The current state of Open Access to research articles from the University of Helsinki

Ryhmämme kiinnostuksen kohteena oli Helsingin yliopiston julkaisujen näkyvyys verkossa. Kysymys kuului: kuinka moni tutkimusartikkeleista löytyy avoimesti kokotekstiversiona? Tutkimusotoksena käytimme Helsingin yliopiston JULKI-julkaisutietokannan viitteitä vuosilta 2007 ja 2008. Yritimme etsiä lehtiartikkelien kokotekstiversioita käyttäen kahta yleisesti käytössä olevaa hakukonetta sekä kahta avointen julkaisuarkistojen metatietoja haravoivaa hakukonetta. Avoimesti saatavilla oleva kokotekstiversio löytyi 49,1%:ssa otoksen artikkeleista. Google ja Google Scholar -hakukoneilla tehdyt haut olivat tuloksellisempia kuin avointen julkaisuarkistojen metatietoja haravoivilla hakukoneilla tehdyt haut. Hakujen onnistumisprosentit olivat: Google 42,5%, Google Scholar 38,1%, OpenDOAR 14,3% ja Scientific Commons 15,7%. Kaikkiaan 49,1% artikkeleista löytyi kokotekstiversiona. Englanninkielisten artikkelien saatavuusprosentti oli huomattavasti parempi kuin suomenkielisten. Vaikka Google ja Google Scholar ovat tällä hetkellä parhaita välineitä verkossa avoimesti saatavilla olevien tieteellisten tutkimusartikkelien etsimiseen, tutkimustuloksemme perusteella avointen julkaisuarkistojen metatietoja haravoivia hakukoneita ei kannata jättää huomiotta.Non peer reviewe

Sclerotherapy complications of peripheral venous malformations

Peer reviewe

Actual and Potential Radiation Exposures in Digital Radiology : Analysis of Cumulative Data, Implications to Worker Classification and Occupational Exposure Monitoring

Radiation worker categorization and exposure monitoring are principal functions of occupational radiation safety. The aim of this study was to use the actual occupational exposure data in a large university hospital to estimate the frequency and magnitude of potential exposures in radiology. The additional aim was to propose a revised categorization and exposure monitoring practice based on the potential exposures. The cumulative probability distribution was calculated from the normalized integral of the probability density function fitted to the exposure data. Conformity of the probabilistic model was checked against 16 years of national monitoring data. The estimated probabilities to exceed annual effective dose limits of 1 mSv, 6 mSv and 20 mSv were 1:1000, 1:20 000 and 1:200 000, respectively. Thus, it is very unlikely that the class A categorization limit of 6 mSv could be exceeded, even in interventional procedures, with modern equipment and appropriate working methods. Therefore, all workers in diagnostic and interventional radiology could be systematically categorized into class B. Furthermore, current personal monitoring practice could be replaced by use of active personal dosemeters that offer more effective and flexible means to optimize working methods.Peer reviewe

EndoVAscular treatment and ThRombolysis for Ischemic Stroke Patients (EVA-TRISP) registry : basis and methodology of a pan-European prospective ischaemic stroke revascularisation treatment registry

Purpose The Thrombolysis in Ischemic Stroke Patients (TRISP) collaboration was a concerted effort initiated in 2010 with the purpose to address relevant research questions about the effectiveness and safety of intravenous thrombolysis (IVT). The collaboration also aims to prospectively collect data on patients undergoing endovascular treatment (EVT) and hence the name of the collaboration was changed from TRISP to EVA-TRISP. The methodology of the former TRISP registry for patients treated with IVT has already been published. This paper focuses on describing the EVT part of the registry. Participants All centres committed to collecting predefined variables on consecutive patients prospectively. We aim for accuracy and completeness of the data and to adapt local databases to investigate novel research questions. Herein, we introduce the methodology of a recently constructed academic investigator-initiated open collaboration EVT registry built as an extension of an existing IVT registry in patients with acute ischaemic stroke (AIS). Findings to date Currently, the EVA-TRISP network includes 20 stroke centres with considerable expertise in EVT and maintenance of high-quality hospital-based registries. Following several successful randomised controlled trials (RCTs), many important clinical questions remain unanswered in the (EVT) field and some of them will unlikely be investigated in future RCTs. Prospective registries with high-quality data on EVT-treated patients may help answering some of these unanswered issues, especially on safety and efficacy of EVT in specific patient subgroups. Future plans This collaborative effort aims at addressing clinically important questions on safety and efficacy of EVT in conditions not covered by RCTs. The TRISP registry generated substantial novel data supporting stroke physicians in their daily decision making considering IVT candidate patients. While providing observational data on EVT in daily clinical practice, our future findings may likewise be hypothesis generating for future research as well as for quality improvement (on EVT). The collaboration welcomes participation of further centres willing to fulfill the commitment and the outlined requirements.Peer reviewe

Thrombectomy in acute ischemic stroke in the extended time window : Real-life experience in a high-volume center

Objectives: Selected patients with acute ischemic stroke (AIS) caused by proximal middle cerebral artery (MCA) or internal carotid artery occlusion benefit from endovascular thrombectomy (EVT) in extended time window (6-24 h from last seen well) based on two landmark randomized controlled trials (RCTs) DAWN and DEFUSE-3. We evaluated patients' outcome in the real-life with the focus on adherence to protocol of the two RCTs. Materials and methods: We included consecutive patients with AIS (excluding basilar artery occlusions) referred to EVT in our stroke center in the extended time window between January 2018 and December 2019 and compared the outcome of patients who fulfilled criteria of the RCTs with those who did not. Results: Of the total of 100 patients, 23 complied with RCT's criteria and 18 presented with minor non-adherence (lower NIHSS score or longer treatment delay), whereas 22 patients had large baseline ischemia (>1/3 MCA), 28 presented with M2 and more distal occlusions, and 9 patients did not undergo perfusion imaging prior to EVT. Good 3-month outcome (modified Rankin Scale 0-2) was observed in 54% of those who either met the RCT criteria or presented with lower NIHSS score or longer treatment delay, but only in 30% of M2 occlusions, and in none of the patients with large baseline ischemia. Conclusions: Our findings highlight the impact of mostly large baseline ischemia but also vessel status when selecting patients for EVT in the extended time window and emphasize the need for further data in these patient subgroups. (c) 2022 The Authors. Published by Elsevier Inc. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/)Peer reviewe

IV Thrombolysis-Bridging and Endovascular Treatment for Occlusive Internal Carotid Artery Dissection with Tandem Occlusion

Compared to other etiologies of ischemic stroke, occlusive internal carotid artery dissection responds worse to intravenous (IV) thrombolysis. Intracranial tandem occlusion is a predictor of poor outcome. A direct endovascular approach has been proposed as a safe and probably superior alternative to IV thrombolysis. However, it may lead to considerable treatment delays. We used rapidly initiated IV thrombolysis-bridging and subsequent endovascular treatment in two patients with severe hemispheric ischemia due to occlusive internal carotid artery dissection with tandem occlusion and achieved good outcomes. Minimizing recanalization times likely improves patient outcome and IV thrombolysis-bridging may be a reasonable strategy to achieve this. The positive initial results obtained with endovascular approaches and IV thrombolysis-bridging in this patient group deserve further scientific exploration

Rannikkolajien säätelyn tehostamismahdollisuudet ja -tarpeet Suomen rannikolla

Suomen merenhoidossa asetettiin kaudelle 2016‒2021 uudeksi merenhoitotoimenpiteeksi (KALAT1) selvittää rannikkolajien kalastuksen säätelyn tehostamismahdollisuuksia ja -tarvetta. Selvitys toteutettiin asiantuntija-arviona. Tiedot rannikkolajien kantojen tilasta ja vapaa-ajankalastuksen saaliista ovat osin puutteellisia, mikä vaikeuttaa myös säätelytarpeen arviointia. Kaupallinen rannikkokalastus vähenee edelleen erityisesti verkkokalastuksen osalta, ja osa-aikaisten kalastajien osuus kasvaa. Myös vapaa-ajan verkkokalastus vähenee. Verkkokalastuksen väheneminen ja toisaalta kalakantoihin kohdistuvan muun saalistuspaineen lisääntyminen heikentävät verkkokalastuksen säätelyn mahdollisuuksia vaikuttaa kalakantoihin. Vapakalastusmenetelmien nopea kehitys jatkuu ja uudet pyynnin apuvälineet tulevat laajemman käyttäjäjoukon saataville. Vapaa-ajankalastuksen osuudet kokonaissaalista ovat monen lajin kohdalla selvästi suurempia kuin kaupallisen kalastuksen, ja vapaa-ajankalastuksen osuudet tulevat luultavasti kasvamaan vapapyydyksillä helposti pyydettävien lajien kohdalla. Kuhan alamitan osin porrastettu nosto vuosina 2016 ja 2019 on ollut kantojen tuotannon kannalta oikean suuntainen toimi. Sen vaikuttavuuden lisäämiseksi vastaava muutos tulisi saada myös kuhan pyynnissä käytettävien verkkojen silmäkokoihin erityisesti Saaristomerellä. Siian kalastuksen säätelyä muutettiin jo 2013 asettamalla siian verkkokalastukseen rannikon kattava pienin sallittu silmäkoko, johon tuli myös poikkeuksia mahdollistamaan paikallista merikutuisen siian pyyntiä Pohjanlahdella. Perämeren vaellussiian osalta toimenpiteellä saavutettiin tavoitteet vain osittain. Verkkokalastuksen vähenemisen sekä hylkeiden siikaan kohdistuvan kasvaneen saalistuksen seurauksena säätelyn kiristämisellä ei ehkä saavutettaisi lisähyötyjä. Rannikkolajien kohdalla korostuu alueellisesti ja paikallisesti toteutettavien säätelytoimien merkitys. Tässä kalatalousalueilla ja niiden laatimilla käyttö- ja hoitosuunnitelmilla tulisi olla merkittävä rooli. Vapakalastusmenetelmien tehostumisen myötä kuhan ja mahdollisesti myös hauen kohdalla saattaa tulla eteen tilanteita, joissa lajin vapakalastusta olisi perusteltua paikallisesti rajoittaa esimerkiksi päiväkohtaisilla kiintiöillä. Hauen kalastuksessa voisi joissain tilanteissa harkita paikallista välimitta- tai ylämittasäätelyä. Lisääntymisaikaisten hyvin toteutettujen ja tarkasti rajattujen kalastusrajoitusten tulisi muodostaa tärkeä osa alueellista ja paikallista kalastuksen säätelyä ja kalatuotannon jatkuvuuden turvaamista. Tämä koskee esimerkiksi kuhan, ahvenen ja hauen kalastusta. Ahvenen kalastuksessa muita säätelytarpeita mahdollisten paikallisten lisääntymisaikaisten rajoitusten lisäksi ei tällä hetkellä ole. Kampela ja made ovat molemmat vähentyneet, mutta perustetta kalastuksen säätelylle ei ole. Särkikaloilla tarvetta kalastuksen säätelyyn ja kantojen seurannan käynnistämiseen voi syntyä, mikäli niiden pyynti tulevaisuudessa tuntuvasti lisääntyy. Nahkiaisen kalastuksen paikallista säätelyä on syytä jatkaa, mutta jokialueiden välistä alueellista yhteistyötä säätelyn toteuttamisessa olisi perusteltua lisätä. Nahkiaissaaliista huomattava osa käytetään nykyisin voimalaitosten ohittavin ylisiirtoihin ja tämän toiminnan kokonaisvaikutuksia nahkiaiskantoihin olisi selvitettävä

Recanalization treatment for acute ischemic stroke: 3-month outcome before and after implementation of routine endovascular treatment

Peer reviewe

Complications of sclerotherapy for 75 head and neck venous malformations

Peer reviewe