Ensivasteharjoitus Pyhärannan VPK:n hälytysosastolle

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida ensivasteharjoitus Pyhärannan VPK:n hälytysosastolle. Tavoitteena oli harjoittaa hälytysosaston jäseniä ja parantaa heidän jo opittuja tietoja ja taitoja. Henkilökohtaisina tavoitteina olivat oman ensivastetoiminnan tiedon ja käytännön yhteensovittaminen, oppia organisoimaan ryhmätoimintaa ja vastuuntuntoista työskentelyä organisaation kanssa. Ennen ensivasteharjoitusta pidettiin osallistujille alkutesti. Kohderyhmästä selvitettiin heidän aikaisempia tietoja ja taitoja ensivastetehtäviin liittyen. Testi koostui kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa kohderyhmältä kysyttiin omia perustietoja, kuten kauanko on ollut VPK:n toiminnassa mukana. Toisessa osassa selvitettiin heidän tietojaan ihmisen peruselintoimintojen normaali arvoista. Kolmannessa osassa selvitettiin hälytystehtävä koodeja. Harjoitukseen osallistuneet henkilöt (n=14) ovat olleet toiminnassa mukana 4-28 vuotta. Lähes kaikki tiesivät ihmisen normaalin verenpaineen olevan 120/80mmHg. Lisäksi yhdeksän neljästätoista vastanneesta tiesi oikein hälytyskoodien merkitykset. Ensivasteharjoitus pidettiin maanantaina 4.5.2015. Harjoituksena oli liikenneonnettomuus, jossa henkilöauton kuljettaja ja polkupyöräilijä olivat väistäneet toisiaan. Väistämisen seurauksena henkilöauto oli ajanut päin kalliota ja polkupyöräilijä kaatunut. Harjoitus alkoi hälytystehtävän vastaanottamisella. Hälytyksen saatuaan hälytysosaston yksiköt ja ensivasteryhmä lähtivät kohteeseen, jossa he toimivat yksikönjohtajan johtamana. Harjoitus päättyi, kun potilaat oli saatu jatkokuljetus kuntoon. Havainnoitsijat täyttivät havainnointilomakkeita harjoituksen aikana, joiden perusteella arviointiin, miten harjoitukseen osallistujat selviytyivät tehtävästä. Lopuksi käytiin palautekeskustelu, jossa käytiin potilastapaukset ja koko harjoituksen kulku läpi, miten harjoitus meni ja mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota. Palautekeskustelussa kävi ilmi, että potilaiden tutkimiseen ja heidän informointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Sekä havainnoitsijat että harjoitukseen osallistujat toivat esiin, että olisi tärkeää kommunikoida enemmän ympärillä olevien ihmisten kanssa, jotta tieto kulkisi eteenpäin. Positiivista oli, että jokaiselle potilaalle jaettiin heti aluksi omat hoitajat, jotta jokainen potilas tuli hoidettua. Harjoitus oli osallistujien mielestä hyvä, koska tällaisia tapauksia on paljon ja harjoituksesta tuli paljon esiin asioita mihin kannattaa tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Jokainen harjoitus kehittää osallistujien osaamista eteenpäin ja antaa varmuutta tekemiseen. Myös harjoitusvastaava kertoi saaneen harjoituksesta hyviä ideoita tuleviin ensivasteharjoituksiin.The purpose of this functional thesis was to plan, implement and evaluate an experiment on First Response at the Emergency Unit of Pyhäranta Voluntary Fire Brigade. The objective was to train members of the Emergency Unit and to further improve their know-how and skills. The personal objective of the author was to put the theoretical knowledge acquired of First Response Activity into practice, to learn how to organise teamwork and work responsibly in an organisation. Before the Experiment on First Response, the participants were put to the preliminary test to find out their prior knowledge of and skills in First Response duties. The test consisted of three parts: first, the basic information on the target group, such as, their involvement in the Voluntary Fire Brigade; second, the target group´s knowledge of average values of the basic bodily functions of a human being; third, codes relevant to emergency duties. Persons participating in this experiment (n=14) had been involved in voluntary work ranging from four to a total of twentyeight years. Practically all of them knew the average value of blood pressure, 120/80 mmHg. Added to this, nine out of fourteen respondents knew the relevance of different emergency codes. The Experiment on First Response was conducted on Monday, 04 May 2015, as a traffic accident between a passenger car driver and a cyclist both avoiding a crash. As a result, the passenger car had been driven against a rock while the cyclist had fallen off the bike. The experiment started by acknowledging an emergency duty after which the units in charge of emergency together with the First Response Group headed off to the target where they acted under the Head of Unit. The experiment was terminated as soon as the patients were ready for being transported. Observers filled out the observation forms during the experiment. Based on these reports, it was possible to assess the participants´ performance. Finally, feedback was given on every individual case and the whole experiment was analysed step by step pointing out possible sources of underperformance. The feedback talk revealed a need for closer medical examination of the patients as well as for informing the patient of his state more closely. Further still, both the observers and the participants pointed out how important it is to communicate with people around the accident to have a better picture of the incidence. A positive feature was that, from the very beginning of the experiment, a nurse was allocated to every patient to guarantee individual care to everyone. Participants found this experiment very useful as there are a lot of cases such as this and the experiment helps establish points needing better attention in the future. On every trial, a participant develops his know-how and skills gaining confidence in his abilities. Also the person in charge of the experiment had acquired many useful ideas for future Experiments on First Response

Sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonnan oikeudelliset edellytykset ja haasteet

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnalla varmistetaan, että palvelut järjestetään ja tuotetaan lainmukaisesti ja muutoinkin asianmukaisella tavalla. Tällä on suuri merkitys palvelujen käyttäjille, sosiaalihuollon asiakkaille ja terveydenhuollossa potilaille. Vaikuttava valvonta on valvontaa, jolla pystytään aidosti ennaltaehkäisemään ja korjaamaan epäkohtia palvelun toteutuksessa ja laadussa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, mitkä ovat kriteerejä sote-palvelujen vaikuttavalle valvonnalle ja missä piilevät suurimmat haasteet. Tätä kautta päästään myös sen tarkasteluun, miten valvontaa olisi tarpeen kehittää, jotta sen vaikuttavuus tulevaisuudessa olisi parempi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan kohdalla olennaisia tarkastelunäkökohtia ovat valvontaa suorittavien tahojen toimivalta ja tehtävänjako, valvontakeinot ja niiden vaikuttavuus, oikeusvaltion funktion toteuttaminen valvonnan kautta sekä kansalaisten oikeusturvan ja sote-palvelujen laadun varmistaminen valvonnalla. Yksi valvonnan funktio on varmistaa perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusturvan toteutuminen ja tästä muodostuu yksi valvonnan vaikuttavuuden kriteeri. Vaikuttavaa valvontaa syövät sellaiset yleiset tekijät kuin valvontaviranomaisten päällekkäiset toimivallat ja tehtävänkuvat, riittämättömät resurssit ja riittämätön laissa määriteltyjen valvontatoimien tosiasiallinen ja käytännössä konkretisoituva vaikutus valvonnan kohteen toimintaan. Omavalvonta on yksi valvonnan muoto. Omavalvontaan on panostettu paljon ja tullaan jatkossakin panostamaan. Tärkeä tarkastelunäkökohta on se, millä edellytyksillä omavalvonta toimii niin kuin sen on tarkoitettu toimivan ja mitkä ovat omavalvonnan haasteet. Yksityistämistrendi on nykypäivää ja se tuo mukanaan omat piirteensä sote-palvelujen valvontaan. Suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tuotetaan yksityisen palveluntuottajan toimesta. Myös asiakkaalle ja potilaalle asetetaan tällöin uusia vaatimuksia kun asiakkaan/potilaan rooli lähentelee kuluttajaa. Koska valvonnalla tähdätään palvelun järjestämisen ja tuottamisen lainmukaisuuden lisäksi hyvään palvelun laatuun, tarkastellaan tutkimuksessa myös sitä, mitä laadulla tarkoitetaan. Laadun määritteleminen laajemminkin olisi tarpeen, koska vaikka laki edellyttää laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, ei yhteistä käsitystä siitä ole, mitä laadukas palvelu on. Tutkimuksentekohetkellä vuosina 2021–2022 oltiin siirtymässä uuteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään, jota valmisteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) alla. Sote-uudistuksessa valmistellaan yhteensä noin 40 lakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirretään kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Kokonaisuudessaan tutkielma tarkastelee sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa, sen vaikuttavuutta, mahdollisuuksia, rajoituksia ja kehittämistarpeita huomioiden sekä tutkimuksentekohetkellä että sote-uudistuksen jälkeen vallitsevan tilanteen. Valvontaa tutkitaan nykyisen järjestelmän pohjalta ja sen avulla tulevaan tähystäen

Ammatinharjoittajien työhyvinvointi tulkkausalalla : Viittomakielen- ja kirjoitustulkkien kokemuksia

Tämän opinnäytetyön aiheena on selvittää ammatinharjoittajien työhyvinvointia viittomakielen- ja kirjoitustulkkaus alalla. Aikaisempia tutkimuksia ammatinharjoittajien työhyvinvoinnista ei tiettävästi ole tehty alalta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Päivi Rauramon (2004) Työhyvinvoinnin portaat -mallin askelmien mukaan tulkin ammattia harjoittavien työhyvinvoinnin tilaa. Mallin vaiheita ovat: terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitä työhyvinvointi tarkoittaa tulkkausalalla toimivalle ammatinharjoittajalle? 2. Kuinka Työhyvinvoinnin portaat-malli soveltuu ammatinharjoittajien työhyvinvoinnin tilan arvi-oimiseen? 3. Miten tulkkausalan erityspiirteet vaikuttavat ammatinharjoittajan työhyvinvointiin? Tutkimusta varten haastateltiin neljää tutkimushetkellä tulkkausalalla toimivaa ammatinharjoittajaa keväällä 2017. Tutkimusaineisto koostui haastatteluiden lisäksi ryhmäkeskustelusta, jossa jatkettiin työhyvinvointiin liittyvää yhteistyötä haastateltujen kanssa. Kolme haastateltavaa oli koulutukseltaan viittomakielentulkkeja ja yksi kirjoitustulkki. Kaikkien työskentelyalue oli Etelä-Suomi tai Pirkanmaan alue. Haastateltavat olivat toimineet tulkkausalalla yrittäjinä 4–7 vuotta. Ammatinharjoittajien työhyvinvoinnin tilaa verrattiin Työhyvinvoinnin portaat -malliin, jonka avulla arvioitiin ammatinharjoittajien työhyvinvointia. Tulosten mukaan Työhyvinvoinnin portaat-mallin avulla voidaan arvioida myös ammatinharjoittajien työhyvinvoinnin tilaa. Tutkimustulosten mukaan työhyvinvoinnin tila ammatinharjoittajilla oli hyvä, mutta kehityskohteita ilmeni esimerkiksi työajan hallinnassa ja työn kuormittavuudessa. Kaikki haastateltavat korostivat yksinyrittäjyyden parantaneen heidän työhyvinvointiaan tulkkausalalla. Jotkut tulkkausalan erityispiirteet vaikuttavat alalla toimivien ammatinharjoittajien työhyvinvointiin, esimerkiksi vapaus ja visuaalinen kieli.The aim of this thesis was to examine the work well-being of entrepreneur’s who works in the interpreting field. And provide new knowledge because previously there has not been enough studies about entrepreneur’s work well-being in the interpreting field. The thesis utilized the Well-being stages -model by Päivi Rauramo (2004) which describes work well-being from five viewpoints: Health, Safety, Communality, Valuation and Know-how. The goal of this study is to answer to following questions: 1. What work well-being means for entrepreneur’s? 2. How well work well-being-model is suitable for entrepreneur´s? 3. How do the special features of the interpreting field affect entrepreneur’s work well-being? The material was generated in spring 2017 by theme interviews of four entrepreneurs who work in interpreting field. The material contains also group discussions where I continued working with entrepreneur’s. Three interviewees were sing language interpreters and one writing interpreter. They all worked at Southern Finland or in Pirkanmaa area. The entrepreneurs had been working in the interpreting field as entrepreneurs 4–7 years. The status of entrepreneur’s well-being was compared to the workplace wellbeing stages, which was used to assess the occupational wellbeing of entrepreneurs. Wellbeing stages -model can also be used to estimate the occupational well-being status of professionals. In the research results, occupational well-being at the work was good. Development targets were found for example by restricting working times and the stress at work. All the entrepreneur’s mentioned that being entrepreneur had made their well-being at interpreting field much better. Some of the special features have an impact on working in interpreting field for ex-ample freedom in work and visual language

Embodied learning and teaching approaches in language education : A mixed studies review

The notion of embodied learning has gained ground in educational sciences over the last decade and has made its way to language education with researchers acknowledging language learning as an embodied process. This mixed studies review aggregates and reviews empirical research, published from 1990 to 2020, using embodied learning approaches in language education. The review focuses on embodied approaches in learning and teaching first, second, and foreign languages at various educational levels. It encompasses 41 empirical studies with a majority published between 2019 and 2020, suggesting that the research area is growing rapidly. The results show that the studies align with two strands: (1) embodied learning through orchestrating embodied language learning and teaching, and (2) embodied learning in naturally occurring language learning interactions. The review identifies various embodied learning activities and presents how they contribute to language learning and teaching in different ways. The review proposes an understanding of embodied language learning that holds potentials to engage learners holistically, while simultaneously promoting language learning skills and adding emotional and motivational benefits to language learning.publishedVersionPeer reviewe

Embodied learning and teaching approaches in language education: A mixed studies review

The notion of embodied learning has gained ground in educational sciences over the last decade and has made its way to language education with researchers acknowledging language learning as an embodied process. This mixed studies review aggregates and reviews empirical research, published from 1990 to 2020, using embodied learning approaches in language education. The review focuses on embodied approaches in learning and teaching first, second, and foreign languages at various educational levels. It encompasses 41 empirical studies with a majority published between 2019 and 2020, suggesting that the research area is growing rapidly. The results show that the studies align with two strands: (1) embodied learning through orchestrating embodied language learning and teaching, and (2) embodied learning in naturally occurring language learning interactions. The review identifies various embodied learning activities and presents how they contribute to language learning and teaching in different ways. The review proposes an understanding of embodied language learning that holds potentials to engage learners holistically, while simultaneously promoting language learning skills and adding emotional and motivational benefits to language learning.</p

Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan

Julkaisu on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusohjelmaan kuuluneen kansallisten perus- ja ihmisokeusindikaattorien kehittämishankkeen loppuraportti. Julkaisussa esitellään ensin yleisellä tasolla mitä ihmisoikeusindikaattorit ovat. Tämän jälkeen hahmotellaan Suomeen soveltuvaa oikeusperusteista ihmisoikeusindikaattorikehikkoa. Lopuksi ihmisoikeusindikaattoreita pilotoidaan tarkastelemalla oikeuden terveyteen ja vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista. Julkaisu on kirjoitettu työkaluksi ihmisoikeusindikaattorien käyttöönotolle ihmisoikeuspolitiikan seurannan ja sen ohjauksen välineeksi. Ihmisoikeusindikaattoreista on kirjoitettu aiemmin Suomessa hyvin vähän, joten julkaisussa selostetaan kansainvälistä ihmisoikeusindikaattorikeskustelua sekä esitellään ulkomaisia ihmisoikeusindikaattorimalleja. Tutkijaryhmä suosittelee ihmisoikeusindikaattorityön vahvistamiseksi seuraavia jatkotoimia: · Ihmisoikeusindikaattorien kehittäminen sidotaan yhteen konkreettisen ja relevantin ihmisoikeuskysymyksen, kuten vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumisen seurantajärjestelmän kehittämisen, kanssa. · Ihmisoikeusindikaattorityölle osoitetaan vastuuorganisaatio ja nimetään vastuuvirkamies, joka koordinoi ihmisoikeuspolitiikan seurantaa ja kansallisen ihmisoikeusindikaattorikehikon kehittämistä. · Keskeiset ihmisoikeustoimijat kootaan yhteiseen ihmisoikeusasiantuntijakeskukseen, jotta somalainen ihmisoikeusarkkitehtuuri selkiytyy ja sen voimavarat saadaan tehokkaasti käyttöön. · Viranomaisrekistereitä ja tilastotiedon tuotantoa kehitetään rakenteellisen syrjinnän tunnistamiseen ja haavoittuvien ihmisryhmien aseman seurantaan paremmin soveltuviksi. · Ihmisoikeusindikaattorityön tulosten hyödyntäminen on valtavirtaistettava osaksi kaikkea lainvalmistelutyötä

Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan

ulkaisu on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusohjelmaan kuuluneen kansallisten perus- ja ihmisokeus- indikaattorien kehittämishankkeen loppuraportti. Julkaisussa esitellään ensin yleisellä tasolla mitä ih- misoikeusindikaattorit ovat. Tämän jälkeen hahmotellaan Suomeen soveltuvaa oikeusperusteista ihmis- oikeusindikaattorikehikkoa. Lopuksi ihmisoikeusindikaattoreita pilotoidaan tarkastelemalla oikeuden terveyteen ja vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista. Julkaisu on kirjoitettu työkaluksi ihmisoikeusindikaattorien käyttöönotolle ihmisoikeuspolitiikan seuran- nan ja sen ohjauksen välineeksi. Ihmisoikeusindikaattoreista on kirjoitettu aiemmin Suomessa hyvin vähän, joten julkaisussa selostetaan kansainvälistä ihmisoikeusindikaattorikeskustelua sekä esitellään ulkomaisia ihmisoikeusindikaattorimalleja. Tutkijaryhmä suosittelee ihmisoikeusindikaattorityön vahvistamiseksi seuraavia jatkotoimia: ·  Ihmisoikeusindikaattorien kehittäminen sidotaan yhteen konkreettisen ja relevantin ihmisoike- uskysymyksen, kuten vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumi- sen seurantajärjestelmän kehittämisen, kanssa. ·  Ihmisoikeusindikaattorityölle osoitetaan vastuuorganisaatio ja nimetään vastuuvirkamies, joka koordinoi ihmisoikeuspolitiikan seurantaa ja kansallisen ihmisoikeusindikaattorikehikon kehittä- mistä. ·  Keskeiset ihmisoikeustoimijat kootaan yhteiseen ihmisoikeusasiantuntijakeskukseen, jotta so- malainen ihmisoikeusarkkitehtuuri selkiytyy ja sen voimavarat saadaan tehokkaasti käyttöön. ·  Viranomaisrekistereitä ja tilastotiedon tuotantoa kehitetään rakenteellisen syrjinnän tunnistami- seen ja haavoittuvien ihmisryhmien aseman seurantaan paremmin soveltuviksi. ·  Ihmisoikeusindikaattorityön tulosten hyödyntäminen on valtavirtaistettava osaksi kaikkea lain- valmistelutyötä.  </div

Lapsena syövän sairastaneiden myöhäisseurannassa yhtenäinen perusta

Lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusten seurannan pohjaksi on luotu kolmiportainen riskiluokitus. Sen mukainen myöhäisseuranta on käynnistetty jokaisessa yliopistosairaalassa

Minästä kiinni – Perusopetuksen oppimateriaali moninaisista identiteeteistä

Ota minästä kiinni, vahvista luokan yhteisöllisyyttä ja opasta oppilaasi kiehtovalle matkalle omiin identiteetteihinsä! Minästä kiinni ja Kielestä koppi -oppimateriaalipari sisältää toiminnallisia, yhteisöllisiä ja innostavia tehtäviä moninaisten identiteettien tarkasteluun, kielitietoiseen oppimiseen sekä monikielisten taitojen kehittämiseen. Tehtäviä tukee tiivis pedagoginen teoriaosuus. Tämän materiaalin avulla opettajan on helppo tuoda opetussuunnitelman edellyttämä kieli- ja kulttuuritietoisuus osaksi opetusta! Minästä kiinni -materiaali tarjoaa opettajalle välineitä jokaisen oppilaan moninaisuuden, identiteettien ja vahvuuksien esiintuomiseen. Lisäksi se herättelee keskustelua yksilön ja yhteiskunnan arvoista, eriarvoisuudesta sekä mahdollisuuksista. Oppimateriaalia voidaan käyttää kaikissa oppiaineissa sekä monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Asioita lähestytään itseilmaisun ja yhdessä tekemisen kautta turvallisessa ilmapiirissä. Materiaali on kehitetty Turun yliopistolla yhteistyössä alan eri asiantuntijoiden ja opettajien kanssa.</p