Lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusten seurannan pohjaksi on luotu kolmiportainen riskiluokitus. Sen mukainen myöhäisseuranta on käynnistetty jokaisessa yliopistosairaalassa

Arola, Mikko

Jahnukainen, Kirsi

Lehtinen, Tuula

Lähteenmäki, Päivi

Mannisto, Susanna

Niinimäki, Riitta

Pesola, Jouni

Rantanen, Niina

Vuolukka, Kristiina

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Työssä | käytännötLapsena syövän sairastaneiden myöhäisseurannassa yhtenäinen perustaLapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusten seurannan pohjaksi on luotu kolmiportainen riskiluokitus. Sen mukainen myöhäisseuranta on käynnistetty jokaisessa yliopistosairaalassa.Lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myö­häisseuranta ja siihen liittyvä terveydenhuollon panostus tulee perustaa yksilölliseen riskin ar­viointiin. Tavoitteena on sellaisten jälkivai­kutusten seulonta, joiden varhainen toteami­nen voi johtaa parempaan terveyteen ja elämän­laatuun. Sosiaali­ ja terveysministeriön syksyllä 2011 kutsuma työryhmä linjasi kansainvälisiin suosi­tuksiin perustuvan kolmiportaisen riskiluoki­tuksen (taulukko 1) alle 25­vuotiaana syöpää sai­rastaneiden myöhäisseurantaan. Jokaisessa yli­opistosairaalassa on myöhäisseurannasta vastaa­va työryhmä, ja ne kokoontuvat vuosittain yh­teen kehittämään toimintaa edelleen. Internatio­nal Guidelines Harmonization Group (1) työs­tää eri elinryhmien seurannasta suosituksia, ja ne suomennetaan ryhmän käyttöön. Resurssit eivät vielä ole yhtäläisiä kaikkialla Suomessa, mutta toiminta on lähtenyt hyvin vauhtiin.HUS:ssa työvälineenä laaturekisteriHUS Syöpäkeskukseen avattiin myöhäisseu­rantapoliklinikka 1.6.2016, ja toimintaa hoitaa kokopäiväinen sairaanhoitaja. Poliklinikalla on oma vastaava onkologi, ja erikoissairaanhoitoa vaativista jatkokonsultaatioista huolehtii yhteis­työverkosto. Myöhäisseurantapoliklinikka antaa konsultaatioapua muille terveydenhuollon toi­mijoille. Potilaat voivat myös itse ottaa yhteyttä poliklinikkaan. Lähetteitä on tullut tasaisesti. Vastuulääkäri tarkastaa lähetteet ja ottaa kantaa potilaiden soittoihin. Sairaanhoitaja on yhteydessä potilai­siin kirjeitse ja puhelimitse. Seurantakäyntejä järjestään 25 vuoden iästä lähtien viiden vuo­den välein 40 vuoden ikään asti. Potilaita on nyt noin 100.Seurantapolku suurentuneen rintasyöpäris­kin aiheuttaneen sädehoidon saaneille potilaille on jo luotu, ja sydämen seurantaohje HYKS­ ervan kardiologian poliklinikoille on valmistu­massa. Erikoisalojen tutkimus­ ja hoitokäynnit järjestetään potilaiden lähisairaaloissa tai sovel­tuvin osin perusterveydenhuollossa. Sairaanhoitajan työvälineenä on laaturekiste­ri, johon kirjataan potilaan saama hoito sekä seurantakäyntien ja rutiiniseurantojen tulokset. Toiminnan käynnistäminen vaatii paljon taus­tatyötä. Potilailta saatu palaute on ollut hyvää.KYS:ssa kehitetään työnjakoa KYS:n myöhäisseurantapoliklinikka toimii syö­pätautien poliklinikalla asiantuntija­ ja konsul­taatiopoliklinikkana ja palvelee koko erva­aluet­ta. Syksyllä 2014 alkanut toiminta oli aluksi lää­kärivetoista, mutta sittemmin mukaan on saatu kaksi syöpätautien sairaanhoitajaa. Hoitajien ja lääkärin työnjako kehittyy koko ajan, ja yhteis­työ on osoittautunut hedelmälliseksi. Syksyllä 2018 tiimiin tulee toinen lääkäri toiminnan jat­kuvuuden turvaamiseksi. Seurantakäyntiin tarvitaan lähete. Vastaan­ottopäivä on kerran kuukaudessa, paperi­ ja pu­helinkonsultaatioihin vastataan muulloinkin. Useimmille nuorille on pidetty alkuvastaanotto tilanteen kartoittamiseksi, ja sen pohjalta on suunniteltu jatkoseurannan tarve, sisältö ja to­teutus joko terveyskeskuksessa, opiskelija­ tai työterveyshuollossa tai myöhäisseurantapolikli­nikalla. Yhteistyö ja konsultaatiot erikoisalojen välillä ovat toimineet joustavasti. OYS:ssa neuvotaan puhelimitse OYS:ssa toiminta alkoi syöpätautien ja hemato­logian poliklinikalla 1.1.2016. Työtä koordinoi syöpätautien kuntoutusohjaaja, ja tukena toimii säännöllisin väliajoin kokoontuva myöhäisseu­rantatyöryhmä. Ryhmään kuuluvat lasten ja ai­kuisten syöpätaudeilta nimetyt lääkärit ja kun­toutusohjaajat. Myöhäisseurantaan on nimetty konsultit kardiologian, neurokirurgian, neuro­Kirsi JahnuKainenerikoislääkäriHUS Lastenklinikkaniina rantanensairaanhoitajaHUS, HYKS Syöpäkeskussusanna MannistoerikoislääkäriHUS, HYKS SyöpäkeskusJouni PesolaerikoislääkäriKYS, lasten ja nuorten klinikkaKristiina VuoluKKaerikoislääkäriKYS, syöpätautien klinikkariitta niiniMäKierikoislääkäriOYS Lapset ja nuoretMiKKo arolaapulaisylilääkäriTAYS, lastenklinikkatuula lehtinenylilääkäriTAYS, syövänhoidon vastuualuePäiVi lähteenMäKiosastonylilääkäriTYKS, lasten ja nuorten klinikka723LääkäriLehti 11/2018 vsk 73logian, gynekologian ja hematologian alalta  sekä kuntoutusyksiköstä.Seurantaan siirtyvät suuren riskin potilaat. Lastenhematologit tekevät heille sovitun mallin mukaisesti lähetteen, joka sisältää hoitoyhteen­vedon, tutkimusten tulokset ja elinkohtaiset suunnitelmat seurannan tarpeesta, sekä siirty­mävaiheessa lähetteet tarvittaville erikoisaloille. Lähete myöhäisseurantapoliklinikalle voi tulla myös OYS:n ulkopuolelta.Kaikille vähäisen ja kohtalaisen riskin poti­laille annetaan myöhäisseurantapoliklinikan puhelinnumero, johon he voivat olla yhteydessä ennen 40 vuoden ikää, mikäli heille tulee kysy­myksiä tai ongelmia, jotka voisivat mahdollises­ti liittyä aiemmin sairastettuun syöpään tai avo­terveydenhuollossa on havaittu poikkeavia löy­döksiä. Puhelintunti on viikoittain. TAYS:ssa integroitu muuhun seurantaan TAYS:ssa jälkiseuranta alkoi onkologian klini­kan pilottiprojektina vuonna 2010. Suurimmat tautiryhmät ovat lymfaattiset maligniteetit, leu­kemiat, sarkoomaryhmän taudit, keskusher­moston maligniteetit ja kivessyövät. Poliklini­kalla seurataan myös nuoria, joilla on geneetti­nen syöpäalttius. Seurannan tarve arvioidaan lastenhematolo­gisella poliklinikalla, ja lähete onkologian klini­kalle jatkoseurantaan tehdään riskin arvion mu­kaan. Joidenkin potilaiden (esim. allogeenisen kantasolusiirron jälkeistä kroonista käänteishyl­jintää sairastavat) seuranta sovitaan sisätauti­klinikan hematologian poliklinikalle. Potilaat, joiden hoitoon tai sairauteen liittyvät riskit ar­vioidaan vähäisiksi, siirretään suoraan avoter­veydenhuollon piiriin ja heille annetaan kirjalli­nen informaatio sairastetusta syövästä ja käyte­tyistä hoidoista.Myöhäisseuranta on aikuisonkologian polikli­nikalla integroitu muuhun seurantatoimintaan. Jokainen lähetteellä tullut nuori kutsutaan eri­koislääkärin vastaanotolle, ja käynnillä arvioi­daan seurannan tarve, sovitaan seurantasuun­nitelmasta ja annetaan poliklinikan yhteystie­dot. Hoitajaresurssin puute vaikeuttaa myöhäis­seurannan kehittämistä. Nuoret ovat kiinnostu­neita mobiilisovellusten käyttämisestä seuran­nassa, ja sellaista kehitetään mm. psykososiaa­listen myöhäisvaikutusten huomioimiseksi. TYKS kehittää sähköistä seurantapalveluaTYKS:ssa myöhäisseurantatoiminta eli STEP­hanke alkoi kesällä 2015 yhtenä läntisen syöpä­keskuksen (FICAN West) projekteista (2). Poli­klinikka toimii lasten ja nuorten veri­ ja syöpä­sairauksien vastuualueella viitenä päivänä kuu­kaudessa ja toiminnasta vastaa asiantuntijasai­raanhoitaja. Veri­ ja syöpätautien erikoislääkäri on mukana puoli työpäivää kuukaudessa, ja  lisäksi on nimetty laaja muiden erikoisalojen asiantuntijaverkosto. Sähköisen seurannan eli KAIKU­palvelun piiriin ohjataan kaikki aikuistuvat potilaat. Sen kautta he voivat tarvittaessa kysyä asiantuntija­neuvoja ja lisäksi heille lähetetään määräajoin kyselyjä terveydestä ja hyvinvoinnista. Seurannan tarpeen riskiluokitus tehdään vii­meisellä käynnillä lastenhematologian poliklini­kalla, ja sen mukaisesti kohtalaisen ja suuren ris­kin potilaille suunnitellaan KAIKU­seurannan lisäksi vastaanottokäyntejä STEP­poliklinikalle. Toiminnan piirissä on nyt 85 potilasta eli noin 70 % arvioidusta kohderyhmästä, mikä vastaa hyvin sitä näkemystä, että myöhäisvaiku­tusten riski koskee kahta kolmasosaa lapsena syövän sairastaneista. ●Taulukko 1. Kooste kansainvälisestä myöhäisvaikutusten riskiluokituksesta kasvuiässä saadun syövän hoidon jälkeen.Myöhäisvaikutusten riski Syövän hoidossa jokin näistä Pieni riski Pelkkä kirurginen hoito Ei sädehoitoa kevyt solunsalpaajahoito, johon ei sisältynyt alkyloivia aineita, antrasykliinejä, bleomysiiniä tai epipodofyllotoksiineja Syövän uusiutumisen riski on pieni Ei lainkaan tai lieviä jälkivaikutuksia syövästä tai hoidoistakohtalainen riski Pieni tai kohtalainen annos alkyloivia aineita, antrasykliinejä,  bleomysiiniä tai epipodofyllotoksiineja Pieni tai kohtalainen sädehoitoannos autologinen kantasolusiirto (ensilinjan hoidossa) kohtalainen syövän uusiutumisen riski kohtalaisia jälkivaikutuksia syövästä tai hoidoistaSuuri riski Suuri annos alkyloivia aineita (mm. ifosfamidi yli 60 g/m2),  antrasykliinejä (300 mg/m2), bleomysiiniä (400 yks/m2) tai  epipodofyllotoksiineja (2 g/m2) Suuri sädehoitoannos (20–30 Gy tai enemmän kentän mukaan) allogeeninen kantasolusiirto Suuri syövän uusiutumisen riski Jälkivaikutuksia todettu useassa elinjärjestelmässäKirJallisuutta1 http://www.ighg.org/guidelines/topics/2 http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/tyks/to8/to8c/step/Sivut/default.aspx724 LääkäriLehti 11/2018 vsk 73

Lapsena syövän sairastaneiden myöhäisseurannassa yhtenäinen perusta

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/302270/1/SLL112018_723.pdf

Lapsena syövän sairastaneiden myöhäisseurannassa yhtenäinen perusta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto