Suurten erikoiskuljetusten taivoitetieverkon verkkoselvitys : Pohjois-Savon ELY-keskus

Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon (SEKV) avulla pyritään varmistamaan mittojensa puolesta suurten erikoiskuljetusten liikkumisen mahdollistavat perusedellytykset Suomen tieverkolla. Samalla verkon avulla edesautetaan elinkeinoelämän kannalta elintärkeän kilpailukyvyn säilyttämistä kotimaan kuljetustarpeiden lisäksi myös ulkomaan vientiin suuntautuvien kuljetusten osalta. Suurten erikoiskuljetusten reittien varmistaminen on tärkeää erityisesti eri teollisuuden haaroille sekä rakentamiselle, jotka ovat merkittävimpiä suurten erikoiskuljetusten tarpeen synnyttäjiä. SEKV asettaa verkkoon kuuluville reiteille mitoitusvaatimukseksi kuljetuksen korkeuden ja leveyden osalta 7 m ja pituuden osalta 40 m. Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon juuret ulottuvat pitkälle viime vuosituhannen puolelle, mutta erityisesti viimeisten vuosien aikana verkkoon liittyviä kehitystöitä on viety aktiivisesti eteenpäin. 4.3.2013 Liikennevirasto teki SEKV:n uudistamispäätöksen, jonka myötä verkon laajuutta sekä sijoittumista muutettiin yhteysvälitasolla. Käsillä olevassa selvityksessä yhteysvälitasoinen verkkokuvaus täsmennettiin yksityiskohtaiseksi verkkokuvaukseksi reittien Tierekisteriin viemisen mahdollistamiseksi. Samassa yhteydessä kerättiin tietoa erikoiskuljetusten kannalta haastavista kohteista SEKV-reiteillä. Reittien parantamistoimenpidetarpeista koottiin kehittämisohjelma. Selvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös alueen tulevia liikennehankkeita sekä niiden mahdollisia vaikutuksia erikoiskuljetusreittien sijoittumiseen tulevaisuudessa. Sekä reittimäärittelyissä että reittien parantamistoimenpidetarpeiden kartoittamisessa on käytetty apuna erikoiskuljetusluparyhmän, erikoiskuljetusalan toimijoiden sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen asiantuntijoiden tietämystä. Lisäksi selvityksen yhteydessä pidettiin 3 alueellista työpajaa, joihin osallistui edustajia kunnista ja kuljetusalalta. Raportin ohella työn tuloksena tuotettiin taulukko verkkokuvauksesta tieosoitevälien mukaisesti listattuna sekä erillinen listaus SEKV-reiteistä, joilla ei ole vielä tieosoitetta. Tietojen tavoitteena on helpottaa reittitiedon viemistä Tierekisteriin. Lisäksi kehittämisohjelman parantamistarpeista on laadittu taulukko, jonka kohteita voidaan mahdollisuuksien mukaan parantaa erillisinä töinä tai muiden tiehankkeiden yhteydessä pahimpien erikoiskuljetusreittien pullonkaulojen poistamiseksi

Effects of preventive home visits on health-related quality-of-life and mortality in home-dwelling older adults

Objective: We explored the effectiveness of preventive home visits on the health-related quality-of-life (HRQoL) and mortality among independently community-dwelling older adults. Design: A randomised controlled trial. Subjects: Independently home-dwelling older adults 75 years and older, consisting of 211 in the intervention and 211 in the control group. Setting: Hyvinkaa town municipality, Finland. Main outcome measures: We used the change in HRQoL measured by the 15D scale as our primary outcome. Mortality at two years was retrieved from central registers. Results: At the one-year time point, the HRQoL according to the 15D scores deteriorated in the control group, whereas we found no change in the intervention group. The difference between the 15D score changes between the groups was -0.015 (95% CI -0.029 to -0.0016; p = 0.028, adjusted for age, sex, and baseline value). At the two-year time point as the visits ended, that difference diminished. There was no difference in mortality between the groups during the 24-month follow-up. Conclusion: Preventive home visits implemented by a multidisciplinary team with CGA appear to help slow down the decline in HRQoL among older adults, although the effect diminishes when the visits end.Peer reviewe

The Effects of Preventive Home Visits on Older People's Use of Health Care and Social Services and Related Costs

Background: We use data from a randomized controlled trial on preventive home visits exploring effectiveness on health-related quality of life. In this article, we examine the intervention's cost-effectiveness and effects on quality-adjusted life years in older home-dwelling adults. Methods: There were 422 independently home-dwelling participants in the randomized, controlled trial, all aged more than 75 years, with equal numbers in the control and intervention groups. The intervention took place in a municipality in Finland and consisted of multiprofessional preventive home visits. We gathered the data on health care and social services use from central registers and medical records during 1 year before the intervention and 2 years after the intervention. We analyzed the total health care and social services use and costs per person-years and the difference in change in health-related quality of life as measured using the 15D measure. We calculated quality-adjusted life years and incremental cost-effectiveness ratios. Results: There was no significant difference in baseline use of services or in the total use and costs of health care and social services during the 2-year follow-up between the two groups. In the intervention group, health-related quality of life declined significantly more slowly compared with the control group (-0.015), but there was no significant difference in quality-adjusted life years gained between the groups. The cost-effectiveness plane showed 60% of incremental cost-effectiveness ratios lying in the dominant quadrant, representing additional effects with lower costs. Conclusions: This multiprofessional preventive home visit intervention appears to have positive effects on health-related quality of life without accruing additional costs.Peer reviewe

Factors associated with parental recognition of a child's overweight status - a cross sectional study

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Very few studies have evaluated the association between a child's lifestyle factors and their parent's ability to recognise the overweight status of their offspring. The aim of this study was to analyze the factors associated with a parent's ability to recognise their own offspring's overweight status.</p> <p>Methods</p> <p>125 overweight children out of all 1,278 school beginners in Northern Finland were enrolled.</p> <p>Weight and height were measured in health care clinics. Overweight status was defined by BMI according to internationally accepted criteria. A questionnaire to be filled in by parents was delivered by the school nurses. The parents were asked to evaluate their offspring's weight status. The child's eating habits and physical activity patterns were also enquired about. Factor groups of food and physical activity habits were formed by factor analysis. Binary logistic regression was performed using all variables associated with recognition of overweight status in univariate analyses. The significant risk factors in the final model are reported using odds ratios (ORs) and their 95% confidence intervals (CIs).</p> <p>Results</p> <p>Fifty-seven percent (69/120) of the parents of the overweight children considered their child as normal weight. Child's BMI was positively associated with parental recognition of overweight (OR 3.59, CI 1.8 to 7.0). Overweight boys were less likely to be recognised than overweight girls (OR 0.14, CI 0.033 to 0.58). Child's healthy diet (OR 0.22, CI 0.091 to 0.54) and high physical activity (OR 0.29, CI 0.11 to 0.79) were inversely related to parental recognition of overweight status.</p> <p>Conclusions</p> <p>Child's healthy eating habits and physical activity are inversely related to parental recognition of their offspring's overweight. These should be taken into account when planning prevention and treatment strategies for childhood obesity.</p

Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus

peerReviewe

Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon verkkoselvitys : Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset

Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon (SEKV) tehtävänä on varmistaa, että mitoiltaan suurille erikoiskuljetuksille taataan vähintään perusedellytykset kulkea Suomen tieverkolla. Näin tuetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla muun muassa energiateollisuuden ja raskaan metalliteollisuuden tuotteiden sekä rakennusteollisuuden koneiden ja elementtien kuljetusmahdollisuudet ulkomaan vientiin ja kotimaisille markkinoille. SEKV määrittää mitoitusperusteet kattamilleen tie- ja katuosuuksille sekä toimii osaltaan erikoiskuljetusten lupakäsittelyssä reitinhaun lähtötietona. Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon kehittämistyötä on tehty viime vuosina ahkerasti ja SEKV:n uudistamispäätös tehtiin Liikennevirastossa 4.3.2013 ja päätöksen myötä reittiluokittelua sekä osin verkon laajuutta ja sijoittumista muutettiin periaatteellisella ja yhteysvälitasolla. Käsillä olevassa työssä on muodostettu yksityiskohtainen verkkokuvaus, jotta voimassa oleva verkko voidaan viedä tierekisteriin saataville. Verkkokuvauksen laadinnan yhteydessä koottiin ELY-keskuskohtaiset kehittämisohjelmat, jotka sisältävät listauksen merkittävimmistä erikoiskuljetusreittien parannustoimenpiteistä. Reittien yksityiskohtien ja ongelmakohteiden selvittämiseksi sekä erikoiskuljetusreitteihin vaikuttavien maankäyttö- ja liikennehankkeiden kartoittamiseksi pidettiin alueellisia työpajoja, joihin osallistui edustajia ELY-keskuksista, erikoiskuljetusluparyhmästä, kunnista ja kuljetusalalta. Hanketta esiteltiin myös erikoiskuljetusalan seminaareissa ja ELY-keskusten erikoiskuljetusyhdyshenkilöiden tapaamisessa. Tämän raportin ohella työn tuloksena tuotettiin tierekisteriin viemistä varten verkkokuvaus tieosoiteväleittäisenä taulukkolistauksena sekä kehittämisohjelma taulukkomuodossa. Lisäksi koottiin työstämistä tarvitsevat kohteet ELY-keskuksittain, jotta esimerkiksi tieosoiteverkkoa voidaan näiden pohjalta korjata ja täydentää ja sen jälkeen viedä erikoiskuljetusreitit puuttuville osoiteväleille. Erikoiskuljetusreittien parantamistarpeet on hyvä pitää esillä hankesuunnittelun yhteydessä sekä mahdollisuuksien mukaan koota parannuskohteista erillisiä erikoiskuljetusreittien toimivuuden paranemiseen tähtääviä toimenpidekokonaisuuksia. Työn aikana käytiin alueellisen selvityksen ohessa keskustelua Liikenneviraston kanssa valtakunnallisista linjauksista ja uudistuksista, jotta verkkokuvaus pystyttiin tekemään kerralla mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä ja vähän jatkokäsittelyä vaativaan muotoon. Uudistetun SEKV:n viemiseksi tietojärjestelmiin perustettiin tierekisteriin uusi tietolaji ja lisäksi käynnistettiin selvitys erikoiskuljetusajoneuvoista suunnitteluohjeistuksen parantamisen ja väyläsuunnittelun tueksi. Valtakunnallisten linjausten osalta avoinna olevia asioita tulee edistää Liikenneviraston johdolla yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten ja erikoiskuljetusluparyhmän kesken. Yhtenä merkittävimmistä kehityshankkeista on käynnistymäisillään oleva uuden erikoiskuljetuslupajärjestelmän toteuttaminen ja tulevan järjestelmän yhteensovittaminen muiden erikoiskuljetusreittien hallinnointiin liittyvien järjestelmien ja sopimusten kanssa. Roolien ja vastuiden selkiyttäminen ja nimeäminen on ensisijaista kehittämistoiminnan kannalta. Huom! Turun seudun osalta verkkoa on päivitetty vuonna 2018 valmistuneessa E18 Turun kehätien SEKV-selvityksessä, jossa määriteltiin TEN-T-ydinverkon Skandinavia–Välimeri-käytävässä palvelevat SEKV-pääreitit Turun kehätien alueella. Selvityksen kartat on liitetty alkuperäisen raportin (85/2015) yhteyteen, mutta muilta osin alkuperäistä raporttia tai sen karttoja ei ole päivitetty muuttuneilla tiedoilla