Savukaasubluumien 3D-visualisointi

Tämän insinöörityön tavoitteena oli etsiä visualisointiohjelma savukaasubluumin 3D-visualisointia varten ja tuottaa menetelmäohje 3D-visualisointia varten. Visualisointiohjelman valinnassa vertailtiin kahta ohjelmaa, 3D Analyst- ja Paraview-ohjelmaa, keskenään, joista visualisointiohjelmaksi valittiin Paraview-ohjelma. Menetelmäohjeessa tarkas-tellaan visualisoinnin eri vaiheet läpi seikkaperäisesti. Ohjeessa kerrotaan, kuinka Aermod ViewTM-leviämismallinnusohjelmasta saadaan tuotettua reseptoriverkostot ja muutettua ne Excel-ohjelmalla sopivaan muotoon, jotta ne voidaan tuoda Paraview-visualisointiohjelmaan. Varsinaisen visualisoinnin lisäksi ohjeessa kerrotaan, miten tuotetaan erilaisia tulostuskuvia savukaasubluumin 3D-visualisaatiosta. Tarve savukaasubluumin 3D-visualisoinnille tuli Pino-asetuksen tultua voimaan; tämän vuoksi leviämismallinuksien kysyntä on lisääntynyt merkittävästi. 3D-visualisoinnilla saadaan huomattavasti havainnollisempi visualisaatio savukaasubluumin leviämisestä kuin 2D-tasolla. Tällöin 3D-visualisoinnin avulla leviämismallinnuksien visulisaatioiden arvo nousee. Visualisointohjelman valinnan jälkeen suoritettiin ohjelman validointi, jolla varmistettiin ohjelman toimivuus ja sopivuus käyttötarkoitukseensa. Validointimenetelmäksi valittiin visuaalinen vertailu, jossa vertailtiin Aermod ViewTM-ohjelmalla tuotetun savukaasubluumin 2D-visuaalisaation ja Paraview-ohjelmalla tuotetun savukaasubluumin 3D-visualisaation samalta tasolta otetun leikkauskuvan eroja ja yhtäläisyyksiä. Tämä validointimenetelmä suoritettiin kolmella eri tasolla, joiden visualisaatioita vertaamalla todettiin, että Paraview-ohjelman 3D-visualiaatio on luotetta-va ja ohjelma toimii oikealla tavalla. Opinnäytetyön tuloksena saatiin valittua visualisointiohjelma ja savukaasubluumin 3D-visualisointiohjeet työn tilaajan käyttöön. Työohjeessa esitetään vaihe vaiheelta savukaasubluumin 3D-visualisaation tuottaminen ja erilaisten tulosteiden tuottaminen 3D-visualisaatiosta, joiden avulla pystytään tuottamaan havainnollisia otoksia savukaasu-bluumin leviämisestä ympäristöön. Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että Paraview-ohjelma soveltuu hyvin savukaasubluumin 3D-visualisointiin, jolla pystytään esittämään entistä havainnollisemmin bluumin leviämistä myös korkeussuunnassa eri mallinnustilanteissa.The aim of this thesis was to look for a visualization program to visualize flue gas plumes in 3D and to produce a guide for 3D visualization. When the program was being chosen, two programs, Paraview and 3D Analyst, were compared with each others. The Paraview-program was selected to as the visualization program. The guide, which was made to be used by the client, will walk the user through visualization phases step by step. The guide presents, how receptor nets are made by the Aermod ViewTM program and then converted to a form suitable for the Paraview-program by the Excel-spreadsheet program. The guide also displays how to make various prints of the visualization. The need for the 3D visualization of flue gas plume was came up when the Pino regulation came into force leading to increased demand for dispersion models. It is possible to illustrate more with 3D visualization than with 2D visualization. This gives added value to visualization of dispersion model. After the program had been selected, the validation was carried out. The validation of the program was performed to confirm its functionality and suitability for the purpose. Visual comparison was chosen as the validation method comparing the visualizations of the 2D visualization by the Aermod ViewTM program and the 3D visualization by the Paraview program of the flue gas plume taken at the same point and level. These visualizations were made in three different levels; with each level visualizations were compared to each other to determine the differences. The Paraview program was found to be working properly and reliably on the basis of the results of the validation. As a result of this thesis, a visualization program was chosen and a guide for 3D visualization of the flue gas plume was was produced. The guide presents step by step how a flue gas plume 3D visualization is made and how to make a variety of illustrative prints from the visualization. It can be concluded that the Paraview program is suita-ble for 3D visualization of flue gas plumes. The major advantage of the 3D visualization compared to the 2D visual-ization is that it can present more information of the spread of plumes in the vertical direction

Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko

Kalastuslaki velvoittaa maamme 118 kalatalousaluetta laatimaan vuoden 2020 loppuun mennessä ehdotuksen aluettaan koskevaksi kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi (KHS). Suunnitelman hyväksyy elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus. Tämä käyttö- ja hoitosuunnitelman (KHS) mallirunko on laadittu kalatalousalueiden KHS-ehdotusten valmistelun apuvälineeksi. Ensisijainen ohjenuora ehdotuksen laadinnassa on kalastuslaki, joka määrittelee käyttö- ja hoitosuunnitelman sisällön ja sen laadinnassa huomioon otettavat seikat. Mallirunko on tutkijoiden näkemys siitä, miten kalastuslain käyttö- ja hoitosuunnitelmalta edellyttämät asiat on suunnitelmassa tarkoituksenmukaista järjestää ja käsitellä. Sen noudattaminen on vapaaehtoista. Mallirunkoa laadittaessa perustana oli kalastuslain 36 §:n yhdeksänkohtainen luettelo käyttö- ja hoitosuunnitelmassa käsiteltävistä asioista. Tätä perusrunkoa järjestettiin ja täydennettiin niin, että se tukee paremmin käytön ja hoidon tavoitteellista, nk. ohjauspyörämallin mukaista suunnittelua ja toteutusta. Kyseinen suunnittelumalli on esitelty Luonnonvarakeskuksen julkaisemassa opaskirjoissa Kalavarojen käyttö ja hoito ja Nyttjande och vård av fiskresurserna. Moniin kalatalousalueisiin kuuluu olosuhteiltaan erilaisia osa-alueita, joiden osalta tavoitteet ja toimenpiteet voi olla tarpeen määritellä erikseen. Tämän vuoksi runkoon sisällytettiin mahdollisuus tehdä suunnitelman ydinosat osa-alueittain. Järkeviä osa-alueita voisivat kalatalousalueen sijainnin ja olosuhteiden mukaan olla esimerkiksi (1) keskusjärvi (merellä rannikko), (2) virtaavat vedet ja (3) pienet järvet. Kuhunkin mallirungon otsikkoon liitettiin ohjeteksti, jossa kuvataan mitä asioita ja millä tavoin kyseisen otsikon alla olisi hyvä käsitellä. Ohjeet perustuvat pääasiassa edellä mainittujen opaskirjojen teksteihin ja kalastuslain perusteluihin (HE 192/2014, Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi). Työn aikana mallirungon luonnosversioista ja laadinnan periaatteista saatiin kommentteja maa- ja metsätalousministeriöltä, ELY -keskuksilta, Kalatalouden keskusliitolta ja Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöltä. Runkoluonnosta esiteltiin myös suomen- ja ruotsinkielisillä kalastusaluepäivillä ja kalatalouden alueellisissa yhteistyöryhmissä. Mallirungon valmistelun kustansivat yhdessä maa- ja metsätalousministeriö ja Luonnonvarakeskus. Mallirungon valmistuttua sen toimivuutta kokeiltiin käytännössä laatimalla sen pohjalta ehdotus Porvoon - Sipoon kalatalousalueen merialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, 53/2019). Kokeilun perusteella mallirunkoon tehtiin vielä joitakin muutoksia ja lisäyksiä.201

Sub- and Supercritical Water Liquefaction of Kraft Lignin and Black Liquor Derived Lignin

To mitigate global warming, humankind has been forced to develop new efficient energy solutions based on renewable energy sources. Hydrothermal liquefaction (HTL) is a promising technology that can efficiently produce bio-oil from several biomass sources. The HTL process uses sub- or supercritical water for producing bio-oil, water-soluble organics, gaseous products and char. Black liquor mainly contains cooking chemicals (mainly alkali salts) lignin and the hemicellulose parts of the wood chips used for cellulose digestion. This review explores the effects of different process parameters, solvents and catalysts for the HTL of black liquor or black liquor-derived lignin. Using short residence times under near- or supercritical water conditions may improve both the quality and the quantity of the bio-oil yield. The quality and yield of bio-oil can be further improved by using solvents (e.g., phenol) and catalysts (e.g., alkali salts, zirconia). However, the solubility of alkali salts present in black liquor can lead to clogging problem in the HTL reactor and process tubes when approaching supercritical water conditions

Aluesuunnittelua kalatalousalueilla : Päijänteen kalatalousalueet

Tämä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnittelua tukeva aluesuunnitteluluonnos on laadittu Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä osana Euroopan meri ja kalatalousrahaston rahoittamaan kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvää ”Pilotit kalatalouden aluesuunnittelussa”- hanketta. Yhteistyössä ovat olleet mukana Keski-Suomen ja Hämeen kalatalouskeskukset sekä Päijänteen molemmat kalastus/kalatalousalueet. Tavoitteena oli laatia esimerkki siitä, miten erilaisia tietolähteitä voidaan hyödyntää laadittaessa käyttö- ja hoitosuunnitelmaan kalastuslain 36§ mukaisia aluemäärityksiä. Suunnittelualue oli Päijänteen pääallas. Kalatalousalueisiin kuuluvat pienemmät vesistöt jätettiin pääsääntöisesti suunnittelun ulkopuolelle. Tavoitteena ei ole ollut tehdä valmista käyttö- ja hoitosuunnitelmaa, vaan esimerkinomaisesti tuottaa ehdotuksia aluemäärityksistä kalatalousalueen päätöksenteon pohjaksi. Paikkatiedon määrä ja käsittelymahdollisuudet ovat kasvaneet viime vuosina. Yhtenä tavoitteena tässä työssä on ollut paikkatiedon hyödyntämisen demonstrointi käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa. Kalataloudellisesti merkittävät alueet sisältävät järvitaimenkannan kannalta oleelliset alueet sekä kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen kannalta tärkeät alueet. Taustatietoina käytettiin olemassa olevaa tietoa järvitaimenen lisääntymisalueista ja tärkeiksi alueiksi määritettiin lisääntymisjokien edustat järvialueella. Näillä alueilla mahdollisesti tehtävistä toimenpiteistä päättää kalatalousalue. Tieto vapaa-ajankalastuksen sijoittumisesta perustui kalastuksenvalvonnassa tehtyihin havaintoihin. Kaupallisen kalastuksen käyttämät alueet perustuivat kaupallisten kalastajien haastatteluhin. Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuviksi alueiksi määritetyille alueille ELY-keskus voi tietyin ehdoin myöntää luvan kaupalliseen kalastukseen, mikäli kalastaja ja kalastusoikeuden haltija eivät pääse sopimukseen (KL 13§). Nämä alueet määritettiin Päijänteelle pyydyksittäin. Periaatteena oli, että alue on kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuva, mikäli jokin tekijä ei sitä erikseen estä. Tällaisia tekijöitä olivat esimerkiksi vilkas vesiliikenne troolikalastuksessa tai järvitaimenen kannalta tärkeät alueet verkkopyynnissä. Toisaalta koko suunnittelualuetta ehdotetaan katiskakalastukselle tai täplärapujen pyynnille hyvin soveltuvaksi alueeksi. Joillekin pyydyksille tuotettiin vaihtoehtoisia aluemäärityksiä päätöksentekoa varten. Kalataloudellinen suunnittelu on hyvin paljon aluesuunnittelua. Käytetyt menetelmät ja aineistot on pyritty kuvaamaan niin, että niitä voidaan hyödyntää kalataloudellisessa aluesuunnittelussa muuallakin.201

Incident colorectal cancer in Lynch syndrome is usually not preceded by compromised quality of colonoscopy

Peer reviewe

Pessimism, diet, and the ability to improve dietary habits : a three-year follow-up study among middle-aged and older Finnish men and women

BackgroundDietary habits have a great influence on physiological health. Even though this fact is generally recognized, people do not eat as healthily as they know they should. The factors that support a healthy diet, on the other hand, are not well known. It is supposed that there is a link between personal traits and dietary habits. Personal traits may also partially explain why some people manage to make healthy dietary changes while some fail to do so or are not able to try to make changes even when they desire to do so. There is some information suggesting that dispositional optimism plays a role in succeeding in improving dietary habits. The aim of this study was to determine the role of optimism and pessimism in the process of dietary changes.MethodsDispositional optimism and pessimism were determined using the revised Life Orientation Test in 2815 individuals (aged 52-76years) participating in the GOAL study in the region of Lahti, Finland. The dietary habits of the study subjects were analysed. After 3years, the subjects' dietary habits and their possible improvements were registered. The associations between dispositional optimism and pessimism, dietary habits at baseline, and possible changes in dietary habits during the follow-up were studied with logistic regression. We also studied if the dietary habits or certain lifestyle factors (e.g. physical exercising and smoking) at baseline predicted success in improving the diet.ResultsPessimism seemed to correlate clearly negatively with the healthiness of the dietary habits at baseline - i.e. the higher the level of pessimism, the unhealthier the diet. Optimism also showed a correlation with dietary habits at baseline, although to a lesser extent. Those who managed to improve their dietary habits during follow-up or regarded their dietary habits as healthy enough even without a change were less pessimistic at baseline than those who failed in their attempts to improve their diet or did not even try, even when they recognized the need for a change.ConclusionsPessimistic people are more likely to eat an unhealthy diet than others. Pessimism reduces independently the possibilities to improve dietary patterns.Peer reviewe

Suomenlahden tilan muutokset – vaikutukset avomerialueen kalakantoihin ja kalastukseen

Hankkeessa arvioitiin ympäristötekijöiden ja niissä tapahtuvien muutosten vaikutuksia Suomenlahden avomerialueen kalojen alueelliseen runsaudenvaihteluun, kalojen ravinnonkäyttöön ja kalojen kuntoon. Tutkimuksessa havaittiin, että GAM-mallinnuksen (yleistetty additiivinen malli) avulla kalatiheyden vaihtelut avomerialueella voitiin selittää suureksi osaksi ympäristötekijöistä johtuviksi. Tutkimusajanjakson aikana Suomenlahden kalakannoissa tapahtui voimakkaita muutoksia. Sekä silakoiden että kilohailien osoitettiin vuonna 2003 kärsineen ravintopulasta. Kalat olivat laihoja ja suuri osa oli selvästi nälkiintyneitä. Nuorten kalojen kasvun havaittiin olevan erittäin vähäistä vuonna 2003. Kalojen nälkiintymisestä seurannut silakka- ja kilohailikantojen huono tila yhdessä samanaikaisesti voimaan tulleiden pyydysrajoitusten kanssa aiheutti Suomenlahden silakka- ja kilohailisaaliiden ennennäkemättömän voimakkaan romahduksen vuonna 2003. Hankkeessa myös arvioitiin, miten mahdolliset kalastuksessa tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset vaikuttaisivat dioksiinien ja furaanien kertymiseen Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkaan ja kilohailiin. Hankkeessa kehitettiin mallit, joiden avulla osoitettiin olevan mahdollista kuvata kilohailin ja silakan kasvun riippuvuutta kalatiheydestä ja ympäristötekijöistä. Malleja käytettiin ennustettaessa kalastuksen vaikutuksia kalakantojen tilaan ja dioksiinien kertymiseen silakkaan ja kilohailiin. Kehitetyn mallin avulla kalastuskuolevuuden osoitettiin potentiaalisesti vaikuttavan erityisesti kilohailin kasvuun ja dioksiinien kertymiseen kilohailiin. Silakan kasvunmuutoksiin ja dioksiinien kerääntymiseen todennäköisesti vaikuttavat kalatiheyden ohella Itämeren suolapitoisuuden muutokset

Clinical characteristics of patients with Epstein Barr virus in cerebrospinal fluid

Peer reviewe

IV Thrombolysis-Bridging and Endovascular Treatment for Occlusive Internal Carotid Artery Dissection with Tandem Occlusion

Compared to other etiologies of ischemic stroke, occlusive internal carotid artery dissection responds worse to intravenous (IV) thrombolysis. Intracranial tandem occlusion is a predictor of poor outcome. A direct endovascular approach has been proposed as a safe and probably superior alternative to IV thrombolysis. However, it may lead to considerable treatment delays. We used rapidly initiated IV thrombolysis-bridging and subsequent endovascular treatment in two patients with severe hemispheric ischemia due to occlusive internal carotid artery dissection with tandem occlusion and achieved good outcomes. Minimizing recanalization times likely improves patient outcome and IV thrombolysis-bridging may be a reasonable strategy to achieve this. The positive initial results obtained with endovascular approaches and IV thrombolysis-bridging in this patient group deserve further scientific exploration