Vasemman aivopuoliskon aivoinfarktin sairastaneiden tutkimushenkilöiden kielellisen ymmärtämisen ja kielellisen työmuistin kuntoutuminen vuoden seurannassa

Abstract

Aivoinfarkti aiheuttaa suurelle osalle sairastuneista erilaisia elämänlaatua heikentäviä vajaatoimintoja ja haittoja, muun muassa kognitiivisten toimintojen vaikeuksia. Nämä vaikeudet aiheuttavat sekä kansantaloudellista kuormitusta että heikentävät sairastuneiden henkilöiden elämänlaatua. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella miten vasemman aivopuoliskon aivoinfarktin sairastaneiden tutkimushenkilöiden kielellinen ymmärtäminen, kielellinen työmuisti ja neurologiset yleisoireet kuntoutuvat vuoden seurannan aikana. Lisäksi tarkasteltiin, onko akuuttivaiheessa todetulla afasialla, iällä, sukupuolella tai koulutuksen pituudella merkitystä kuntoutumisprosessissa ja ovatko kielellisen ymmärtämisen taidot, kielellinen työmuisti tai neurologinen status yhteydessä toisiinsa. Tutkimukseen osallistui 36 vasemman aivopuoliskon aivoinfarktin sairastanutta tutkimushenkilöä, joille tehtiin samat tutkimukset kymmenen päivän sisällä sairastumisesta sekä kuuden ja 12 kuukauden jälkeen sairastumisesta. Tutkimuksissa heidän kielellistä ymmärtämistään mitattiin WAB-testin (Western Aphasia Battery) ymmärtämisen tehtävillä ja esittämällä kyllä/ei-kysymyksiä juuri kerrotusta kertomuksesta. Kielellistä työmuistia mitattiin saman kuullun kertomuksen mieleen palauttamistehtävällä (toistokerrontatehtävä), ja neurologista statusta arvioitiin NIHSS-mittarilla (National Institutes of Health Stroke Scale). Koko aineistossa tutkimushenkilöiden kielellinen ymmärtäminen ja kielellinen työmuisti palautuivat sekä neurologiset yleisoireet lievittyivät akuuttivaiheen ja kuuden kuukauden välillä. Kuuden kuukauden jälkeen ei enää havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Korkea ikä, vähäiset koulutusvuodet ja akuuttivaiheessa todettu afasia olivat yhteydessä siihen, että kielellisessä työmuistissa ei havaittu muutosta seurannan aikana. Yksittäisten taustamuuttujien vaikutuksista kuntoutumisprosessissa ei kuitenkaan voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä, sillä taustamuuttujat olivat kietoutuneet toisiinsa. Hyvät kielellisen ymmärtämisen taidot olivat yhteydessä kielellisen työmuistin toimivuuteen, ja kielellisen ymmärtämisen taidot akuuttivaiheessa myös ennustivat kielellisen työmuistin toimivuutta puolen vuoden päässä sairastumisesta. Lievät neurologiset yleisoireet olivat yhteydessä hyviin kielellisen ymmärtämisen taitoihin WAB-testistöllä mitattuna, mutta kielellisen työmuistin toimivuuteen ne eivät sen sijaan olleet yhteydessä seurannan missään vaiheessa. Tämä tutkimus osoitti, että vaikka kielellisen ymmärtämisen taidot kuntoutuvat vuoden seurannan aikana, kielellisen työmuistin taidot pysyvät joissain ryhmissä akuuttivaiheen tasolla. Kielellisen työmuistin tarkastelun tulisikin olla tärkeä puheterapeuttinen väline lievien kielellisten vaikeuksien arvioinnissa. Kognitiivisten toimintojen yhteys, joka myös tuli tutkimuksessa esille, osoittaa puheterapeutin ja neuropsykologin yhteistyön merkityksen. Jatkossa olisi kiinnostavaa tarkastella, miten aivoinfarktikuntoutujat ymmärtävät ja muistavat yksittäisiä kertomuksia laajempia kokonaisuuksia. Tällöin voitaisiin paremmin huomioida muun muassa tarkkaavaisuuden ja väsymisen merkitys