54 research outputs found
Extending the Touchscreen Pattern Lock Mechanism with Duplicated and Temporal Codes
Get PDFWe investigate improvements to authentication on mobile touchscreen phones and present a novel extension to the widely used touchscreen pattern lock mechanism. Our solution allows including nodes in the grid multiple times, which enhances the resilience to smudge and other forms of attack. For example, for a smudge pattern covering 7 nodes, our approach increases the amount of possible lock patterns by a factor of 15 times. Our concept was implemented and evaluated in a laboratory user test (n = 36). The test participants found the usability of the proposed concept to be equal to that of the baseline pattern lock mechanism but considered it more secure. Our solution is fully backwards-compatible with the current baseline pattern lock mechanism, hence enabling easy adoption whilst providing higher security at a comparable level of usability
Synonymous Codons and Hydrophobicity Optimization of Post-translational Signal Peptide PelB Increase Phage Display Efficiency of DARPins
Get PDFDsbA leader peptide targets proteins for cotransla-tional translocation by signal recognition particle (SRP) pathway and has been the standard signal sequence for filamentous phage display of fast-folding Designed Ankyrin Repeat Proteins (DARPins). In contrast, translocation of DARPins via the post-translational pathway, for example, with the commonly used PelB leader, has been reported to be highly inefficient. In this study, two PelB signal sequence libraries were screened covering different regions of the leader peptide for identifying mutants with improved display of DARPins on phage. A PelB variant with the most favorable combination of synonymous mutations in the n-region and hydrophobic substitutions in the h-region increased the display efficiency of a DARPin library 44-and 12-fold compared to PelBWT and DsbA, respectively. Based on thioredoxin-1 (TrxA) export studies the triple valine mutant PelB DN5 V3 leader was capable of more efficient cotranslational translocation than PelBWT, but the overall display efficiency improvement over DsbA suggests that besides increased cotranslational translocation other factors contribute to the observed enhancement in DARPin display efficiency
Factors correlating with delayed trauma center admission following traumatic brain injury
Get PDFPeer reviewe
Conceptual design of a measurement network of the global change
Get PDFThe global environment is changing rapidly due to anthropogenic emissions and actions. Such activities modify aerosol and greenhouse gas concentrations in the atmosphere, leading to regional and global climate change and affecting, e.g., food and fresh-water security, sustainable use of natural resources and even demography. Here we present a conceptual design of a global, hierarchical observation network that can provide tools and increased understanding to tackle the inter-connected environmental and societal challenges that we will face in the coming decades. The philosophy behind the conceptual design relies on physical conservation laws of mass, energy and momentum, as well as on concentration gradients that act as driving forces for the atmosphere-biosphere exchange. The network is composed of standard, flux and/or advanced and flagship stations, each of which having specific and identified tasks. Each ecosystem type on the globe has its own characteristic features that have to be taken into consideration. The hierarchical network as a whole is able to tackle problems related to large spatial scales, heterogeneity of ecosystems and their complexity. The most comprehensive observations are envisioned to occur in flagship stations, with which the process-level understanding can be expanded to continental and global scales together with advanced data analysis, Earth system modelling and satellite remote sensing. The denser network of the flux and standard stations allows application and up-scaling of the results obtained from flagship stations to the global level.Peer reviewe
Ground-based station network in Arctic and Subarctic Eurasia : an overview
Get PDFThe international Pan-Eurasian Experiment (PEEX) program addresses the full spectrum of problems related to climate change in Eurasian Northern latitudes. All PEEX activities rely on the bulk of high-quality observational data provided by the ground and marine stations, remote sensing and satellite tools. So far, no coordinated station network has ever existed in Eurasia, moreover, the current scope of relevant research remains largely unknown as no prior assessment has been done to date. This paper makes the first attempt to overview the existing ground station pool in the Arctic-Boreal region with the focus on Russia. The geographical, climatic and ecosystem representativeness of the current stations is discussed, the gaps are identified and tentative station network developments are proposed.Peer reviewe
Tila haltuun! – Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen
Get PDF
Mitä on virtuaalinen oppiminen? Käsite ja ilmiö ovat laajoja, osittain rajoiltaan hahmottomia
ja voivat näin ollen viestiä tulkitsijoilleen eri asioita. Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä
-hanke (Euroopan sosiaalirahasto, ESR) vastaa tarpeeseen selvittää virtuaalisen suomen
oppimisen mahdollisuuksia sekä avata ilmiötä ja käsitteitä sen ympärillä. Hankkeen
toteutuksessa yhdistyy alun perin kahden eri hankesuunnitelman ja näkökulman sisältöjä.
Suunnitelmista toinen painottui avoimen monen käyttäjän ympäristön suunnitteluun ja toinen
yksinpelattavan pelin suunnitteluun. Hankkeen tavoite oli koota eri näkökulmia edustavia
tahoja työstämään virtuaalisten oppimisympäristöjen hyviä käytäntöjä, kerätä kokemuksia
suomen kielen virtuaalisen oppimisympäristön toteuttamisesta ja laatia suosituksia virtuaalisesta
suomen kielen oppimisesta. Tila haltuun! -suositusraportti käsittelee laajasti erilaisia
mahdollisia toteuttamistapoja; hankkeessa saatiin arvokasta sisältöä suosituksiin pienimuotoisen
yksinpelattavan pelidemon tuotantoprosessin avulla.
Suosituksia työstänyt hankeverkosto koostui tutkimusorganisaatioista ja käytännön toimijoista
pedagogiikan, kotoutumisen, kielenoppimisen, suomi toisena kielenä -opetuksen sekä
pelillisen ja virtuaalisen oppimisen kehityksen parista. Hanketta koordinoi Turun yliopiston
Brahea-keskuksen Kehittämispalvelut ja verkostossa olivat mukana Turun yliopiston Braheakeskuksen
Tekniikan tutkimuskeskus, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen yliopiston
Informaatiotieteiden yksikkö, Axxell Oy, Jyväskylän yliopiston Kielikeskus, Heuristica Oy,
PragmatIQ Oy ja Ubiikki Oy. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus koordinoi suositusraportin
työstämistä. Hankkeen moniammatillisessa ja -toimijaisessa yhteistyössä on ollut mahdollista
oppia yhdessä: käytännössä tämä suositusraportti kiteyttää lukijalle, mitä opimme eri
näkökulmia yhdistämällä lähes vuoden kestävän matkamme varrella virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisesta. Suositusraportin eri luvuissa on haluttu säilyttää kirjoittajien käden
jälki ja ääni, monimuotoisuus, minkä vuoksi kaikkia tyylejä ei ole yhtenäistetty. Kirjoittajat
näkyvät lukujen yhteydessä joko alalukujen sisällön mukaisessa tai tekijäjärjestyksessä. Kirjoitusprosessissa
koko hankeverkosto on vapaasti kommentoinut ja tukenut kaikkien lukujen
työstämistä. Voit tutustua kirjoittajiin tarkemmin suositusraportin Tekijät-osassa.
Suositusraportin aluksi Käsiteavain esittelee lukijalle lyhyesti suositusten keskeisimmät käsitteet.
Laajemmat kuvaukset näistä käsitteistä ja myös muita eri sisältöihin liittyviä käsitteitä
löytyy kunkin sisältöluvun alta. Alun perin kokosimme käsitteitä arviointikriteerien näkökulmasta:
mitkä asiat olisi hyvä ottaa huomioon virtuaalista oppimisympäristöä suunniteltaessa.
Arviointinäkökulman sijaan Käsiteavain kokoaa yhteen ja avaa lukijalle tärkeimmät käsitteet.
Suosituksien luku 9 kokoaa yhteen (arviointikriteerien kaltaisia) asioita, joita on huomioitava
virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa.
Suomeen muutetaan monista syistä ja muuttajien taustat ovat keskenään erilaiset. Jokaisella
kotoutujalla on oma yksilöllinen polkunsa suomenkieliseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
Luku 1 Miksi suomenoppija tarvitsee uusia oppimisratkaisuja? käsittelee kotoutumista ja niitä
haasteita, joita kohdataan kotoutumiskoulutuksen arjessa. Luku taustoittaa niitä tilanteita,
joissa virtuaalisista oppimisympäristöistä voi olla hyötyä kotoutumiseen ja kielen oppimiseen
luokkaopetuksen rinnalla tai sen asemesta.
Luvussa 2 Pedagoginen perusta kielenoppimisessa tarkastellaan nykytutkimuksen valossa
käsityksiä kielenoppimisesta sekä siihen liittyen kielenoppimisen pedagogista perustaa ja
keskeisiä käsitteitä. Lisäksi luku esittelee lähdekirjallisuuden avulla tutkimustuloksia pelillis7
ten ja avointen teknologiaympäristöjen käyttämisestä kieltenopetuksessa. Kielenoppiminen
teknologian tuella on yksi soveltavan kielitieteen osa-alue, jossa tutkitaan ja tarkastellaan
eri näkökulmista esimerkiksi käytännön teknologisia ratkaisuja ja pedagogisia kokeiluja sekä
teoreettisia ilmiöitä kielenoppimisessa.
Luku 3 Avoimien virtuaaliympäristöjen opetuskäytön mahdollisuuksia nostaa esiin avoimien
virtuaaliympäristöjen mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien suomen kielen sekä työelämä-
ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita voivat olla muun muassa vuorovaikutteisuus
ja viestintävälineet, tilallisuus, jaettu läsnäolon tunne (co-presence), visualisointi, immersio,
simulointi ja kontekstualisointi sekä avatar ja identiteettikokeilut.
Luku 4 Pelillisyyden mahdollisuudet käsittelee pelillisyyden mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien
suomen kielen sekä työelämä- ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita ovat esimerkiksi
tarinallisuus, ongelmanratkaisu, interaktiivisuus, jatkuva palaute ja vaihtoehtoiset
ratkaisut.
Luku 5 Virtuaalisen oppimisympäristön alustan valinta käsittelee virtuaalisen oppimisympäristön
alustavertailuun liittyviä kriteerejä ja valintoja. Alustavaihtoehtojen kartoittamiseksi
hankkeessa toteutettiin vertailu, jossa vertailtiin kymmentä alustaa 15 pääkriteerin avulla.
Vertailukriteerit perustuivat hankkeen tarpeisiin sekä viiteen aikaisemmin toteutettuun vertailuun.
Erilaisia alustoja on olemassa kymmenittäin, ja alustat eroavat toisistaan niin teknisen
toteutuksen, hinnoittelun kuin toiminnallisuuden osalta.
Luku 6 Kokemuksia pelidemon kehitystyön eri vaiheista monitoimijaisessa yhteistyössä kuvailee
kokemuksia suositushankkeen aikana toteutetun yksinpelattavan pelidemon kehitystyöstä
sen eri vaiheissa monitoimijaisena yhteistyönä. Luku sisältää käsikirjoituksen, teknisen
toteutuksen, testauksen ja käyttäjäkokemusten näkökulmat. Lisäksi luku käsittelee moniammatillista
ja monitoimijaista yhteistyötä pelidemon toteuttamisessa.
Luku 7 Virtuaalimaailmojen ja -pelien käyttömahdollisuuksia opetuksessa esittelee opettajien
käsityksiä virtuaalimaailmojen mahdollisuuksista opetuskäytössä suositushankkeessa toteutetun
kartoituskyselyn tulosten kautta. Lisäksi luku nostaa esiin erilaisia esimerkkitapoja käyttää
3D-virtuaalimaailmoja ja pelejä opetuksessa ja opiskelussa sekä niiden tarjoamia resursseja
ja mahdollisia haasteita. Luvussa kuvataan 3D-virtuaalimaailmojen ja pelien mahdollisia
käyttötapoja kahden jatkumon kautta: avoin monen käyttäjän ympäristö − käsikirjoitettu peli
sekä ohjattu opiskelu − itseopiskelu. Jatkumot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella joitakin
virtuaalimaailmojen ja pelien käyttötapoja ja pohtia, miten ne eroavat toisistaan opetuksen
ja opiskelun näkökulmasta.
Hankkeessa toteutettuun oppimisympäristöön on käytetty niitä työkaluja ja laitteita, jotka
toteutushetkellä olivat helposti ja edullisesti saatavilla. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti,
ja täysin uudenlaiset ja jännittävät mahdollisuudet alkavat yleistyä lähitulevaisuudessa.
Luku 8 Tulevaisuudennäkymiä tarkastelee kehittyvän teknologian tarjoamia ja kielenopetuksen
kannalta merkittäviä uusia mahdollisuuksia, kuten virtuaalitodellisuus ja virtuaalisilmikot,
lisätty todellisuus, 360°-videoteknologia, puheentunnistus ja luonnollisen kielen käsittely
sekä puhesynteesi.
Luku 9 Suositukset tukee virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa
eteen tulevien valintojen tekemistä. Luku kiteyttää edeltävien lukujen sisällöistä nousevia
keskeisimpiä huomioita suositusten muodossa. Esitämme virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisen prosessina metrokarttamallin avulla, jonka tavoitteena on korostaa toteutusprosessin
iteratiivisuutta, eri vaiheissa huomioitavia sisältöjä sekä nostaa esiin mahdollisia
eroja ja yhtäläisyyksiä avoimen monen käyttäjän ympäristön ja yksinpelattavan pelin toteutuksen
näkökulmasta. Luku tarjoaa lisäksi vinkkejä monitoimijaisen yhteistyön johtamiseen.
8
Hyviä käytänteitä ja kokemuksia suomalaisista ja kansainvälisistä virtuaalimaailmojen ja pelien
käytöstä oppimisessa on sijoitettu eri lukujen sisään erillisiin laatikoihin. Kommentit ovat
lyhyitä tiettyä sisältöä korostavia huomioita, kommenttipuheenvuorot laajempia esityksiä
ja esimerkit havainnollistavat tai tuovat vertailukohtaa luvussa käsiteltävään sisältöön. Osa
hyvien käytäntöjen kuvauksista on hankeverkoston jäsenten laatimia esittelyjä ja osa on koottu
hankkeen järjestämän Virtual worlds and games in language learning -työpajan yhteydessä
asiantuntijoille tehdyllä kyselyllä. Tavoitteena ei aina ole yksittäisten kokeilujen kokonaiskuvaus,
vaan tarkoitus on nostaa esiin kokeneiden kehittäjien, tutkijoiden ja pedagogien virtuaaliympäristöjen
suunnittelua ja toteuttamista tukevia huomioita. Kansainväliseen työpajaan
osallistuneiden asiantuntijoiden näkökulmat painottuvat monen käyttäjän avoimiin virtuaaliympäristöihin,
joista ei selvityshankkeen aikana saatu kokemuksia pilotoimalla. Työpajan
asiantuntijat avaavat selvityshankkeessa kehitetyn yksinpelattavan pelin pelidemon rinnalle
lisää näkökulmia virtuaaliseen kielen oppimiseen avoimien monen käyttäjän virtuaaliympäristöjen
käyttökokemusten kautta. Kommentteja ja huomioita hyvistä käytänteistä kansainvälisen
työpajan asiantuntijoilta tuottivat Mats Deutschmann (Umeå University), Mari Carmen
Gil Ortega (Education Innovation Centre, University of the West of England), Kristina Kemi
(Tampereen Aikuiskoulutuskeskus), Pasi Mattila (Centre for Internet Excellence, Oulun yliopisto),
Susanna Nocchi (School of Languages, Law and Social Science, Dublin Institute of
Technology), Pekka Qvist (Metaverstas Oy) ja Ciara Wigham (Centre de Langues, Faculté des
Langues, Université Lyon 2).
Suositusraporttia täydentää sähköinen työpöytä osoitteessa http://tribe.accedor.fi/3dsuomi
josta löytyy kattavammin hankkeen aikana tuotettuja materiaaleja muun muassa alustavertailun
tulokset, pelidemo ja opettajille suunnatun kartoituskyselyn vastaukset.
Virtuaalista tilaa ja lukuisia muita virtuaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä juuri
hyödynnetty suomen kielen oppimisessa. Nyt on aika ottaa virtuaalinen Tila haltuun!</p
Pan-Eurasian Experiment (PEEX) Program : An Overview of the First 5 Years in Operation and Future Prospects
Get PDFThe Pan-Eurasian Experiment (PEEX) program was initiated as a bottom-up approach by the researchers coming from Finland and Russia in October 2012. The PEEX China kick off meeting was held in November 2013. During its five years in operation, the program has established a governance structure and delivered a science plan for the Northern Eurasian region. PEEX has also introduced a concept design for a modelling platform and ground-based in situ observation systems for detecting land-atmosphere and ocean-atmosphere interactions. Today, PEEX has an extensive researcher’s network representing research communities coming from the Nordic countries, Russia and China. PEEX is currently carrying out its research activities on a project basis, but is looking for more coordinated funding bases, especially in Russia and in China. The near-future challenge in implementing the PEEX research agenda is to achieve a successful integration and identification of the methodological approaches of the socio-economic research to environmental sciences. Here we give insight into these issues and provide an overview on the main tasks for the upcoming years.The Pan-Eurasian Experiment (PEEX) program was initiated as a bottom-up approach by the researchers coming from Finland and Russia in October 2012. The PEEX China kick off meeting was held in November 2013. During its five years in operation, the program has established a governance structure and delivered a science plan for the Northern Eurasian region. PEEX has also introduced a concept design for a modelling platform and ground-based in situ observation systems for detecting land-atmosphere and ocean-atmosphere interactions. Today, PEEX has an extensive researcher’s network representing research communities coming from the Nordic countries, Russia and China. PEEX is currently carrying out its research activities on a project basis, but is looking for more coordinated funding bases, especially in Russia and in China. The near-future challenge in implementing the PEEX research agenda is to achieve a successful integration and identification of the methodological approaches of the socio-economic research to environmental sciences. Here we give insight into these issues and provide an overview on the main tasks for the upcoming years.The Pan-Eurasian Experiment (PEEX) program was initiated as a bottom-up approach by the researchers coming from Finland and Russia in October 2012. The PEEX China kick off meeting was held in November 2013. During its five years in operation, the program has established a governance structure and delivered a science plan for the Northern Eurasian region. PEEX has also introduced a concept design for a modelling platform and ground-based in situ observation systems for detecting land-atmosphere and ocean-atmosphere interactions. Today, PEEX has an extensive researcher’s network representing research communities coming from the Nordic countries, Russia and China. PEEX is currently carrying out its research activities on a project basis, but is looking for more coordinated funding bases, especially in Russia and in China. The near-future challenge in implementing the PEEX research agenda is to achieve a successful integration and identification of the methodological approaches of the socio-economic research to environmental sciences. Here we give insight into these issues and provide an overview on the main tasks for the upcoming years.Peer reviewe
Finnish Centre of Excellence in Physics, Chemistry, Biology and Meteorology of Atmospheric Composition and Climate Change : summary and outlook
Get PDFPeer reviewe
- …
