Yritysaktivismin kehykset yritysten julkisissa kannanotoissa

Yritysten yhteiskuntavastuu on ollut julkisessa keskustelussa esillä jo useita vuosia, mutta viime vuosina sen muodot ovat olleet muutoksessa. Yhdeksi yritysviestinnän trendiksi on noussut yrityksen arvoista viestiminen ja yritysaktivismi. Yrityksiltä odotetaan kannanottoja yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin aiheisiin liittyen ja tämän vuoksi yritysten yhteiskuntavastuun rinnalle on noussut ilmiö, jota tässä tutkielmassa kutsutaan yritysaktivismiksi. Tällä tarkoitetaan yritysten tekemiä julkisia kannanottoja niiden tärkeinä pitämistä asioista tai epäoikeudenmukaisina pitämiä asioita vastaan. Yritysaktivismilla tavoitellaan suurta yleisöä ja halutaan paitsi tuoda yrityksen arvot ja kannat näkyviin, niin myös vaikuttaa ja herättää keskustelua. Yritysaktivismille ei kuitenkaan vielä ole kirjallisuudessa muodostunut yhtä vakiintunutta määritelmää. Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään yritysaktivismiin ja sen kehittymiseen yhteiskuntavastuun seuraavana aaltona. Yhtenä tutkielman tarkoituksena on muodostaa yritysaktivismin käsitteelle yksi yhtenäinen määritelmä. Tutkielmassa tutkitaan yritysaktivismin toteuttamista kahden tapauksen avulla. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1) Millaisia yhteiskunnallisia aiheita yritykset tuovat esiin kampanjoissaan? ja 2) Miten yhteiskunnallisia aiheita kehystetään yritysten julkisissa kannanotoissa? Kysymyksiin vastataan kirjallisuuskatsauksessa esitellyn aiemman kirjallisuuden avulla ja tutkielmassa tehdyn tapaustutkimuksen perusteella. Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu yritysten yhteiskuntavastuusta, yrityskansalaisuudesta ja vastuullisuusviestinnästä tehdystä aikaisemmasta tutkimuksesta. Tutkimuksen menetelmä on tapaustutkimus, jossa tutkitaan kahden yrityksen - Airbnb:n ja Niken - toteuttamia yritysaktivismikampanjoita. Aineistona käytetään kampanjoiden materiaalia eli videoita, kuvia ja yritysten kampanjoistaan julkaisemia kirjallisia aineistoja. Aineiston analyysi jakautuu kahteen osaan, sisällönanalyysiin ja kehysanalyysiin. Kehysanalyysin tekemisessä hyödynnetään Semetkon ja Valkenburgin omassa tutkimuksessaan tunnistamia viittä kehystä, joita etsitään ja tulkitaan tähän tutkimukseen valitusta aineistosta. Tutkielmassa yritysaktivismi määritellään yritysten toimintana ottaa julkisesti kantaa niiden tärkeinä pitämiin yhteiskunnallisiin asioihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yritykset ottavat yleensä kantaa ajankohtaisiin ja yrityksen omiin arvoihin sopiviin aiheisiin. Nämä aiheet ovat yleensä mielipiteitä jakavia ja aiheuttavat paljon julkista keskustelua niin puolesta kuin vastaan. Aiheita kehystetään kampanjoissa eri tavoilla ja tässä tutkimuksessa tunnistetaan neljä erilaista kehystämisen tapaa: ihmisyyden kehys, moraalin kehys, vastuun kehys ja konfliktin kehys. Semetkon ja Valkenburgin määrittelemistä kehyksistä yksi - taloudellisten seurausten kehys - ei aineistosta nouse esiin. Kaikki havaitut kehykset toimivat hyvin yhteiskunnallisten asioiden kehystämisessä ja ne tarjoavat erilaisia lähestymistapoja yritysten esille nostamiin aiheisiin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös kampanjoiden saamaa vastaanottoa ja niiden herättämää julkista keskustelua. Tämän perusteella voidaan sanoa, että yritykset edistävät aktivismillaan yhteiskunnallista keskustelua ja nostavat tärkeitä aiheita julkisuuteen. Kuluttajat myös odottavat kannanottoja yrityksiltä ja osallistuvat kannanottojen aikaan samaan keskusteluun

Paperilla vai verkossa? : Haastattelututkimus sanomalehden merkityksestä ja tulevaisuudesta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Työni tarkoituksena on selvittää mikä merkitys sanomalehdellä on ihmisille, mitkä ovat sanomalehden käyttösyyt ja mikä on perinteisen sanomalehden tulevaisuus. Tutkimuksessa haetaan vastauksia neljään suureen kysymykseen: millaista sanomalehteä ihmiset haluavat lukea, mikä on sanomalehden merkitys lukijalle, siirtyykö sanomalehden lukeminen Internetiin ja ovatko lukijat valmiita maksamaan sähköisen sanomalehden palveluista. Näihin neljään kysymykseen liittyy kaksi pienempää kysymystä: miten luotettavana verkkosanomalehteä pidetään ja ovatko verkkolehti ja perinteinen sanomalehti ainoat vaihtoehdot? Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat verkkolehti, uusi media, mediamaisema, muutosvastarinta, identiteetti ja visio. Tutkimus etenee historiasta nykypäivään tarkastellen suomalaisen sanomalehdistön kehitystä ja siinä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi tarkastellaan suomalaisia joukkoviestinten käyttäjinä keskittyen sanomalehteen, Internetiin, televisioon ja radioon. Näiden teemojen lisäksi pohditaan journalismin tulevaisuutta ja sitä, onko Internet sanomalehdelle kilpailija. Aikaisemmasta tutkimuksesta tuodaan esille esimerkkejä käyttötarkoitustutkimuksen perinteen ja joukkoviestinnän funktionaalisten teorioiden piiristä sekä suomalaisilta tutkijoilta. Ari Heinosen tutkimus antaa kuvan media-ammattilaisten näkemyksistä ja Risto Sinkon tutkimus tuo esille verkkolehden lukemista, sekä pohdintaa perinteisen sanomalehden ja verkkolehden suhteesta. Tutkimukseni empiirinen aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla haastatellen yhdeksää perheellistä 25–40-vuotiasta pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä. Aineiston analyysissä on käytetty menetelminä kvalitatiivista sisällönerittelyä, jonka avulla on tuotu esiin sanomalehden rooli ihmisten arjessa sekä sanomalehden käyttösyyt, sekä kehyksen käsitettä, jonka avulla on eroteltu kolme kehystä, joiden läpi sanomalehteä luetaan. Nämä kehykset ovat vapaa-aikakehys, tietokehys ja paikalliskehys. Lisäksi sanomalehden tulevaisuuteen liittyen on eroteltu epäilykehys ja turvallisuuskehys. Keskeinen tulos sanomalehden tulevaisuuteen liittyen on, että perinteinen sanomalehti tuntuu edelleen pitävän pintansa. Vaikka teknologian kehitykseen uskotaan, ei sanomalehden lukeminen ainakaan vielä ole siirtymässä verkkoon, eikä verkkolukemisesta ainakaan olla halukkaita maksamaan. Perinteiseen paperilehteen on totuttu, mikä johtuu varmasti pitkästä kotiinkannon perinteestämme. Tämä on myös vaikuttanut siihen, että sanomalehti on juurruttanut itsensä suomalaiseen yhteiskuntaan. Sanomalehden käyttösyyt löytyvät usein ihmisten arjesta. Lehdestä haetaan paitsi tietoa, myös vihdettä. Sanomalehden lukeminen on aikaa itselle ja lisäksi tuttu, oman alueen lehti kiinnittää lukijan tiettyyn ryhmään ja siten myös vahvistaa lukijan identiteettiä. Mediamaisema muuttuu jatkuvasti. Teknologian uudet innovaatiot haastavat myös sanomalehtimaailman. Toistaiseksi muutoksiin ei kuitenkaan olla valmiita

Lapsena koetun seksuaalisen väkivallan seuraukset naisen elämään

Tiivistelmä. Tyttöihin ja naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta on raportoitu niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Tutkimukset osoittavat niiden yleistyneen. Opetusalan ammattilaiset ovat velvoitettuja ilmoittamaan viranomaisille, jos selviää, että lapsi on kokenut seksuaalista väkivalta. Tästä johtuen ammattilaisilla tulee olla ymmärrystä siitä millaisia seurauksia seksuaalisella väkivallalla on ja miten ne ilmenevät, jotta lapsia voidaan auttaa. Lapsena koettu seksuaalinen väkivalta on traumatisoiva väkivallan muoto, jolla on moninaisia seurauksia elämään, joita tässä tutkielmassa tuodaan esille analysoimalla seitsemän naisen tarinaa. Tutkielman aineistona toimi kaunokirjallinen teos, josta valitsin seitsemän naisen tarinan. Naiset ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa lapsena eri ikäisinä, kahden kuukauden ikäisestä 12. ikäänvuoteen asti. Naisista viisi olivat kokeneet seksuaalista väkivaltaa tutun henkilön ja kaksi tuntemattoman henkilön toimesta. Tuloksista tuli ilmi, kuinka seksuaalinen väkivalta vaikutti kokonaisvaltaisesti naisten elämään. Seksuaalinen väkivalta on ollut traumatisoivaa ja sen seuraukset näyttäytyvät niin psyykkisesti mielenterveyteen vaikuttavina tekijöinä, fyysisesti erilaisina kehollisina oireiluina kuin sosiaalisesti haasteina ihmissuhteissa. Traumatisoitumiseen liittyvät oireet näyttäytyivät jokaisella osa-alueella. Tutkielman tulokset osoittavat piirteitä oireiluista, jotka voivat viestittää opetusalan ammattilaisille lapsen kokeneen seksuaalista väkivaltaa. Lapsen käytös ja olemus voi muuttua sulkeutuneeksi, muista vetäytyväksi, itseä vähätteleväksi ja ahdistuneeksi. Opetusalan ammattilaisten on tärkeää tuntea omat oppilaansa, jotta lasten käytöksen ja olemuksen muutokset voidaan huomata, sillä se voi olla merkki koetusta seksuaalisesta väkivallasta. Epäilyn herätessä asiasta tulee keskustella kollegoiden kanssa, tarkkailla lasta sekä ottaa yhteyttä lapsen huoltajiin. Jos lapsi itse kertoo kokemuksistaan, tulee olla välittömästi yhteydessä viranomaisiin. Haasteena on seksuaalisen väkivallan traumaattisuus, sillä on mahdollista, että lapsi ei muista kokemuksiaan. Tuloksista tuli ilmi, kuinka joissain tapauksissa omia väkivallan kokemuksia ei muistettu kun vasta aikuisiällä

Salasanapalvelun implementointi tuotantoympäristöön

Tämä opinnäytetyö tehtiin pirkanmaalaiselle ICT-alan yritykselle. Toimeksiantajalla oli tarve asentaa heidän tuotantoympäristöönsä palvelu, jonka avulla käyttäjät voisivat nollata unohtuneen tai vanhentuneen salasanansa itse ilman teknisen tuen apua. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajan asiakaspalvelua, pienentää käyttäjän salasanan unohtumisesta tai vanhentumisesta syntyvää haittaa asiakasyritykselle ja toimeksiantajalle sekä parantaa toimeksiantajan salasananvaihtoprosessin tietoturvallisuutta. Tarkoituksena oli implementoida toimeksiantajan tuotantoympäristöön ennalta valittu salasanapalvelu, jonka avulla tavoitteet pystyttäisiin saavuttamaan. Opinnäytetyössä tutkittiin pilvipalveluiden käyttötarkoitusta ja palvelumalleja, sekä tietoturvallisuuden yleisiä tavoitteita ja käyttäjän todentamiseen liittyviä haasteita. Lopputuloksena tuotantoympäristöön asennettiin palvelu, johon asiakasyritysten käyttäjät pääsevät yhdistämään nettiselaimella. Salasanaa nollatessa palvelu lähettää käyttäjälle ennalta määrättyyn puhelinnumeroon tekstiviestillä kertakäyttöisen salasanan, jonka avulla käyttäjän henkilöllisyys todennetaan. Tämän avulla käyttäjä pääsee nopeammin kirjautumaan takaisin pilvipalveluun ja näin ollen jatkamaan töitään. Työn toteutusta on kuvattu vain yleisellä tasolla, sillä toimeksiantaja katsoi, että yksityiskohtaiset tiedot tuotantoympäristöstä, esimerkiksi IP-osoiteavaruuksista, laskisivat sen tietoturvallisuutta. Opinnäytetyö onnistui suunnitellusti ja salasanapalvelu ja siihen tarvittavat lisäpalvelut saatiin toimimaan halutunlaisesti. Salasanapalvelun käyttäjämäärien kasvaessa saamme varmasti palautetta palvelun käytöstä ja palvelua voidaan kehittää saadun käyttäjäpalautteen avulla.This study was made for the Finnish IT-firm Magic Cloud Oy. The client provides cloud services for their customers and their services consist of, for example, virtual desktops. The client wanted to install a password self-service into their production net-work. With the service their users could reset their password in case it was forgotten or expired without the help of client’s helpdesk. The goal was to improve the client’s customer service and to reduce the loss of productive working hours due to forgotten or expired password. With the self-service installed, the users can log into the cloud service faster and the client’s helpdesk can focus on more productive tasks than password reset. Another goal was to improve the security of the password reset process. As the result of the study a password self-service was installed to the client’s production network. Users can reset their password and the user authentication is done by one-time-password sent to the user’s predefined phone number. The study’s execution is described in general because the client view was that describing specific details of their production network weakens its security. The study succeeded well and the password self-service and the necessary add-ons worked as was planned. In the future when the number of users increases we can collect feedback about the service and improve it

Padasjoen auto- ja konekorjaamo Mäkinen & Kaurén historiikki

Tämä opinnäytetyö sisältää Padasjoen auto- ja konekorjaamo Mäkinen & Kaurén historiikin. Tarkoituksena oli kirjoittaa korjaamon historian tärkeimmät tapahtumat sen 25-vuotisesta historiasta vuodesta 1989 vuoteen 2014. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisenä on teoreettinen osa, joka sisältää tietoa historiikin kirjoittamisesta, autojen ja koneiden historiasta, huoltoasemien ja korjaamoiden historiasta ja lopussa on menetelmäkuvaus historiikin kokoamisesta ja siihen liittyvää pohdintaa. Toiminnallisena osana on Padasjoen auto- ja konekorjaamo Mäkinen & Kaurén historiikki. Teoreettisen osan lähteinä käytettiin historiikkien kirjoittamista käsitteleviä teoksia ja autojen, koneiden, huoltoasemien ja korjaamoiden historiaa käsitteleviä teoksia. Toiminnallinen osa eli historiikki koottiin haastatteluista ja lehtiartikkeleista. Historiik-kista pitäisi tehdä kirja, jotta korjaamon historia säilyisi jälkipolville, eikä jäisi vain perustajien muistiin.This bachelor thesis includes a chronicle of Padasjoki Car and Machine Repair Shop Mäkinen & Kaurén. The aim was to write about the main facts in the history of the 25-year-old repair shop from 1989 to 2014. This thesis was an empirical study consisting of two parts. The first part is theoretical and includes information on writing a chronicle, on the history of cars and machines and of gas stations and repair shops, as well as the methods used in this thesis and some considerations of writing the thesis. The chronicle of Padasjoki Car and Machine Repair Shop Mäkinen & Kaurén is the empirical part. The sources of the theoretical part were literature on writing chronicles and literature on the history of cars, machines, gas stations and repair shops. The empirical part was accomplished by carrying out interviews and studying old newspaper articles. The chronicle should be published as a book, so the history of repair shop would be maintained to next generations and not just live on in memories of the founders

Mimmit goes – nuorten naisten kokemuksia seikkailu- ja elämyspedagogisesta ryhmästä

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella nuorten naisten kokemuksia sekä toiveita ja kehittämisehdotuksia seikkailu- ja elämyspedagogisesta Mimmit Goes -ryhmästä. Mimmit goes -ryhmän taustaorganisaatioina toimivat Jyvälän Setlementti ry ja sen alla toimiva Oiva tupa kaikkien Ilona -hanke. Oiva tupa kaikkien Ilona -hanke (2012–2015) on sukupuolisensitiivisen erityisnuorisotyön kehittämishanke. Hanke on suunnattu 12-28 -vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Millaisia kokemuksia Mimmit goes -ryhmä on antanut osallistujille? Miten tällaista avointa, toiminnallista Mimmit goes -ryhmää voidaan osallistujien mielestä kehittää? Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu sekä sitä tukevana menetelmänä osallistuva havainnointi. Opinnäytetyöhön haastateltiin kahta Mimmit Goes -ryhmään osallistunutta nuorta naista. Keskeisimpiä tuloksia olivat haastateltavien positiiviset kokemukset tuen saamisesta psykososiaaliseen hyvinvoinnin ja sosiaalisen vahvistumisen kasvamiseen. Osallistuminen ryhmän toimintaan koettiin mielekkääksi ja kynnyksen osallistua jatkossa vastaavanlaiseen ryhmään arveltiin madaltuvan. Ryhmän toimintaan osallistuminen antoi sisältöä elämään ja kannusti omaehtoiseen harrastustoimintaan yksin tai ryhmässä. Kokemus opiskelu- ja työllistymispolkuihin saadusta tuesta jäi vähäiseksi ryhmäsisältöjen tarjotessa laajasti useampaan elämän osa-alueeseen liittyviä teemoja. Kehittämisehdotukset liittyivät tiiviisti ryhmän laajempaan markkinointiin sekä konkreettiseen toiminnan suunnitteluun, esimerkiksi ryhmän ajankohtaan. Oiva tupa kaikkien Ilona -hanke käyttää opinnäytetyön tuloksia muun muassa Ilonan tulevan toiminnan suunnittelun tukena sekä samankaltaisen ryhmäkonseptin kehittämiseen.The aim of the thesis was to examine young women's experiences as well as their wishes and development proposals related to an adventure and experience focused pedagogic group called Mimmit goes. The backing organizations in the Mimmit goes -group are Jyvälän Setlementti ry and Oiva tupa kaikkien Ilona -project. The Oiva tupa kaikkien Ilona project (2012-2015) was a development project for gender sensitive, special youth work. The project was targeted at adolescents and young adults aged between 12-28. The research questions were: What kind of experiences has the Mimmit goes -group provided for the participants? In participant´s opinion, how can this kind of open and functional Mimmit goes -group be developed? The thesis was implemented as a qualitative study and the method of data collection was theme interview and participative observation. The theme interview was conducted with two young women of The Mimmit goes -group. The main results were the interviewees´ positive experiences of receiving support for increasing psychosocial well-being and social strength. Participation in the group´s activities was found meaningful and participation in similar group activities was believed to become easier. The participation in the group brought more content to everyday life and encouraged spontaneous leisure activities individually or in a group. Experiences related to the support for study and employment paths were minor because the group contents provided themes widely related to multiple sectors of life. Development proposals were closely related to expanding the group´s marketing as well as to the concrete planning of the group activities, for example to the meeting times. Oiva tupa kaikkien Ilona -project will use the results of this thesis to support planning of the future activities in Ilona´s groups and also to develop similar group concept

Kasvisruokareseptien kehittäminen Cook and Chill -tuotantotapaan

Tämä opinnäytetyö tehtiin erään sairaalan ravintokeskuksen henkilöstöravintolaan ja sen aiheena oli uusien kasvisruokareseptien kehittäminen Cook and Chill -tuotantotavalle sopiviksi. Työ tehtiin toimeksiantajan toiveesta, sillä uusien kasvisruokareseptien kehittäminen olisi joka tapauksessa tullut ajankohtaiseksi hyvin pian tuotantotavan muuttuessa tavanomaisesta ruoanvalmistusmenetelmästä Cook and Chilliin. Tässä työssä ei julkaista reseptiikkaa, sillä se on työn toimeksiantajan omaisuutta ja kuuluu näin ollen liikesalaisuuden piiriin. Teoriassa käsitellään sairaalaruokailuun liittyviä tekijöitä, kuten erityisruokavalioita sekä rakennemuutettuja ruokavalioita, sillä kyseisessä ravintokeskuksessa kasvisruokavaliota noudattavat potilaat syövät samaa kasvisruokaa kuin henkilöstöravintolan asiakkaat. Teoriaviite antaa näkökulman potilasruokailun vaatimuksista, joita työn tekovaiheessa hyödynnetään. Tämän työn tekijä pitää tärkeänä seikkana potilaille tarjoiltavan maukasta, ravitsevaa sekä esteettisestä näkökulmasta ruokahalua nostattavaa ruokaa. Lähtökohtana uuden reseptiikan kehittämiselle pidettiin nykyaikaisten kasvisruokien tuomista henkilöstöravintolan ruokalistalle. Lisäksi toimeksiantaja koki, että henkilöstöravintolan täytyy pystyä vastaamaan pinnalla olevan kasvis- ja vegaaniruokabuumin haasteisiin uudenlaisilla, asiakasta houkuttelevilla ruokalajeilla. Tuotekehityksessä käytettiin Cooperin Stage Gate -vaiheistettua tuotekehitysmallin mukaista työkalua, jolla prosessi pidettiin aktiivisena koko kehityksen ajan. Tuotekehitysprosessin aikana reseptiikasta selvisi muutamia erilaisia haasteita, jotka liittyivät Cook and Chill tuotantotapaan, ravitsemukselliseen sisältöön sekä isojen tuotantomäärien valmistamiseen. Työn tekijä havaitsi tuotekehityksen tarpeen olevan loppumaton ja reseptien palaavan yhä uudelleen tuotekehityksen pariin jonkin osan prosessista muututtua.This thesis was conducted for a staff restaurant in a hospital nutrition center and the theme was to develop new vegetarian food recipes for the cook-chill system. The subject of the thesis was the principal’s wish because developing new recipes for vegetarian dishes would be topical in near future. The theoretical part associates with hospital dining, diets and texture modified food because in this nutrition center the vegetarian food is mostly the same to the clients and patients. The author of the work considers important the high quality of food and from an aesthetic point of view appetizing food that is served to the patients. The starting point for the development of new recipes was the introduction of modern vegetarian dishes into the staff restaurant menu. In addition, the principal felt that the restaurant must be able to offer new types of vegetarian and vegan dishes because they are popular at present. In the product development, Cooper’s Stage Gate innovation model was used, which kept the process active. The major challenges in this project were the cook-chill system itself, nutritional content and cooking in large amounts. The author noticed that development is endless and the recipe returns to the product development when part of the process changes

Pain in premature infants : Pain reactions and possible consequences in later life

Out of all newborns, approximately 6% are born prematurely in Finland. Preterm infants receive care in the Neonatal Intensive Care Unit where they undergo a variety of painful procedures daily. Pain in prema-turely born infants continues to receive inadequate attention, which is why pain reactions should be rec-ognized and taken into account by the health care professionals. Compared to children born full-term, premature infants are more likely to suffer from delays and disabilities in development. The aim of the study was to determine how prematurely born infants react to pain and what kind of conse-quences this pain might have in later life. The purpose of the study was to conduct a literature review and collect up-to-date information for health care professionals and students in order for them to develop their professional expertise in neonatal nursing and pain management in preterm infants. Data was searched and obtained from multiple databases such as the Academic Search Elite, Cinahl, Cochrane Library, Elsevier ScienceDirect and PubMed. Overall, fifteen articles were reviewed and select-ed. The data was analyzed by using thematic analysis. Preterm infants react to pain by means of various physiological, behavioral and hormonal changes. These changes are not specific to pain and might be related to other kinds of distress or agitation. Preterm infants are more sensitive to pain than full-term infants, and discrimination between touch and pain is difficult for them. Pain experienced as a preterm infant affects the developing brain and might cause alterations in cognitive development, later pain perception, the hormone system and in brain structure. Nurses should have appropriate knowledge of pain in preterm infants so that the negative consequences of pain could be minimized. A suggestion for future research could be examining the connection between premature in-fants’ pain-related stress exposure and cognitive and motor functioning at school age as well as whether the child’s gender has an impact on the long-term consequences of pain experienced as a premature in-fant.Noin kuusi prosenttia kaikista vastasyntyneistä Suomessa syntyy keskosina. Keskosia hoidetaan vastasyntyneiden teho-osastolla, jossa he kokevat päivittäin monia kivuliaita toimenpiteitä. Keskoslasten kipua huomioidaan edelleen riittämättömästi, jonka vuoksi kipureaktiot tulisi tunnistaa ja huomioida terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin, keskoset kärsivät todennäköisemmin kehityksellisistä viiveistä ja vammoista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten keskoset reagoivat kipuun ja mitä seurauksia keskosena koetulla kivulla voi olla lapsen myöhemmässä elämässä. Työn tarkoituksena oli koota päivitettyä tietoa terveydenhuollon ammattilaisille sekä opiskelijoille kirjallisuuskatsauksen muodossa, jotta he voisivat kehittää ammatillista osaamistaan vastasyntyneiden hoitotyössä sekä keskoslapsen kivun hoidossa. Aineistoa kerättiin useasta artikkelitietokannasta mukaan lukien Academic Search Elite, Cinahl, Cochrane Library, Elsevier Science Direct ja PubMed. Kaikkiaan viisitoista artikkelia valittiin katsaukseen. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Keskonen reagoi kipuun erilaisin fysiologisin, käytöksellisin sekä hormonaalisin muutoksin. Muutokset eivät ole kivulle spesifejä, ne saattavat liittyä myös muuhun ahdinkoon tai epämukavuuteen. Keskoset ovat herkempiä kivulle kuin täysiaikaset vastasyntyneet ja kosketuksen ja kivun toisistaan erottaminen on heille hankalaa. Keskosena koettu kipu vaikuttaa kehittyviin aivoihin ja saattaa aiheuttaa muutoksia kognitiivisessa kehityksessä, myöhemmässä kipukäsityksessä, hormonitoiminnassa sekä aivojen rakenteessa. Hoitajilla tulisi olla asianmukainen tieto keskosen kivusta jotta kivun negatiiviset seuraukset voitaisiin minimoida. Jatkotutkimusehdotuksina on tarkempi tutkimus liittyen keskosena koettuun kipuun suhteessa kognitiivisiin ja motorisiin toimintoihin kouluiässä, sekä lapsen sukupuolen mahdollinen vaikutus keskosena koetun kivun pitkäaikaisiin seurauksiin

OPETTAJAN KEINOJA VIRITELLÄ PUHETTA ALAKOULUN RUOTSIN KIELEN TUNNEILLA - Herregud, oppilaathan puhuvat ruotsia!

Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, millaisten opetusmenetelmien ja kysymysten avulla opettaja edistää suullisen kielitaidon oppimista alakoulun ruotsin kielen tunneilla. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia kysymyksiä opettaja käyttää eri opetusmenetelmien aikana. Kyseessä on tapaustutkimus ja aineiston menetelmänä on käytetty keskustelunanalyysiä. Tutkimusaineisto on kerätty keväällä 2015 yhdestä helsinkiläisestä alakoulusta neljänneltä ja kuudennelta luokalta. Keskustelunanalyyttisen litterointimallin pohjalta aineisto on jaoteltu kysymys-vastaus-sekvenssi -luokkiin. Erityisen tutkimuksen kohteena ovat olleet opettajan esittämät kysymykset kysymys-vastaus-vieruspareissa. Tutkimuksessa on lisäksi selvitetty suulliseen kielitaitoon käytetty aika oppitunneilla sekä huomioitu opettajan käyttämät puheen ylläpitämisen keinot, kuten rutiini- ja palauteilmaukset. Tutkimuksessa nousi esille seitsemän erilaista opetusmenetelmäkategoriaa, jotka ovat kysely, paridialogi, paridialogin esittely, lauseiden kääntäminen, usean sanan toistaminen opettajan perässä, luovan puheen tuottaminen ja luovan toiminnan kautta puhuminen. Opettaja käytti näiden opetusmenetelmien aikana erilaisia kysymyksiä, jotka olen luokitellut keskustelunanalyysin avulla seuraavasti: suorat kysymykset, järjestelevät kysymykset, toistavat kysymykset, tarkentavat kysymykset, varmistavat kysymykset, yksilöidysti kohdistetut kysymykset ja houkuttelevat kysymykset. Tutkimuksesta selvisi, että opettajan käyttämät opetusmenetelmät ovat monipuolisia ja tähtäävät suullisen kielitaidon vahvistamiseen ja puhumaan rohkaisemiseen. Myös yhteistoiminnallisuus näkyy opettajan valitsemissa opetusmenetelmissä, kuten paridialogissa sekä luovan toiminnan kautta puhumisessa. Noin kolmasosa oppitunneista käytettiin suullisiin harjoituksiin. Opettaja toimi roolimallina käyttämällä ruotsin kieltä läpi koko opetuksen. Oppilaat kokivat suullisen kielitaidon harjoitukset mieluisiksi. Kysymys-vastaus-sekvenssit paljastivat, että opettaja käyttää eniten suoria kysymyksiä ja tarkentavia kysymyksiä. Myös opettajan esittämät toistavat kysymykset olivat yleisiä.Siirretty Doriast

Klassrumsinteraktion mellan lärare och mellanstadieelever utifrån ett genus –och sociokulturellt perspektiv : Lärarens sätt att ge respons till eleverna

Den här studien analyserar de olika genusaspekterna av lärare och mellanstadieelevers interaktion i klassrummet samt lärarens sätt att undervisa. Studien visar hur ofta och på vilket sätt läraren ger uppmärksamhet till pojkar eller flickor samt hur ofta och på vilket sätt pojkar eller flickor ger uppmärksamhet till läraren under lektionen. Studien kategoriserar också lärarens olika sätt att ge respons till elevernas svar under lektionen. Datamaterial i undersökningen har samlats in via klassrumsobservation som gjordes i en årskurs fyra med hjälp av videoinspelning. Det insamlade datamaterialet har transkriberats och blivit analyserat med metoder som samtalsanalys, observationsschema och lärarens riktningsgivare. De olika teoretiska perspektiven som har använts är kön –och genusperspektiv samt ett sociokulturellt perspektiv.Studiens resultat visar att läraren delar ordet i klassrummet opartiskt om eleverna räcker upp handen. Resultatet visar också att om eleverna inte räcker upp handen är det väldigt klart att pojkar får och tar mer uppmärksamhet än flickor. Pojkar får flera tillsägelser och reagerar oftare på lärarens kommentarer än flickor. Resultatet betonar att lärarens sätt att reagera och ge respons är avgörande för elevernas förståelse av lektionens innehåll. Utan lärarens insats skulle eleverna ha det svårt att förstå vad som krävs och bör uppmärksammas