Removing the barriers to research engagement - teacher motivation for research-based teaching development in language centres

This article draws on several workshops we have held on teacher research engagement. These recent workshops have indicated that many language centre teachers in Finland identify the same barriers that prevent them from doing research. In the same vein, these teachers tend to agree on the factors that drive them to do research. Based on our workshop at the Language Centres in Higher Education: Sharing Innovations, Research, Methodology and Best Practices conference, European language centre teachers share similar thoughts about research engagement: they like the idea of doing research and they often do some research, but sometimes find the barriers in their professional lives too great. Using research findings as well as data collected in the Brno workshop, we aim to discuss 1) the motives of teachers to carry out or follow research in fields related to teaching and learning and 2) ways and methods that encourage or facilitate teacher research. To help us reach these aims, we present the story of Johanna, to exemplify a teacher's experiences in becoming research engaged while taking part in in-house pedagogical training that fostered research orientation.

Hirsirakentamisen kehitys ja tulevaisuus Suomessa

Hirsirakentamisella on pitkät juuret suomalaisessa rakentamisessa ja suomalaisen arkkitehtuurin historia perustuu pitkälti hirsirakentamiselle. Jälleenrakennuskaudella teollisesti esivalmistetuista osista valmistetut rankarakenteiset talot syrjäyttivät hirsitalot, jonka jälkeen hirsi oli pitkään pääosin vapaa-ajan rakennuksien rakennusmateriaali. Teollinen hirsirakentamisen viimeaikaiset kehitysaskeleet ovat kasvattaneet hirren suosiota pientalojen puolella sekä julkisen rakentamisen sektorilla. Tutkimuksessa perehdyttiin hirsirakentamisen kehityskaareen ja sen avulla sen mahdollisiin tuleviin kehityssuuntiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuinka hirsirakentamiseen liittyvät mielikuvat ovat muuttuneet teollisen hirsirakentamisen, sekä toteutuneiden julkisten hirsirakentamiskohteiden myötä. Hirsirakentamisen historiaan, nykytilaan sekä teollisuuden uusimpiin innovaatioihin tutustutaan olemassa olevan kirjallisuuden, erilaisten säädösten sekä tutkimuksien kautta. Hirsirakentamisen nykytilaa sekä hirsirakentamisen tulevaisuutta Suomessa avaa puolestaan diplomityön yhteydessä toteutettu haastatteluosuus, jossa eri alojen asiantuntijat pohtivat hirsirakentamisen mahdollisuuksia sekä haasteita teemoittain jaotelluiden kysymysten kautta. Haastattelukysymysten pääteemat ovat ekologisuus, hirsirakentamisen kehitys sekä julkinen hirsirakentaminen. Haastattelututkimuksista selvisi, että haastattelijat pitivät hirsirakentamista hyvänä osaratkaisuna Suomen tavoitteessa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mutta puuta käyttäessä tulisi ottaa huomioon kuinka paljon metsiä voi hakata ilman että hiilinielut pienenevät merkittävästi. Hirren yksinkertainen rakenne on eduksi sen uudelleenkäytölle sekä kierrätykselle. Hirsien uudelleenkäyttöä koskevaan lainsäädäntöön kaivattiin kuitenkin haastateltavien puolelta kehitystä, koska se ei täysin tue kierrätysmateriaalien käyttöä rakentamisessa. Teollisen hirsirakentamisen innovaatiot, kuten painumattomat hirret, ovat mahdollistaneet yhä suurempimittakaavaisen sekä korkeamman hirsirakentamien. Painumattomat hirret ovat myös mahdollistaneet eri materiaalien yhä saumattomamman yhdistämisen ja useat haastateltavista kokivat, että hirsirakentamisessa voitaisiin tulevaisuudessa yhdistellä yhä monipuolisemmin eri materiaaleja

Climate Change as Problem of Direction and Pace of Transition : Large Finnish Business Actors’ Identity, Interests, and Political Response Strategies to Climate Politics

Ilmastonmuutos on eräs aikamme kriittisimmistä yhteiskuntiemme hyvinvointia ja kehitystä uhkaavista haasteista. Elinkeinoelämän toimijat ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita haasteen voittamisessa. Heidän reaktionsa harjoitettuun politiikkaan sekä vuorovaikutus muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa vaikuttaa mahdollisuuksiimme voittaa ilmastokriisi. Elinkeinoelämän toimijoiden rooli ilmastopolitiikassa on muuttunut ja kasvanut 1990-luvulta lähtien ilmastopolitiikan kehittyessä ja tieteellisen todistusaineiston karttuessa ilmastonmuutoksen syistä ja vaikutuksista. Suomalaisten elinkeinoelämän toimijoiden roolia ilmastopolitiikassa ei kuitenkaan ole laajasti tutkittu. Vastauksena tähän tutkimustiedon puutteeseen tässä väitöskirjassa esitetään kaksi kysymystä: ensinnäkin, kuinka suuret suomalaiset elinkeinoelämän toimijat muodostavat poliittisia vastausstrategioita ilmastopolitiikkaan ja toiseksi, kuinka elinkeinoelämän ja poliittisten toimijoiden vuorovaikutus on muokannut näiden elinkeinoelämän toimijoiden identiteettiä, intressejä ja sosiaalista todellisuutta ilmastopolitiikan alalla. Sen ymmärtäminen millä tavoin suomalaiset elinkeinoelämän toimijat määrittelevät ilmastonmuutoksen ongelman auttaa molempiin kysymyksiin Vastaamisessa. Sekä tutkimuksen teoreettinen, että metodologinen kehys perustuu kansainvälisen politiikan konstruktivistiseen lähestymistapaan. Tutkimuskysymyksiin vastaamisessa käytettiin kolmiaskeleista konstruktivistista metodologiaa. Ensimmäinen askel tarkasteli induktiivisesti suomalaisten elinkeinoelämän toimijoiden sosiaalisia todellisuuksia. Toinen, tulkitseva askel käytti diskurssianalyysiä ja käytäntöjen analysointia tunnistamaan suomalaisten elinkeinoelämän toimijoiden diskursiivisten ja osallistumiskäytäntöjen merkityksiä ilmastopolitiikassa. Kolmas askel asetti toimijoiden ilmastopoliittisen osallistumisen historialliseen kontekstiin. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 18 monikansallisten yritysten ja teollisuusjärjestöjen edustajien sekä suomalaisten ministeriöiden virkamiesten haastattelusta, poliitikkojen puheista ja ilmastopolitiikkaan liittyvistä poliittisista strategioista sekä elinkeinoelämän toimijoiden kannanotoista, raporteista ja julkisista lausunnoista. Väitöskirja tuottaa tutkimusta suomalaisista elinkeinoelämän toimijoista ilmastopolitiikassa keskittymällä siihen, miten ja miksi suomalaiset elinkeinoelämän toimijat ovat osallistuneet ilmastopolitiikkaan, erityisesti vuosina 2008 – 2012, ja asettaa tämän osallistumisen kansainvälisten tapahtumien ja diskurssien samoin kuin Suomen ilmastopolitiikan kehityksen kontekstiin. Tutkimuksen löydösten perusteella voidaan todeta, että ilmastopolitiikan kehitys on tapahtunut vastauksena yhteiskunnan toimijoiden vuorovaikutukseen, joka puolestaan on muokannut kaikkien toimijoiden ja erityisesti elinkeinoelämän toimijoiden identiteettiä, intressejä sekä sopivaa käytöstä. Suuret suomalaiset elinkeinoelämän toimijat määrittelevät oman identiteettinsä hallinnon kumppaneina sekä talouden ja teknologian asiantuntijoina. He ovat valmiita tekemään yhteistyötä ylittääkseen yhteiskunnan taloudellisia ja teknologisia haasteita. Tämän identiteetin motivoimana suuret suomalaiset elinkeinoelämän toimijat ovat kiinnostuneita paitsi oman liiketoimintansa kasvattamisesta ja ylläpitämisestä myös maineensa ja legitimiteettinsä suojelemisesta ja siten sellaisen ilmastopolitiikan edistämisestä, joka tekee heidän pitkän aikavälin investoinneistaan ennakoitavampia. Sopiva käytös ilmastopolitiikassa vaatii suomalaisilta elinkeinoelämän toimijoilta ilmastonmuutoksen tunnustamista tieteellisenä faktana. Toimijat ovat menestyksellisesti omaksuneet suomalaiselle yhteiskunnalle tyypillisen rationaalisen, teknologialähtöisen lähestymistavan, jonka mukaan on sopivaa vastata ilmastonmuutokseen priorisoimalla diskurssissa ilmastonmuutoksen hillinnän tarjoamia taloudellisia ja kaupallisia mahdollisuuksia sen vallitsevalle tilanteelle tai tietyille liike-elämän eduille aiheuttamien riskien sijaan. Elinkeinoelämän toimijat Suomessa ovat muodostaneet eräänlaisen ilmastopolitiikan käytäntöjen yhteisön, joka aktiivisesti osallistuu ilmastopolitiikan tekemiseen. Yhteisö on paitsi yhdistänyt toimijoiden poliittisia vastausstrategioita ilmastopolitiikkaan myös vaientanut vastustavia ääniä, jotka voisivat kiihdyttää ilmastonmuutoksesta käytävää keskustelua. Samaan aikaan suomalaisten elinkeinoelämän toimijoiden pääasiallinen poliittinen vastausstrategia ilmastopolitiikkaan on ollut suojautuminen niiden omaa liiketoimintaa uhkaavalta haitalliselta säätelyltä.Climate change ranks among the top critical challenges threatening the well-being and development of societies today. To counter that threat, business actors are important societal actors whose responses to policies and interactions with other societal actors influence the possibilities of overcoming the climate change crisis. The role of business actors in climate politics has changed and grown since the 1990s as such politics have matured and as scientific evidence of the sources and effects of climate change has mounted. The role of Finnish business actors in climate politics, however, has not been widely studied. In response to that oversight, this dissertation asks two research questions: first, how do large Finnish business actors construct political response strategies to climate politics, and second, how have the interactions of business and political actors shaped the identity, interests, and social realities of those business actors in the domain of climate politics? Understanding the ways in which Finnish business actors conceive the problem of climate change can help to answer both of those Questions. The theoretical and methodological frameworks of the study conducted for the dissertation derived from constructivist International Relations theory, which informed the three-step constructivist methodology used to answer the research questions. The first step involved inductively examining the social realities of Finnish business actors, whereas the interpretative second step, by way of discourse and practice analyses, entailed identifying the meanings of Finnish business actors’ discursive and participation practices in climate politics. Last, the third step involved historically contextualizing developments in the actors’ participation in climate politics. The methods were applied to primary research material collected from 18 interviews with representatives of multinational corporations, industry federations, and officials from Finnish government ministries, as well as from the political speeches, policy-related strategies, position papers, reports, and public statements of business actors. The dissertation contributes to research on Finnish business actors in climate politics by focusing on how and why large Finnish business actors have been involved in such politics, in particular from 2008 to 2012, with reference to international events and discourses, as well as developments in Finnish climate Politics. The study’s findings suggest that climate politics has developed in response to societal actors’ interactions that have shaped the identity, interests, and appropriate behaviors of business actors in particular. Regarding their identity, large Finnish business actors conceive themselves as partners of governments and economic and technological experts who can cooperate to overcome economic as well as technological challenges in society. Motivated by that identity, large Finnish business actors are interested in not only profiting and sustaining their businesses but also protecting their reputations and legitimacy in order to advocate policy that makes the outcomes of their long-term investments more predictable. Last, for Finnish business actors involved in climate politics, appropriate behavior requires recognizing climate change as a scientific fact. Such actors have excelled at adapting to the rational, technology-driven approach of Finnish society, in which appropriate behavior in response to climate change involves prioritizing a discourse about market opportunities available by mitigating climate change instead of a discourse about the risks posed to the status quo and particular business interests. In Finland, business actors have formed a community of practice actively engaged in climate policymaking, which has not only unified their political response strategies to climate politics but also muted oppositional voices that could intensify debates on climate change. At the same time, the primary political response strategy of Finnish business actors in climate politics has been hedging—that is, protecting their businesses from adversarial regulation

Reconsidering neighbourhood communality through the lens of intersectionality : resident and authority perspectives

This article examines how neighbourhood communality emerges and is restricted by a range of conditions, a topic that has received increasing attention in current research yet remains unresolved. The concept of communality provides a lens through which to examine how a variety of intersectional factors related to the informants’ social status affect the perceptions of the sense of community in the study’s focus neighbourhoods in Vaasa, Finland, where interview materials were gathered. The analysis scrutinizes the ways in which local institutions, the environment and residents interact with the three types of narration gestalts – inclusion, recollection and segregation – construing the idea of communality in the studied neighbourhoods. The study combines actor-network theory with intersectionality to gain insight into how and where people come together and interact. It became clear that the target neighbourhoods and people who live there are marginalized and seen as ‘others’ because of their socioeconomic status and other demographics.© 2023 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group. This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/),which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited. The terms on which this article has been published allow the posting of the Accepted Manuscript in a repository by the author(s) or with their consent.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Decision making process for clinical it investments in a public health care organization – contingency approach to support the investment decision process

Purpose Health care organizations are lacking a clear decision-making framework in IT investment decisions. This study aims at finding a practical tool able to take the different financial and non-financial factors into account. The usefulness of one possible tool, the Contingency Theory, is evaluated.The Contingency Theory seeks to understand which external factors in particular have an impact on the organization's operations or which internal factors must be taken into account to make the optimal investment. In the public health care context the internal variables such as organization's culture and condition of existing technology, and external variables such as legislation and politics play an important role.Methods The Contingency Theory is applied to a complex real-world investment case a posteriori, and the variables thus obtained are compared with the actual acquisition process which took place. The relevant information has been gathered from the accounting systems, and by interviews.Results The Contingency Theory finds a relevant set of variables to consider in the decision-making process, and the set of variables mostly coincides with the actual parameters considered in the decision-making process. The actual acquisition process placed more weight on cost factors than the Contingency Theory approach would have done.Conclusions The application of contingency theory suggests that in this case the expected value of costs was over-emphasized. It is likely that a contingency-based approach would have given a more balanced view of the different parameters. Further research is required to establish its usefulness in different types of public health care acquisitions

Patient injuries in pediatric otorhinolaryngology

Objectives: Patient injuries in children can have lifelong effects on the patient and a marked impact on the whole family. The aim of this study was to identify the errors and incidents leading to patient injuries in pediatric otorhinolaryngology (ORL) by evaluating accepted patient injury claims. Methods: The records of all accepted patient injury claims in ORL between 2001 and 2011 were searched from the nationwide Patient Insurance Centre registry. Pediatric injuries were reviewed and evaluated in detail, and factors contributing to injury were identified. Results: In the 10-year study period, 17 (7.6%) of the 223 patient injuries occurred in children, and of these, 15 (88%) were considered operative care. The median age of the patients was 8 years (range 3-16 years). All operations were performed as daytime elective surgery and by a fully trained specialist in 93% of the cases. One-half of the cases were routine surgeries for common ORL diseases. The most common incidences were incomplete surgery, retained gauze or foreign body, injury to adjacent anatomic structure, and insufficient charts or instructions (each occurred in 3 cases). The most frequent consequence was burn (n = 4). One child died because of post-tonsillectomy hemorrhage. Conclusions: Patient injuries in pediatric ORL are strongly related to surgery. Most injuries occurred after routine operations by a fully trained specialist. Clinicians should be aware of the most likely scenarios resulting in claims.Peer reviewe

Log Construction Practices and Future Outlook: Perspectives of Finnish Experts

publishedVersionPeer reviewe

Age, geochemistry, and origin of the mid-Proterozoic Häme mafic dyke swarm, southern Finland

We have reappraised the age and composition of the mid-Proterozoic Häme dyke swarm in southern Finland. The dominant trend of the dykes of this swarm is NW to WNW. Petrographic observations and geochemical data indicate uniform, tholeiitic low- Mg parental magmas for all of the dykes. Nevertheless, the variability in incompatible trace element ratios, such as Zr/Y and La/Nb, provides evidence of changing mantle melting conditions and variable crustal contamination. Our ID-TIMS 207Pb/206Pb ages for four low-Zr/Y-type dykes indicate emplacement at 1639 ± 3 Ma, whereas the most reliable previously published ages suggest emplacement of the high-Zr/Y-type dykes at 1642 ± 2 Ma. We propose that the Häme dyke swarm, and possibly also the other mid- Proterozoic mafic dyke swarms in southern Finland, records a progressive decrease in Zr/Y values due to magma generation under developing areas of thinned lithosphere. We consider that the formation of mafic magmas was most probably associated with the upwelling of hot convective mantle in an extensional setting possibly related to the nearby Gothian orogeny. The generation of tholeiitic magmas below continental lithosphere was probably promoted by the elevated mantle temperature underneath the Nuna supercontinent. We speculate that the origin of most of the relatively small mid-Proterozoic mafic dyke swarms, anorthosites, rapakivi granites, and associated rocks found across Nuna was similarly triggered by extensional plate tectonics and the convection of anomalous hot upper mantle below the supercontinent.Peer reviewe

Pedagoginen perusta kielenoppimisessa

Non peer reviewe