Piipareita, klarinetinpuhaltajia ja musikantteja : Sotilassoittajat Suomessa Ruotsin ajan lopulla

This study examines military music activities in Finland during the last decades of Swedish rule (1770-1809), and the effect of these activities on Finland’s music life in general. The research topic is examined through military musicians of the six infantry regiments based on the allotment system. The research field thus covers the entire Finnish area of the Swedish realm. The research has two main research questions. The first question investigates the background and history of music activities at Finnish regiments: why did regiments begin to establish military bands during the Gustavian era, and how was this process carried out? The second question focuses on individual military musicians: who were they, how was their training organised, and what did their work consist of? In addition, the research examines military musicians’ activities in Finland’s mainstream music life, as well as providing an overview of the instruments they used and the repertoire they performed This research can be categorised as basic research in music history, with a strong source-based approach. The extensive archival materials and existing research literature were used to find answers to the questions posed in the research. The most important research materials include the army’s official document archives and correspondence, parish registers and research literature on individual and local history. Information on individual military musicians has been compiled into a military musician register (appendix). Research results indicate that the establishing of military bands in Finland was systematic and wide-ranging, and it was modelled on European examples. These activities, however, were not organised by the state but relied instead on the activeness of regiments and officers, who were also largely responsible for funding their military bands. The regiments covered in this study had approximately three hundred serving military musicians between 1770 and 1809, most of whom came from the local area. In addition, a number of European professional musicians, who had arrived in Finland via Stockholm, were employed to train military musicians. Likewise, the instruments and repertoire were largely imported from abroad. Even though the training of military musicians in the last decades of Swedish rule was modest and individual players’ skills remained intermediate, Finnish regiment players had a role in participating in their local music communities in a range of ways.Tutkimus käsittelee Suomen Ruotsin ajan lopun (1770–1809) sotilasmusiikkitoimintaa ja sen vaikutusta Suomen musiikkielämään. Aihetta tarkastellaan Suomessa toimineiden kuuden ruotujakoisen jalkaväkirykmentin sotilassoittajien kautta. Tutkimusalue käsittää käytännössä koko Suomen puoleisen osan Ruotsin valtakunnasta. Tutkimuksessa on kaksi pääkysymystä. Niistä ensimmäisessä selvitetään suomalaisten rykmenttien soittotoiminnan taustoja ja vaiheita: miksi rykmentit alkoivat perustaa sotilassoittokuntia kustavilaisena aikana ja kuinka tämä prosessi toteutettiin? Toinen pääkysymys kohdistuu yksittäisiin sotilassoittajiin: keitä he olivat, kuinka heidän koulutuksensa oli järjestetty ja minkälainen heidän työnkuvansa oli? Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sotilassoittajien toimintaa Suomen musiikkielämässä sekä luodaan katsaus heidän käyttämiinsä soittimiin ja esittämäänsä ohjelmistoon. Tutkimus on Suomen musiikin historian perustutkimusta ja sen lähestymistapa on vahvasti aineistolähtöinen. Laajan arkistoaineiston ja olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden avulla pyritään löytämään vastauksia tutkimuksessa esitettyihin kysymyksiin. Tärkeimpinä tutkimusaineistoina ovat sotaväen virallinen asiakirja-aineisto ja kirjeenvaihto, kirkonkirjat sekä henkilö- ja paikallishistoriallinen tutkimuskirjallisuus. Tiedot sotilassoittajista on koottu väitöskirjan liitteenä olevaan sotilassoittajamatrikkeliin. Saadut tutkimustulokset osoittavat, että sotilassoittokuntien perustaminen oli Suomessa systemaattista ja laaja-alaista, ja siinä noudatettiin eurooppalaisia esikuvia. Toiminta ei ollut kuitenkaan valtiojohdon organisoimaa vaan perustui rykmenttien ja upseeriston omaan aktiivisuuteen, jotka pitkälti vastasivat myös soittotoiminnan rahoittamisesta. Tutkimusjoukkoon kuuluvissa rykmenteissä palveli vuosina 1770–1809 yhteensä noin kolmesataa sotilassoittajaa, joista suurin osa oli paikallista syntyperää. Sotilassoittajien koulutuksessa käytettiin myös jonkin verran Euroopasta Tukholman kautta Suomeen tulleita ammattimuusikoita. Samoin soittokuntien soittimet ja ohjelmisto oli pääosin tuotu ulkomailta. Vaikka sotilassoittajien koulutus oli Ruotsin ajan lopulla vielä vaatimatonta eikä heidän taitonsa olleet kovin pitkälle kehittyneitä, vaikuttivat suomalaisten rykmenttien soittajat eri tavoin oman alueensa musiikinharjoitukseen

Sivistystä vapaasti kaikille? Tutkimus kansalaisopistojen ja kansanopistojen esteettömyydestä

Vapaan sivistystyön esteettömyys -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esteettömyyden toteutumista kansalaisopistoissa ja kansanopistoissa. Tutkimus rajattiin niin, että opistojen esteettömyyttä tarkasteltiin erityisesti vammaisten ja erilaisten oppijoiden kannalta. Tutkimuksen kokonaisuus muodostui opistoille tehdystä esteettömyystutkimuksesta, kahdesta opiskelijoiden kokemuksia kartoittaneesta tutkimuksesta sekä kuuden opiston esteettömyyskartoituksesta. Tässä raportissa esitetään sekä kokooma projektin toteutuksesta ja tuloksista että yksityiskohtainen raportti opistoille tehdyn esteettömyystutkimuksen tuloksista. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 2006 hyväksymä vammaisten ihmisoikeussopimus, johon Suomikin on sitoutunut. Se velvoittaa viranomaisia ja koulutuksen järjestäjiä huolehtimaan siitä, että vammaisille tarjotaan samat mahdollisuudet koulutukseen osallistumiseen kuin muille kansalaisille. Esteettömyys on tutkimuksessa ymmärretty suhdekäsitteenä, jonka jäseninä ovat opistossa toimivat ihmiset, sen tarjoama opiskeluympäristö ja toiminnassa noudatetut käytänteet. Esteettömyys toteutuu, kun opiston toimintaa kehitetään hyödyntämään myös vammaisten ja oppimisvaikeuksisten opiskelijoiden ja opettajien kannalta parhaita toimintatapoja, välineitä ja palveluja. Siitä hyötyvät myös muut opistoyhteisön jäsenet. Opistotutkimuksessa oli kuusi tutkimusongelmaa. Ne koskivat (1.) kansalaisopistojen ja kansanopistojen esteettömyyden yleisyyttä ja sisältöä, (2.) esteettömyyden kuvausrakennetta, (3.) mahdollisuutta muodostaa opistojen esteettömyystypologia, (4.) esteettömyyden selittymistä opistoa ja (5.) sen kotikuntaa kuvaavilla tekijöillä sekä (6.) Suomen suuralueiden (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Suomi) opistojen välisiä esteettömyyseroja. Tiedot opistoista kerättiin kyselylomakkeella, jonka kysymykset koskivat opistojen rakennettua ympäristöä, opiskelua ja hallintoa. Lisäksi kysyttiin muutamia opistoa ja lomakkeen vastaajaa koskevia taustatietoja. Lomake lähetettiin kaikille Suomen kansalaisopistoille ja kansanopistoille (198+83=281), joista 231 (82,2 %) palautti lomakkeen viimeistään kolmannen kyselykerran jälkeen, joten kato oli 17,8 %. Tutkimus osoitti, että useimmissa opistoissa oli selviä puutteita erityisesti vammaisten opiskelijoiden näkökulmasta, reilusti yli puolessa tarkastelluista esteettömyystekijöistä puutteita oli yli sadassa opistossa. Rakennetussa ympäristössä oli vakavia esteitä sekä tilojen liikkumisesteettömyydessä että näkemis- ja kuulemisympäristöjen esteettömyydessä. Joka toisessa opistossa vain noin puolet sisätiloista soveltui apuvälineen kuten esimerkiksi pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjille. Induktiosilmukan käyttömahdollisuus oli alle kolmasosassa opistoista. Erilaisten oppijoiden kannalta tulkinta ei ollut yhtä selkeä. Opistokyselyn vastaajat arvioivat opetuksen esteettömyyttä hyvin myönteisessä hengessä ja opistojen vastaukset viittasivat muutenkin siihen, että henkilökunnan halukkuus ottaa vammaisuudesta ja oppimisvaikeuksista aiheutuvia tarpeita huomioon oli hyvä. Esteettömyyden huomioonottaminen näkyi kuitenkin suhteellisen heikosti opistojen hallinnossa, erityisesti opetushenkilöstön koulutuksessa, ohjeistuksessa ja tiedotuksessa. Kaikkien opistojen opettajat eivät saaneet kylliksi tukea esteettömän opetuksen toteuttamiseen. Esteettömyyttä tarkasteltiin sekä yleisen esteettömyyden kannalta että monimuuttuja-analyyseilla muodostettua kolmitekijäistä kuvausrakennetta käyttäen. Rakenne koostui Hallinnon esteettömyydestä, Opetuksen esteettömyydestä ja Rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Tutkitut opistot jakautuivat neljään esteettömyystyyppiin, jotka olivat Hallinnon esteettömyyden kärkityyppi, Opetuksen esteettömyyden kärkityyppi, Rakennetun ympäristön kärkityyppi ja Esteettömyyden keskityyppi. Kärkityyppiin kuuluminen kertoi opiston keskimääräistä paremmasta sijoittumisesta jollakin esteettömyyden alueella. Muutamat keskityyppiin sijoittuneet opistot olivat hyvin esteellisiä, mutta suuressa osassa esteettömyys oli tyydyttävällä tasolla. Yhtään täysin esteetöntä opistoa ei silti kärkityypeistäkään löytynyt. Opistotyyppien tarkastelu osoitti, että opetuksen esteettömyyden parannukset sekä rakennusten ja pihojen korjaukset eivät ilman hallinnon määrätietoista johtamista, aikatauluttamista ja motivointia sekä henkilöstön kouluttamista tuota vammaisten ja erilaisten oppijoiden kannalta esteetöntä opistoa. Parhaat opiston esteettömyyden opistokohtaiset selittäjät olivat opiston tyyppi (kansalaisopisto / kansanopisto) ja opiston päätoimisen henkilöstön määrä. Tämä päti myös esteettömyystyyppeihin. Kansanopistot olivat esteettömämpiä kuin kansalaisopistot ja ne olivat myös yliedustettuina hallinnon esteettömyyden ja opetuksen esteettömyyden kärkityypeissä; rakennetun ympäristön kärkityypissä opistotyypeillä ei ollut eroa, mutta keskityypissä kansalaisopistoilla oli selvä yliedustus. Opiston kotikuntaa kuvaavat tekijät eivät selittäneet johdonmukaisesti yleisen esteettömyyden tai sen osatekijöiden vaihtelua. Alueellinen tasa-arvo toteutui vapaan sivistystyön opistojen esteettömyyden osalta: suuralueiden välillä ei ollut havaittavissa selkeitä eroja opistojen esteettömyydessä. Raportin lopussa esitetään suositukset vapaan sivistystyön esteettömyyden kehittämiseksi

In-situ alloying laser powder bed fusion of Ni-Mn-Ga magnetic shape memory alloy using liquid Ga

Ni-Mn-Ga-based magnetic shape memory alloys can exhibit large magnetic field induced strains (MFIS). Recently, additive manufacturing techniques, especially laser powder bed fusion (L-PBF), have been successfully used to manufacture functional polycrystalline Ni-Mn-Ga with complex geometries, such as ‘bamboo-grained’ lattice structures. However, previous approaches of L-PBF of Ni-Mn-Ga have used pre-alloyed powders, which can limit the compositional freedom of the manufactured devices. This study explores, for the first time, the feasibility of an in-situ L-PBF alloying approach using a powder blend of elemental Ni, Mn, and Ga. Promising results were obtained despite the significant differences between the elemental Ni and Mn powders and the liquid Ga. The microstructure of the as-built sample showed distinct stripe patterns from the 14 M structure confirmed by XRD analysis. Heat-treatment significantly improved chemical homogeneity, dissolved the Ni-rich phase but couldn’t dissolve MnO hindering the shape memory effect

Maahanmuutto & turvallisuus - arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle

Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi -hankkeella haettiin poikkihallinnollista ja -tieteellistä tietoa ja kokonaisvaltaista tilannekuvaa maahanmuutosta ja turvallisuudesta. Selvitys tukee viranomaisten ennaltaehkäisevää toimintaa ja kotouttamistoimien kehittämistä. Valtioneuvoston tilaama selvitys tehtiin vuoden 2015 aikana yhteistyössä Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Polamk vastasi hankkeen johtamisesta ja koordinoinnista. Luku Maahanmuuton yhteys turvallisuuteen - mitä ennakoitavissa, sisältää riskitaulukot keskeisistä turvallisuusilmiöistä ja tulevaisuuden haasteista. Ilmiöt on luokiteltu vakavuusasteen mukaan kolmeen kategoriaan. Kaiken kaikkiaan monet aiemmin hiljaiset signaalit ja trendit ovat voimistuneet vuoden 2015 aikana ja mukana on myös uusia aiemmin tuntemattomia haasteita. Aineiston analyysin perusteella tunnistettiin viisi turvallisuuden kannalta haavoittuvassa asemassa olevaa ulkomaalaistaustaista ryhmää: pakolaistaustaiset maahanmuuttajat, toinen maahanmuuttajasukupolvi eli maahanmuuttajien lapset, yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat, laittomasti ilman oleskelulupaa maassa asuvat (nk. paperittomat) sekä kristityiksi kääntyneet muslimit. Hankkeessa on myös hahmoteltu indikaattoreita maahanmuuton ja turvallisuuden välisten yhteyksien seurantaa varten. Lisäksi raportin sisältämät ilmiökuvaukset, havainnot ja tutkimustulokset ilmentävät itsessään erilaisia toimenpidetarpeita osoittaessaan haasteellisia tai huonosti toimivia käytäntöjä ja ongelmallisia kehityskulkuja. Ennaltaehkäisy ja ennakointi tuottavat turvallisuutta kestävästi ja kustannustehokkaasti. Raportin toivotaankin tukevan Valtioneuvoston ennakointikykyä ja turvallisuusviran-omaisten ennaltaehkäisevää toimintaa yhteistyössä eri toimijoiden, kuten kuntien, kansalais- ja työelämäjärjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen ja median kanssa

Flow-Mediated Vasodilation Is Not Attenuated in Hypertensive Pregnancies Despite Biochemical Signs of Inflammation

Background. Our objective was to evaluate endothelial function and markers of inflammation during and after pregnancy in normal pregnancies compared to pregnancies complicated with hypertension or preeclampsia (PE). Methods and Results. We measured endothelium-dependent brachial artery flow-mediated vasodilation (FMD) and high sensitive C-reactive protein (hsCRP), interleukin-6 (IL-6), and tumour necrosis factor-α (TNF-α) in 32 women with normal pregnancy and in 28 women whose pregnancy was complicated with hypertensive disorder in the second half of pregnancy and minimum 3-month postpartum. Enhancement of endothelial function was greater in hypertensive than normal pregnancies, the mean FMD% being 11.0% versus 8.8% during pregnancy (P = 0.194) and 8.0% versus 7.9% postpartum (P = 0.978). Concentrations of markers of inflammation were markedly increased in pregnant hypertensive group compared to those after delivery (hsCRP 4.5 versus 0.80 mg/L, P = 0.023, IL-6 2.1 versus 1.2 pg/mL, P = 0.006; TNF-α 1.9 versus 1.5 pg/mL, P = 0.030). There were no statistically significant associations between the markers of inflammation and FMD. Conclusions. Brachial artery FMD was not attenuated in the third trimester hypertensive pregnancies compared to normal pregnancies, whereas circulating concentrations of hsCRP and IL-6 and TNF-α reacted to hypertensive complications