locally. The multiservice car is a privately owned, fragmentary service. The Joker-scenario contains all the values from the FAR-table, which were not included in other scenarios. The Joker-scenario portrays an empty countryside with some services that can be transported in containers from one place to another.Siirretty Doriast

Kohti laaja-alaisempaa osaamista paperiteollisuuden ammateissa : rekrytointikoulutuksen tuomat haasteet

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan yritysorganisaation kehitystarpeita Suomessa hyvin perinteisellä metsäteollisuuden toimialalla. Tutkimuksen lähtökohtana oli ajatus siitä, että jälkimoderni aika tuo muutostarpeita myös organisaatioille. Tutkimuksen kohdeyritys M-real Oyj omaa vankat perinteet, jotka vaikuttavat vahvasti yrityksen toimintatapoihin. Muutostarpeita on kuitenkin havaittu ja konsernin uudelta rekrytointikoulutukselta odotetaan tässä suhteessa paljon. M-institute Silvan alaisuudessa toimivaa rekrytointikoulutusta ja sieltä valmistuvia opiskelijoita kohtaan on asetettu paljon odotuksia, mutta pelkät odotukset eivät riitä kehittämään yhtiön tuotantoyksiköiden toimintaa. Tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, minkälaisia haasteita ja kehitystarpeita rekrytointikoulutuksesta valmistuvat opiskelijat tuotantoyksiköille tuovat. Tutkimuksessa selvitetään myös rekrytointikoulutuksen ja sieltä valmistuvien opiskelijoiden merkitystä yhtiölle. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka pohjalta tuotantoyksiköiden toimintaa voidaan kehittää yhtiön tulevaisuuden haasteiden mukaiseksi. Tutkimus on suoritettu teemahaastatteluin, joita tehtiin rekrytointikoulutuksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, tuotantoyksiköiden esimiehille, M-institute Silvan rekrytointikoulutuksen edustajille ja tuotantoyksiköiden työntekijöille. Opiskelijoiden haastattelut ovat tutkimuksen kannalta tärkeimmät. Silvan edustajien haastattelu suoritettiin ryhmähaastatteluna. Muut haastattelut olivat yksilöhaastatteluja. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu työmotivaatioon vaikuttaviin tekijöihin, joidenka avulla tutkimusongelmaa ratkaistaan. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavat työmotivaatiotekijät on määritelty Pekka Ruohotien tutkimusten pohjalta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että rekrytointikoulutuksen ja sieltä valmistuvien opiskelijoiden rooli konsernin tulevaisuudelle on merkittävä. Tärkein rekrytointikoulutusta kohtaan asetettu haaste on tuottaa yhtiön palvelukseen aiempaa osaavampaa työvoimaa, jonka avulla voidaan paremmin vastata kilpailuun kansainvälisillä markkinoilla. Työmotivaatiotekijöiden tarkastelu osoitti joitakin selkeitä kehitystarpeita tuotantoyksiköiden toiminnassa. Niistä tärkeimmät liittyvät työnjohdon roolin ja työilmapiirin kehittämiseen. Myös työkiertoa tuotantoyksiköissä tulee tehostaa, jotta nykyistä laaja-alaisemman ammattitaidon tavoittelussa onnistutaan. Tärkeimmät tutkimuksessa käytetyt lähteet ovat Ruohotie, Pekka & Honka, Juhani (1999) Palkitseva ja kannustava johtaminen, Juuti, Pauli (1999) Organisaatiokäyttäytyminen ja Beck, Ulrich & Giddens, Anthony & Lash, Scott (1995) Nykyajan jäljillä. Refleksiivinen modernisaatio

Kestäviä ratkaisuja etsimässä: Tulevaisuuden energiatekniikoiden ennakoiminen Suomessa vuosina 1970–1985

Tutkimukseni käsittelee tulevaisuuden energiatekniikoiden ennakointia vuosina 1970–1985 Suomessa. Analyysin pääaineistona on Tekniikan Maailma -aikakauslehti, joka on Suomen tunnetuin ja merkittävin tekniikan erikoisaikakauslehti. Lisäaineistona käytän sopivaa aikalaiskirjallisuutta. Energiateknologian ennakoimista lähestyn tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta, koska tulevaisuusajattelu ja energia ovat usein sidoksissa toisiinsa. Kyse on menneisyyden tulevaisuuden tutkimisesta. Teknologiaa tutkittaessa on huomioitava, ettei se ole puolueetonta tai irrallaan yhteiskunnan arvomaailmasta. Sillä on selvät ja tunnistettavat sosiologiset puolet. Lähdeaineiston analysoin diskurssianalyysin keinoin etsien aineistossa toistuvia diskursseja. Havaitsemani diskurssit erittelen kvantitatiivisesti. Lähdeaineiston käsittelen kronologisessa järjestyksessä kolmessa aikajaksossa, joita määrittää erityisesti maailmanlaajuiset öljykriisit ja niiden seuraukset. Vuosien 1973 ja 1979 öljykriisit ovat aikarajauksen merkittävimmät yksittäiset tapahtumat. Ne ravistelivat maailman taloudellisia perustuksia ja herättivät miettimään fossiilisten polttoaineiden käytön kestävyyttä. Ensimmäinen öljykriisi synnytti diskurssin, joka vastusti fossiilisten polttoaineiden käytön jatkamista. Diskurssi näkyy erityisesti vaihtoehtoisten energiamuotojen ennakoimisena ja on selvästi ottanut vaikutteita maailmanlaajuisesta vaihtoehtoisten teknologioiden liikkeestä. Vuoden 1973 öljykriisi ei kuitenkaan ollut pääkatalyytti energiateknologisen ennakoinnin alkamiseen Suomessa, vaan se oli alkanut jo ennen vuotta 1970. Silloin sen nosti esiin ympäristötietoisuuden herääminen. Ympäristödiskurssi ja muutosta toivova diskurssi ovat aineiston päädiskurssit. Muut tutkimani pienemmälle merkitykselle jääneet diskurssit ovat talous edellä ajattelu ja tulevaisuuspessimismi. Teknokraattinen usko teknologioiden ratkaisuvoimaan on suuri läpi lähdeaineiston. Viidentoista vuoden mittainen aikarajaus on riittävän pitkä paljastamaan kehityslinjoja, joissa esimerkiksi ydinvoiman luonne muuttuu mahdollisuudesta riskiksi. Ympäristödiskurssin merkitys on alati vähenevä ja muutosta toivovan diskurssin taas kasvava. Merkittävämpää kuin yksittäinen ennakoitu teknologia on, millaista teknologiatyyppiä kyseinen ratkaisu edustaa. Läpi tutkimuksen uusiutuvat energiateknologiat ovat yleisimmin ennakoituja. Huomattavaa on, että liikenteen energian ennakoitiin olevan fossiilista useammin kuin muun energiatekniikan. Silti myös liikenteen tulevaisuus nähtiin vähempipäästöisenä kuin 1970-luvun vallitseva tilanne. Suosiosta huolimatta vaihtoehtoiset energiateknologiat eivät lyöneet läpi. Syynä tähän todennäköisesti oli muun muassa uusien öljyesiintymien löytäminen, talouden elpyminen ja vaihtoehtoisten teknologioiden odotettua hitaampi kehittyminen. Tutkimus luo kontekstia 2010-luvulla käytävään energiateknologiakeskusteluun, joka kulkee samoja polkuja kuin 1970–1980 -luvuilla

The Impacts of Alternative Policy Scenarios on Multifunctionality

This paper provides first results of the sector model approach to analyze the effects of alternative policy scenarios on the multifunctional role of Finnish agriculture. In terms of environmental non-commodity outputs we focus on nutrient runoffs, landscape diversity and biodiversity. As regards to socio-economic outputs our focus is on direct and indirect agricultural labour force. The results suggest that while partial de-coupling agricultural supports from production is not likely to result in any drastic decline of agricultural production the amount of green fallow will increase considerably. As a result, the agricultural land will become biologically richer. The agricultural labour force is likely to decrease substantially irrespective of agricultural policy.agricultural policy, multifunctionality, sector model, Agricultural and Food Policy, Q18, Q21,

Avustajaeläinten ja ikäihmisten yhteinen tulevaisuus: Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia rakentamassa

Abstraktit julkaistaan numerosta 60 alkaen