Know-how in a low tech company: chances for being competitive in a globalized economy

"This paper focuses on the overall background for the present discussion within advanced industrialized countries on the future for low-tech industries and the restructuring within or from them. Three partly interrelated phenomena on the macro level are analysed: the globalization process, the international high-tech competition and the long term escape from industrial activity towards a 'post-industrial' society and economy. The conventional wisdom provided by these macro-level phenomena on the strength of the structural change ahead of us are, however, challenged in three ways: stylized facts show large differences in performance indicating vast potentials for industrial creativity also where you would not expect them; there is among economists a growing interest on the creative and innovative aspects of industrial activities, thus providing new tools for the understanding of these phenomena. Finally, scrapping on the surface of industrial creativity and knowledge formation shows a complexity leading us far away from the simple dichotomy between 'high-tech' and 'low tech', a criterion normally based on R&D-intensity. The conclusion is that the 'footlooseness' of industrial activity is far from total; a fact which to a large extent is related to the systemic character of industrial creativity and knowledge formation. It is also argued that the breaking away from Fordism creates large potentials for utilising the slumbering creativity of the employees in maturing industries. Although these organisational and learning schemes may be classified as low-tech they may nevertheless contribute to important changes in productivity and product improvement." (author's abstract)"In dem vorliegenden Papier wird die gegenwärtige Diskussion in den entwickelten Industrieländern über die zukünftige Entwicklung von Low-tech Industrien und deren Restrukturierung aufgegriffen. Drei teilweise miteinander verschränkte Makro-Phänomene werden analysiert: der Prozess der Globalisierung, die internationale High-tech Konkurrenz und der langfristige Wandel der Industriegesellschaft zu einer 'post-industriellen' Gesellschaft. Die gängigen Auffassungen über den grundlegenden Charakter des strukturellen Wandels werden jedoch in drei Aspekten in Frage gestellt: aufgezeigt werden deutliche Leistungsdifferenzen innerhalb der Industrie, die auf industrielle Kreativitätspotentiale auch dort hinweisen, wo man sie nicht vermutet. Innerhalb der ökonomischen Debatte zeigt sich ein wachsendes Interesse an diesen kreativen und innovativen Bestandteilen industrieller Aktivitäten und man hat Instrumente entwickelt, die diese Phänomene besser verstehen helfen. Schließlich führt die Beschäftigung mit industrieller Kreativität und der Erzeugung von Wissen sehr schnell weit über die einfache und gebräuchliche Dichotomie zwischen 'High-tech' und 'Low-tech' hinaus, die üblicherweise lediglich über den Indikator FuE-Intensität bestimmt wird. Die Schlussfolgerung ist, dass industrielle Aktivitäten alles andere als 'footloose' sind; ein Umstand, der in hohem Maße auf den systemischen Charakter industrieller Kreativität und Wissensformierung zurückzuführen ist. Es wird argumentiert, dass gerade die Abkehr von 'fordistischen' Industriestrukturen große Potentiale für die brachliegende Kreativität der Beschäftigten in reifen Industrien schafft. Obgleich darauf zielende Organisations- und Lernmuster als low-tech klassifizierbar sind, können sie zu wichtigen Verbesserungen der Produktivität und der Produktentwicklung beitragen." (Autorenreferat

Is the 'Creative Class' Necessarily Urban? Putting the Creativity Thesis in the Context of Non-urbanised Regions in Industrialised Nations

In this article Cali Nuur and Staffan Laestadius raise the notion of creativity in the context of non-urbanised regions in industrialised nations. They argue that in a world where urbanization is proceeding faster than ever where traffic congestion is growing, where environmental problems like smog and water pollution are significant in many of our dynamic regions and where housing prices are rocketing, opportunities may emerge for creative combinations of talented people and non- or less- urbanized regions to develop their competitiveness. What we assert is that there is variety of lifestyle-related activities outside large urbanised centres which may attract talented people who want to combine their professional and private lifestyles – and this creates opportunities

Low-Tech Industries and the Knowledge Economy: State of the Art and Research Challenges

This paper addresses a central problem for economic analysis and public policy in Europe. Should Europe focus on socalled high-technology or science-based industries in attempting to solve growth and employment problems? Or should it look to the growth prospects within the industries on which the European economy is actually based: low-technology and medium-technology industries (which we call LMT industries ) in manufacturing and services? These questions are the focus of a European Commission research project called PILOT Policy and Innovation in Low-Tech. This paper is a first output from the project it addresses key issues in understanding LMT industries, mainly in terms of knowledge intensity and use. There are many who argue that high-technology industries are the bearers of the new knowledge economy. They argue that Europe should focus on knowledge intensive activities in such frontier areas as ICT, biotechnology and professional services. A related claim is that mature, traditional or LMT industries are likely to move to less developed countries. We claim that these perspectives are seriously mistaken. Taken together, LMT activities account for somewhere in the region of 97 % of all economic activity in Europe. All European economies are trade-specialized in LMT products. All LMT industries are innovative they generate significant proportions of their sales from new and technological changed products. Many LMT industries and products are surviving and growing on the basis of technological upgrading, high-grade design skills and the intensive application of knowledge to innovation. They have unique forms of industrial organisation and knowledge creation, complex links to science and technology knowledge infrastructures, and important regional dimensions. Here we focuses on the creation and use of knowledge in LMT industries. We claim that in the future the European economy, especially in the context of enlargement, will continue to rest on LMT activities. This implies that growth, competitiveness, cohesion and employment in Europe will depend on the performance of LMT industries. At the present time, the knowledge-creation problems faced by such sectors are neglected in policy arenas but this will become a major challenge for EU innovation, technology and research policy

Low-tech industries and the knowledge economy: state of the art and research challenges

Mitte der 1980er Jahre führte die OECD zur ökonomischen Klassifikation das Konzept der technologisch hoch-, mittel- und niedrigintensiven Branchen ein. Diese Taxonomie dient der Einschätzung von Industrien hinsichtlich ihrer Forschungs- und Entwicklungsintensität. Das Schema hat sich in der Geschäftswelt, in politischen Diskussionen und in den Wirtschaftswissenschaften etabliert. In ihrer Untersuchung gehen die Autoren der Frage nach, ob sich Europa bei der Lösung von Wachstums- und Beschäftigungsproblemen auf die so genannten hochtechnologischen bzw. wissenschaftsbasierten Industrien konzentrieren soll. Oder ist eine Betrachtung der Wachstumsaussichten in den mittleren und technologisch unbedeutenderen Industrien im verarbeitenden Gewerbe und den Dienstleistungen sinnvoller, auf denen die europäische Wirtschaft mit einem Anteil von 97 Prozent derzeit basiert? Die Autoren zeigen, dass die Zukunft der europäischen Wirtschaft, insbesondere im Kontext der EU-Erweiterung, weiterhin in den Aktivitäten der technologisch mittel- und niedrigintensiven Branchen liegt. Das impliziert, dass Wachstum, Wettbewerb, Kohäsion und Beschäftigung in Europa von den Leistungen dieser Industriesektoren abhängen wird. Somit geraten Innovation, Technologie und Forschungspolitik vor dem Hintergrund aktueller Probleme bei der Wissensgenerierung für diese Branchen zu den vorrangigsten Herausforderungen in der EU. (ICGÜbers)"In the mid-1980s, the OECD invented an economic classification that has had a spectacular career - the concept of high-technology, medium-technology and low-technology industries. This taxonomy was based primarily on the R&D intensity of industries, meaning the ratio of R&D expenditure to output. Industries with an R&D/ Turnover ratio of more than four percent were classified as high-tech. Those between one and four percent were medium-tech, and those less than one percent were low-tech. This schema has become widely used in business, in policy discussions and in economic analysis. It links with other classifications that seek to differentiate 'science-based' or 'knowledge intensive' industries from more prosaic activities. This paper addresses a central problem for economic analysis and public policy in Europe. Should Europe focus on so-called high-technology or science-based industries in attempting to solve growth and employment problems? Or should it look to the growth prospects within the industries on which the European economy is actually based: low-technology and medium-technology industries (which we call 'LMT industries') in manufacturing and services? These questions are the focus of a European Commission research project called PILOT - 'Policy and Innovation in Low-Tech' ( http://www.pilot-project.org ). This paper is a first output from the project - it addresses key issues in understanding LMT industries, mainly in terms of knowledge intensity and use. There are many who argue that high-technology industries are the bearers of the new knowledge economy. They argue that Europe should focus on knowledge intensive activities in such frontier areas as ICT, biotechnology and professional services. A related claim is that mature, traditional or LMT industries are likely to move to less developed countries. We claim that these perspectives are seriously mistaken. Taken together, LMT activities account for somewhere in the region of 97% of all economic activity in Europe. All European economies are trade-specialized in LMT products. All LMT industries are innovative - they generate significant proportions of their sales from new and technological changed products. Many LMT industries and products are surviving and growing on the basis of technological upgrading, high-grade design skills and the intensive application of knowledge to innovation. They have unique forms of industrial organisation and knowledge creation, complex links to science and technology knowledge infrastructures, and important regional dimensions. Here we focuses on the creation and use of knowledge in LMT industries. We claim that in the future the European economy, especially in the context of enlargement, will continue to rest on LMT activities. This implies that growth, competitiveness, cohesion and employment in Europe will depend on the performance of LMT industries. At the present time, the knowledge-creation problems faced by such sectors are neglected in policy arenas - but this will become a major challenge for EU innovation, technology and research policy." (author's abstract

Vasemman aivopuoliskon aivoinfarktin sairastaneiden tutkimushenkilöiden kielellisen ymmärtämisen ja kielellisen työmuistin kuntoutuminen vuoden seurannassa

Aivoinfarkti aiheuttaa suurelle osalle sairastuneista erilaisia elämänlaatua heikentäviä vajaatoimintoja ja haittoja, muun muassa kognitiivisten toimintojen vaikeuksia. Nämä vaikeudet aiheuttavat sekä kansantaloudellista kuormitusta että heikentävät sairastuneiden henkilöiden elämänlaatua. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella miten vasemman aivopuoliskon aivoinfarktin sairastaneiden tutkimushenkilöiden kielellinen ymmärtäminen, kielellinen työmuisti ja neurologiset yleisoireet kuntoutuvat vuoden seurannan aikana. Lisäksi tarkasteltiin, onko akuuttivaiheessa todetulla afasialla, iällä, sukupuolella tai koulutuksen pituudella merkitystä kuntoutumisprosessissa ja ovatko kielellisen ymmärtämisen taidot, kielellinen työmuisti tai neurologinen status yhteydessä toisiinsa. Tutkimukseen osallistui 36 vasemman aivopuoliskon aivoinfarktin sairastanutta tutkimushenkilöä, joille tehtiin samat tutkimukset kymmenen päivän sisällä sairastumisesta sekä kuuden ja 12 kuukauden jälkeen sairastumisesta. Tutkimuksissa heidän kielellistä ymmärtämistään mitattiin WAB-testin (Western Aphasia Battery) ymmärtämisen tehtävillä ja esittämällä kyllä/ei-kysymyksiä juuri kerrotusta kertomuksesta. Kielellistä työmuistia mitattiin saman kuullun kertomuksen mieleen palauttamistehtävällä (toistokerrontatehtävä), ja neurologista statusta arvioitiin NIHSS-mittarilla (National Institutes of Health Stroke Scale). Koko aineistossa tutkimushenkilöiden kielellinen ymmärtäminen ja kielellinen työmuisti palautuivat sekä neurologiset yleisoireet lievittyivät akuuttivaiheen ja kuuden kuukauden välillä. Kuuden kuukauden jälkeen ei enää havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Korkea ikä, vähäiset koulutusvuodet ja akuuttivaiheessa todettu afasia olivat yhteydessä siihen, että kielellisessä työmuistissa ei havaittu muutosta seurannan aikana. Yksittäisten taustamuuttujien vaikutuksista kuntoutumisprosessissa ei kuitenkaan voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä, sillä taustamuuttujat olivat kietoutuneet toisiinsa. Hyvät kielellisen ymmärtämisen taidot olivat yhteydessä kielellisen työmuistin toimivuuteen, ja kielellisen ymmärtämisen taidot akuuttivaiheessa myös ennustivat kielellisen työmuistin toimivuutta puolen vuoden päässä sairastumisesta. Lievät neurologiset yleisoireet olivat yhteydessä hyviin kielellisen ymmärtämisen taitoihin WAB-testistöllä mitattuna, mutta kielellisen työmuistin toimivuuteen ne eivät sen sijaan olleet yhteydessä seurannan missään vaiheessa. Tämä tutkimus osoitti, että vaikka kielellisen ymmärtämisen taidot kuntoutuvat vuoden seurannan aikana, kielellisen työmuistin taidot pysyvät joissain ryhmissä akuuttivaiheen tasolla. Kielellisen työmuistin tarkastelun tulisikin olla tärkeä puheterapeuttinen väline lievien kielellisten vaikeuksien arvioinnissa. Kognitiivisten toimintojen yhteys, joka myös tuli tutkimuksessa esille, osoittaa puheterapeutin ja neuropsykologin yhteistyön merkityksen. Jatkossa olisi kiinnostavaa tarkastella, miten aivoinfarktikuntoutujat ymmärtävät ja muistavat yksittäisiä kertomuksia laajempia kokonaisuuksia. Tällöin voitaisiin paremmin huomioida muun muassa tarkkaavaisuuden ja väsymisen merkitys