Moninaiset tulevaisuudet : nuorten utopioiden ulottuvuudet

Peer reviewe

Perehdyttäminen - käytäntöjä ja kasvatusta

Tutkimukseni pyrkii vastaamaan tietoyhteiskunnan työelämälle asettamiin muutosvaatimuksiin. Tarkastelen näitä haasteita erityisesti uusien työntekijöiden perehdyttämisen näkökulmasta mikro- ja makrotasolla. Työn eri tasoista johtuen tutkimus sijoittuu sekä henkilöstön kehittämisen kontekstiin että työn sosiologian kenttään. Tutkimuksessa kehitetään kohdeyrityksen käyttöön uusien työntekijöiden perehdyttämissuunnitelman runko sekä rakennetaan syvempää ymmärrystä perehdyttämisen teoreettisista lähtökohdista. Tutkimuksen kohteena on kansainvälinen teollisuusyritys, jonka perehdyttämiskäytännöt eivät vastaa yrityksen nykyisiä tarpeita. Tutkimuksen toteuttamisessa tutkimusstrategiana käytettiin toiminnallista tapaustutkimusta ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla eri henkilöstöryhmien edustajilta. Toimintatutkimukselle ominaiseen tapaan tutkimus koostuu kahdesta erillisestä tutkimussyklistä. Ensimmäisessä syklissä tarkastelen perehdyttämisen käytäntöä ja työssä oppimista sekä sosialisaatiota perehdyttämisen kontekstissa. Aineiston analysoinnin ja kirjallisuuden pohjalta hahmottelen perehdyttämissuunnitelman rungon. Tutkimuksen toisessa syklissä pyrin ymmärtämään perehdyttämistä uudella tavalla analysoimalla sitä John Deweyn progressiivisen kasvatusfilosofian kontekstissa. Koska tutkimus rakentuu kahdesta erillisestä tutkimussyklistä, myös tutkimuksen tulokset jakaantuvat kahdelle eri tasolle: mikro- ja makrotasolle. Kohdeyrityksen toimeksiannon seurauksena mikrotasolla tuloksena on käytännöllinen perehdyttämissuunnitelman runko. Makrotasolla tutkimuksen tuloksena on perehdyttämisen syvempää ymmärrystä tavoitteleva analyysi. Analyysin pohjalta käsitän perehdyttämisen kokonaisvaltaisena kasvatusprosessina, jossa yhdistyvät käytäntö ja teoria. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta Deweyn progressiivisen kasvatusfilosofian olevan relevantti ja soveltuva nykypäivän henkilöstönkehittämisen kontekstissa. Sitä voidaan käyttää kehittämään käytännön välineitä ja etsimään ratkaisuja työelämän vaatimuksiin, joita yhteiskunnan muutokset asettavat. Asiasanat: perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, kasvatusfilosofia, John Dewey, pragmatismi, tapaustutkimus, toimintatutkimus

Perehdyttäminen - käytäntöjä ja kasvatusta

Tutkimukseni pyrkii vastaamaan tietoyhteiskunnan työelämälle asettamiin muutosvaatimuksiin. Tarkastelen näitä haasteita erityisesti uusien työntekijöiden perehdyttämisen näkökulmasta mikro- ja makrotasolla. Työn eri tasoista johtuen tutkimus sijoittuu sekä henkilöstön kehittämisen kontekstiin että työn sosiologian kenttään. Tutkimuksessa kehitetään kohdeyrityksen käyttöön uusien työntekijöiden perehdyttämissuunnitelman runko sekä rakennetaan syvempää ymmärrystä perehdyttämisen teoreettisista lähtökohdista. Tutkimuksen kohteena on kansainvälinen teollisuusyritys, jonka perehdyttämiskäytännöt eivät vastaa yrityksen nykyisiä tarpeita. Tutkimuksen toteuttamisessa tutkimusstrategiana käytettiin toiminnallista tapaustutkimusta ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla eri henkilöstöryhmien edustajilta. Toimintatutkimukselle ominaiseen tapaan tutkimus koostuu kahdesta erillisestä tutkimussyklistä. Ensimmäisessä syklissä tarkastelen perehdyttämisen käytäntöä ja työssä oppimista sekä sosialisaatiota perehdyttämisen kontekstissa. Aineiston analysoinnin ja kirjallisuuden pohjalta hahmottelen perehdyttämissuunnitelman rungon. Tutkimuksen toisessa syklissä pyrin ymmärtämään perehdyttämistä uudella tavalla analysoimalla sitä John Deweyn progressiivisen kasvatusfilosofian kontekstissa. Koska tutkimus rakentuu kahdesta erillisestä tutkimussyklistä, myös tutkimuksen tulokset jakaantuvat kahdelle eri tasolle: mikro- ja makrotasolle. Kohdeyrityksen toimeksiannon seurauksena mikrotasolla tuloksena on käytännöllinen perehdyttämissuunnitelman runko. Makrotasolla tutkimuksen tuloksena on perehdyttämisen syvempää ymmärrystä tavoitteleva analyysi. Analyysin pohjalta käsitän perehdyttämisen kokonaisvaltaisena kasvatusprosessina, jossa yhdistyvät käytäntö ja teoria. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta Deweyn progressiivisen kasvatusfilosofian olevan relevantti ja soveltuva nykypäivän henkilöstönkehittämisen kontekstissa. Sitä voidaan käyttää kehittämään käytännön välineitä ja etsimään ratkaisuja työelämän vaatimuksiin, joita yhteiskunnan muutokset asettavat. Asiasanat: perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, kasvatusfilosofia, John Dewey, pragmatismi, tapaustutkimus, toimintatutkimus

Perehdyttäminen - käytäntöjä ja kasvatusta

Tutkimukseni pyrkii vastaamaan tietoyhteiskunnan työelämälle asettamiin muutosvaatimuksiin. Tarkastelen näitä haasteita erityisesti uusien työntekijöiden perehdyttämisen näkökulmasta mikro- ja makrotasolla. Työn eri tasoista johtuen tutkimus sijoittuu sekä henkilöstön kehittämisen kontekstiin että työn sosiologian kenttään. Tutkimuksessa kehitetään kohdeyrityksen käyttöön uusien työntekijöiden perehdyttämissuunnitelman runko sekä rakennetaan syvempää ymmärrystä perehdyttämisen teoreettisista lähtökohdista. Tutkimuksen kohteena on kansainvälinen teollisuusyritys, jonka perehdyttämiskäytännöt eivät vastaa yrityksen nykyisiä tarpeita. Tutkimuksen toteuttamisessa tutkimusstrategiana käytettiin toiminnallista tapaustutkimusta ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla eri henkilöstöryhmien edustajilta. Toimintatutkimukselle ominaiseen tapaan tutkimus koostuu kahdesta erillisestä tutkimussyklistä. Ensimmäisessä syklissä tarkastelen perehdyttämisen käytäntöä ja työssä oppimista sekä sosialisaatiota perehdyttämisen kontekstissa. Aineiston analysoinnin ja kirjallisuuden pohjalta hahmottelen perehdyttämissuunnitelman rungon. Tutkimuksen toisessa syklissä pyrin ymmärtämään perehdyttämistä uudella tavalla analysoimalla sitä John Deweyn progressiivisen kasvatusfilosofian kontekstissa. Koska tutkimus rakentuu kahdesta erillisestä tutkimussyklistä, myös tutkimuksen tulokset jakaantuvat kahdelle eri tasolle: mikro- ja makrotasolle. Kohdeyrityksen toimeksiannon seurauksena mikrotasolla tuloksena on käytännöllinen perehdyttämissuunnitelman runko. Makrotasolla tutkimuksen tuloksena on perehdyttämisen syvempää ymmärrystä tavoitteleva analyysi. Analyysin pohjalta käsitän perehdyttämisen kokonaisvaltaisena kasvatusprosessina, jossa yhdistyvät käytäntö ja teoria. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta Deweyn progressiivisen kasvatusfilosofian olevan relevantti ja soveltuva nykypäivän henkilöstönkehittämisen kontekstissa. Sitä voidaan käyttää kehittämään käytännön välineitä ja etsimään ratkaisuja työelämän vaatimuksiin, joita yhteiskunnan muutokset asettavat. Asiasanat: perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, kasvatusfilosofia, John Dewey, pragmatismi, tapaustutkimus, toimintatutkimus