Urasyvyyden ja epätasaisuuden vaikutus onnettomuuksiin

320096

Work-Family Interference: Nurses in Norway and Finland

The aim of the study is to investigate the level of work–family inter-ference (WFI) for part-time nurses in Norway and Finland. Part-time work is usually cited as a desirable way in which to facilitate work and family harmony. However, the opportunity to work part-time in professions may be associated with greater difficulties and challenges than commonly presumed. Part-time professionals are often stigmatized as being less committed to work and report fewer job rewards than colleagues in full-time positions. This study challenges the notion of the desir-able consequences of work hour flexibility concerning the integration of work and family. Part-time nurses in Norway and Finland report an equal level or even higher levels of interference than nurses in full-time positions. A disproportional distri-bution of inconvenient work schedules appears to be a central explanation for the results reported by Norwegian nurses, but to a lesser degree by Finnish nurses

Suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon järjestämistä koskevat periaatteet 2020-luvulla : Selvityshenkilöiden raportti

Sosiaali- ja terveysministeriö sopi selvityshenkilöiden Kari Konkin ja Juhani Laineen kanssa selvitystyön tekemisestä suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon työnjaon toteuttamisesta sairaalahoidossa. Selvitys tarkastelee suu- ja leukakirurgian ja hammaslääketieteen kliinisten erikoisalojen hoitojen työnjaon toteuttamista yliopisto- ja keskussairaalatasolla. Aikaisemmat selvitykset ovat osoittaneet, että tarvitaan nykyistä selkeämpää hoidon järjestämisen työnjakoa sairaaloiden välillä. Selvityshenkilöt arvioivat myös erikoissairaanhoitotasoisen hoidon tarpeen lisääntymistä väestössä jatkossa. Selvityshenkilöt esittävät kasvojen ja leukojen kirurgiaa keskitettäväksi vaativuuden mukaan porrastetusti eri sairaalatasoille. Hammaslääketieteen kliinisten erikoisalojen kohdalla työnjako perustuu joko kirurgisen hoidon keskittämistarpeeseen, sairauden harvinaisuuteen tai monialaiseen hoidon tarpeeseen. Selvityshenkilöt esittävät, että suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen toimivuuden ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi tarvitaan nykyistä selkeämpää työnjakoa sairaalatoiminnassa. Suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidossa on tärkeää monien lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen yhteistyön tarve. Erityistason palvelujen toimivaa kokonaisuutta ja hoitoketjujen tehostamista voidaan suun terveydenhuollossa toteuttaa osana sote-uudistusta

Valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuurin toiminta-arkkitehtuuri

Valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuurin tavoitteena on tarkastella valtioneuvostoa ekosysteeminä ja kuvata sellainen tavoitetila, jossa valtioneuvostolla on suurempi kyvykkyys toimia yhtenäisenä kokonaisuutena ja edistää sitä, että valtioneuvoston strategiset tehtävät ja niihin liittyvät kehittämistoimet toteutuisivat jatkossa entistäkin paremmin kaikilla toiminnan tasoilla. Edellä mainittuun tavoitteeseen pääseminen edellyttää kokonaisvaltaista hahmotusta valtioneuvoston tilanteesta niin toiminnan, tietojen, tietojärjestelmien kuin teknologian näkökulmista. Lisäksi kokonaisarkkitehtuurin avulla varmistetaan, että kehittämistoimet huomioivat muutostarpeet kaikilla näillä edellä mainituilla tasoilla. Valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuurin ja sen toiminta-arkkitehtuurin kuvaamisen taustalla on laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, joka velvoittaa julkisen hallinnon viranomaisen suunnittelemaan ja kuvaamaan kokonaisarkkitehtuurinsa. Koska ainakin tällä vuosikymmenellä hallitusten tavoitteena on ollut yhtenäisempi valtioneuvosto, annettiin valtioneuvoston kanslialle tehtäväksi valtioneuvoston ja sen ministeriöiden kokonaisarkkitehtuurin sekä muiden johtamisen toimintamallien kehittäminen ja yhteensovittaminen. Valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuuri liittyy myös pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman ja sen toimintasuunnitelman viidenteen strategiseen painopistealueeseen ”Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen”, ja sen alla kärkihankkeeseen 5 – ”Parannetaan johtamista ja toimeenpanoa”. Tämä julkaisu keskittyy valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuurin toiminta-arkkitehtuurin näkökulmaan. Toiminta-arkkitehtuuri kuvaa organisaation – tässä tapauksessa valtioneuvoston ekosysteemin yhteiset – toiminnalliset rakenteet. Lisäksi tässä toiminta-arkkitehtuurikuvauksessa kuvataan myös valtioneuvoston kokonaisarkkituurityössä tarvittava hallintamalli, jossa määritellään ja kuvataan, kuinka arkkitehtuurin hallinta organisoidaan, mitä rooleja siihen kuuluu ja millä ylätason prosesseilla arkkitehtuuria sekä suunnitellaan ja kehitetään että miten sitä käytännön tasolla hallitaan. Hankkeen keskeisiä ehdotuksia ovat kuvattujen periaatteiden, tavoitetilan prosessien ja toimintojen sekä hallintamallin käyttöönottaminen valtioneuvostossa ja sen ministeriöiss

Cost-effectiveness of routine measuring of serum drug concentrations and anti-drug antibodies in treatment of rheumatoid arthritis patients with TNF-alpha blockers

Peer reviewe

Atmospheric impact of abandoned boreal organic agricultural soils depends on hydrological conditions

Peer reviewe