Learning to see like an expert: On the practices of professional vision and visual expertise

Goodwin's notion of professional vision suggests that learning to see in professionally relevant ways includes appropriating the visual practices within a domain. This observational study aimed to analyze how experts communicate these visual practices to novices to help them make meaning of domain-specific representations. Informed by a sociocultural perspective and founded on conversation analysis and ethnomethodology, video-recorded discourse and interaction between one expert in radiology and four laypeople were analyzed. The findings indicate three visual practices the medical expert uses to teach the novices how to see: highlighting, rotating, and zooming. The qualitative analyses suggest that learning to see professionally can be described as the mastering of expert practices in a focal domain. Implications for visual expertise research are discussed

Modelling the dynamics of a large sea area

Yhteenveto: Laajan merialueen dynamiikan mallintamine

The Scandinavian Sarcoma Group Central Register : 6,000 patients after 25 years of monitoring of referral and treatment of extremity and trunk wall soft-tissue sarcoma

Purpose - We wanted to examine the potential of the Scandinavian Sarcoma Group (SSG) Central Register, and evaluate referral and treatment practice for soft-tissue sarcomas in the extremities and trunk wall (STS) in the Nordic countries. Background - Based on incidence rates from the literature, 8,150 (7,000-9,300) cases of STS of the extremity and trunk wall should have been diagnosed in Norway, Finland, Iceland, and Sweden from 1987 through 2011. The SSG Register has 6,027 cases registered from this period, with 5,837 having complete registration of key variables. 10 centers have been reporting to the Register. The 5 centers that consistently report treat approximately 90% of the cases in their respective regions. The remaining centers have reported all the patients who were treated during certain time periods, but not for the entire 25-year period. Results - 59% of patients were referred to a sarcoma center untouched, i.e. before any attempt at open biopsy. There was an improvement from 52% during the first 5 years to 70% during the last 5 years. 50% had wide or better margins at surgery. Wide margins are now achieved less often than 20 years ago, in parallel with an increase in the use of radiotherapy. For the centers that consistently report, 97% of surviving patients are followed for more than 4 years. Metastasis-free survival (MFS) increased from 67% to 73% during the 25-year period. Interpretation - The Register is considered to be representative of extremity and trunk wall sarcoma disease in the population of Scandinavia, treated at the reporting centers. There were no clinically significant differences in treatment results at these centers.Peer reviewe

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin