Components of 16th-century letters : A case study of Thomas More’s correspondence with Thomas Wolsey and Margaret Roper

In this minor subject thesis are studied the correspondence of Thomas More from the point of view of letter-writing models. More’s letters’ form is compared to a model provided by Anneli Bergholm in her MA thesis from 2008. She suggested a more accurate model for 15th-century letters based on her study of previous letter models and family letter collections of the late 15th century. The main purpose of this study is to find out whether the letter model for late 15th-century letters corresponds to the letters written at the beginning of the 16th century. In addition, as letters to two correspondents were examined, the goal was to find out whether there is difference between the letters to different correspondents and how does it show. The material was chosen from letters More wrote in English to Thomas Wolsey and Margaret Roper. Altogether are studied 16 letters, eight letters from each correspondent. The letters are analysed by using the method of close reading. Bergholm’s model consists of seven main elements and nine optional elements which a letter can contain. The analysis shows that the letters to different correspondents are different and that altogether More’s letters do not follow the letter model Bergholm provided, save for a few elements

Aggressiivisen vanhuksen kohtaaminen hoitotyössä : kirjallisuuskatsaus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata aggressiivisen vanhuksen kohtaamista hoitotyössä ja selventää aggressiivista käytöstä ennakoivia tekijöitä sekä tekijöitä, jotka laukaisevat aggressiivisen käytöksen. Tavoitteena oli koota aiheesta tutkittua tietoa, joka voisi olla käyttökelpoista työelämässä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana eli perinteisenä kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin loppuvuodesta 2013 käyttämällä Cochrane, Ovid SP, PubMed ja Ebsco –tietokantoja. Hakusanat valittiin kuvaamaan tutkimuskysymyksiä, hakukieleksi valittiin englanti ja ajallisesti rajattiin pois yli kymmenen vuotta vanhat tutkimukset. Lisäksi edellytettiin, että artikkeleista oli oltava luettavissa kustannuksitta koko teksti. Aineistoksi valikoitui 11 tutkimusta, jotka analysoitiin deduktiiivista sisällönanalyysia käyttäen. Opinnäytetyön tulosten mukaan on olemassa useita tekijöitä, jotka voivat ennakoida tai laukaista vanhuspotilaan aggressiivisen käyttäytymisen ja ne luokiteltiin potilaasta itsestään, hänen toiminnastaan, hoitajan toiminnasta, hoitokäytänteistä ja ympäristöstä johtuviin tekijöihin. Merkittävimmiksi aggressiivista käytöstä ennakoiviksi ja laukaiseviksi tekijöiksi nousivat dementia, psyykkiset sairaudet, riittämätön kivunhoito ja itsenäisyyden väheneminen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää vanhuspotilaiden hoidossa laitoksissa ja kotihoidossa. Ennakoivien tekijöiden kasautuessa potilaalle voidaan hoitohenkilökunnan toimissa ottaa huomioon laukaisevien tekijöiden välttäminen.The purpose of this final project was to chart how to encounter aggressive behavior from elderly patients, what the causes of aggressive behavior might be and what factors might trigger aggressive behavior. The aim was to collect evidence-based information, which could be used for professional purposes. The methods of traditional literature review was applied in this final project. The data con-sisted of eleven research articles of nursing and health care, which were analyzed with the methods of deductive content analysis. The data was gathered from the following data-bases: Cochrane, Ovid SP, PubMed and Ebsco in autumn 2013.The entries were chosen based on the research questions of the final project, the language of the articles was Eng-lish and they were published in 2004-2014. A further requirement was that the article had to be available for free in full text. The results indicated several factors that might anticipate or trigger aggressive behavior among elderly patients. The factors were categorized into five groups: medical conditions of patients, features of patients, behaviour of patients, behaviour of health care profession-als/nurses, established ways to do nursing and environmental factors. The results of this study may be used to identify the factors that may anticipate or trigger aggressive behavior in elderly patients in care facilities and home care

Deutsche und finnische Intonation im Vergleich : Eine Analyse der Intonationsübungen im finnischen Lehrwerk Magazin.de

In dieser Magisterarbeit wurde untersucht, wie die Intonation in der finnischen Lehrbuchserie Magazin.de gelehrt wird. Von zehn Büchern wurden die sechs ersten Bücher analysiert. In der Arbeit wurden besonders solche Übungen betrachtet, in denen Intonation explizit erwähnt wurde. Die Intonationsübungen wurden aus drei verschiedenen Blickwinkeln betrachtet: 1. Wie viele und welche Intonationsübungen sind zu finden? 2. Wird in den Übungen auf die drei Sprachlernhypothesen (Input, Output, Noticing) verwiesen? 3. Sind die gelehrten Faktoren in den Übungen solche Faktoren, die für die finnischen Sprachlernenden problematisch sind? Es wurde festgestellt, dass nicht viele Intonationsübungen in der Lehrbuchserie angeboten werden. Lediglich in zwei Büchern wurden insgesamt sieben Übungen gefunden. In den Übungen wird besonders die Intonation in Fragesätzen geübt, d.h. ob in einem Satz die Intonation steigt oder fällt. Die drei Sprachlernhypothesen werden in den Übungen beachtet. Die erste Hypothese, die Inputhypothese, geht davon aus, dass die Lernenden so viel wie möglich verständlichen Input brauchen, um eine Sprache zu erwerben. Fast alle Übungen enthielten dazu Bandaufnahmen zum Anhören. Die zweite Hypothese, die Outputhypothese, geht davon aus, dass die Lernenden so viel wie möglich sprechen, sodass sie die „Lücken“ in den Sprachkenntnissen bemerken, und dadurch lernen. Die dritte Hypothese, die Noticing-Hypothese, geht davon aus, dass die Lernenden bewusst eine Sprache lernen sollen. In einigen Übungen wird auch diese Hypothese beachtet. Die problematischen Aspekte wurden nicht explizit in den Übungen geübt, z. B. in den Aussagesätzen das Kratzen, das im Finnischen vorkommt aber im Deutschen zu vermeiden ist. Zusammenfassend kann gesagt werden, dass die Übungen sich für finnische Sprachlernende gut eignen, wenn sie anfangen, die deutsche Sprache zu lernen

”Mikä ois mun juttu” – nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä : Purkutalkoot-hankkeen loppuraportti

Suomessa koulutus- ja ammattialojen sukupuolen mukainen segregaatio on poikkeuksellisen voimakasta. Alojen eriytyminen on säilynyt voimakkaana, vaikka sukupuolten tasa-arvo on yleisesti kehittynyt. Purkutalkoot-hankkeessa havaittiin koulutuspolkujen eriytymisen olevan voimakkainta nuorten siirtyessä peruskoulusta ammatilliselle toiselle asteelle. Hankkeen loppuraportissa kiinnitetään huomio toisen asteen koulutusvalintoihin ja kysytään, millaisten yksilöön ja tämän perheeseen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön kytkeytyvien tekijöiden kautta nuorten koulutusvalinnat rakentuvat. Hankkeen laaja-alainen tavoite on lieventää ja purkaa koulutuksen ja työelämän sukupuolen mukaista segregaatiota. Raportin kirjoittajat lähestyvät aihetta monimenetelmällisesti laadullisten ja määrällisten aineistojen sekä aikaisemman kirjallisuuden kautta. Raportin luvut osoittavat, että nuorten koulutusvalinnat kumpuavat yksilöllisten elämäntilanteiden kokonaisuuksista, joissa merkityksellisiä ovat niin perhe, kaverit, harrastukset, sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt, rakenteet ja käytännöt kuin alueelliset tekijät. Mainitut tekijät muodostavat sosialisaatiomaisemien kontekstit, jotka ovat läsnä nuorten pohtiessa toisen asteen koulutusalojen työntö- ja vetotekijöitä. Peruskoulussa tehtäviin valintoihin vaikuttaa laaja joukko yksilö-, yhteiskunta- ja organisaatiotason tekijöitä, jolloin segregaation purkaminen vaatii poliittisia ja käytännön toimenpiteitä niin koulutuksessa ja työelämässä kuin nuorisotyössä ja vapaa-ajan toiminnassa

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi ystävyys- ja perhesuhteiden näkökulmasta

Peer reviewe

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi ystävyys- ja perhesuhteiden näkökulmasta

Peer reviewe

Sukupuolirajoja ylittäviä koulutusvalintoja ja eriytyviä urapolkuja : Tutkimus korkeakoulutuksen sukupuolittuneisuudesta Eurostudent VII aineistossa

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen korkeakoulutuksen sukupuolittuneisuutta Eurostudent VII -kyselytutkimuksen aineiston valossa. Tärkeimpänä tutkimustehtävänä on selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä miesten ja naisen perinteisiä sukupuolirajoja ylittäviin koulutusvalintoihin. Analyysin sivujuonteena tarkastellaan sitä, miten alojen sukupuolittuneisuus ilmenee korkeakouluopiskelijoiden työtä ja tulevaisuutta koskevissa näkemyksissä sekä opiskelukokemuksissa. Tuloksemme osoittavat, että sukupuolirajoja ylittävät koulutusvalinnat ovat yhteydessä opiskelijoiden ikään ja elämäntilanteeseen, perhe- ja kulttuuritaustaan, aikaisempaan koulutuspolkuun, terveydentilaan sekä erilaisiin motivaatiotekijöihin. Koulutusvalintojen sukupuolittuneisuus heijastuu tietyiltä osin opiskelijoiden näkemyksiin työstä ja tulevaisuudesta sekä kokemuksiin opiskelusta. Artikkelissa keskustellaan tuloksista aikaisemman kirjallisuuden valossa sekä esitetään päätelmiä sukupuolittuneiden koulutus- ja urapolkujen kompleksisen ilmiön ymmärtämiseksi ja lieventämiseksi. Sukupuolirajoja ylittävien valintojen tarkastelu viittaa siihen, että jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota epätyypillisillä aloilla opiskelevien opinnoista poistyöntäviin kokemuksiin.Eurostudent VII -tutkimuksen artikkelisarj

Yhteensointuvia ja epävireisiä kohtaamisia lastensuojelussa : Tutkimus osallisuudesta ja lastenkotien retkistä

Lastenkotien retkillä tiivis yhdessäolo kehystää yhteisön jäsenten välisiä suhteita ja muodostaa erityisen areenan osallisuutta tukevalle vuorovaikutukselle. Arjesta poikkeavat olosuhteet saattavat kuitenkin myös estää osallisuutta tukevia kohtaamisia. Artikkelissa tarkastellaan lastenkotien aikuisten, nuorten sekä vertaisten välistä vuorovaikutusta yhteensointuvuuden ja epävireisyyden jatkumolla.Peer reviewe

The effects of app-based mindfulness practice on the well-being of university students and staff

Mental health problems like anxiety, depression, and stress have been increasing in many countries and the 2020 COVID-19 pandemic has further exacerbated their toll. Mindfulness-based interventions have been shown to provide evidence-based treatments for anxiety and depression, and accumulating evidence is emerging in support of using mindfulness apps yielding small-to-moderate treatment effects. The study was a 4-week randomized controlled trial with 561 university students and staff as participants, divided into a treatment group (mindfulness app) and an active control group (psychoeducational online content). Depression, anxiety, and stress were evaluated as primary study outcomes. Saliva cortisol samples were also collected from a subgroup of the treatment arm (n = 29). Using the mindfulness app for four weeks resulted in small reductions in stress (d = .16), and depression (d = .16). Attrition was 28.0%. Subjects who practiced more did not experience additional improvement in wellbeing. Mindfulness apps offer modest but clear benefits to users in terms of improved mental health. They present a promising supplement to traditional mental health services.</p

Miten kaupungista tulee oma? Kaupunkipääoma ja nuorten eriytyneet suhteet kaupunkitilaan

Peer reviewe