Pupils studying by the activity areas in teachers’ speech

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja esitellä, millä tavoin opettajat kuvailevat toiminta-alueittaisen opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oppilaitaan. Toiminta-alueittain opiskelevat oppilailla on usein vaikeaa kehitysvammaa, monivammaisuutta tai heidän terveydellinen tilanteensa on muutoin sellainen, että oppilaan kannalta parhaaksi ratkaisuksi on nähty järjestää opetus toiminta-alueittain oppiaineiden sijasta. Aiempi tutkimus on osoittanut, että kuvailut erityisen tuen piirissä opiskelevista oppilaista ovat usein ongelmakeskeisiä ja negatiivissävytteisiä. Aiemmassa tutkimuksessa on myös todettu, että toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden oppimisedellytykset, tuen tarpeet ja toimintakyky ovat hyvin vaihtelevia ja moninaisia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin opettajat kuvailevat oppilaidensa oppimisen edellytyksiä ja oppimista. Lisäksi tarkasteltiin, miten opettajat kuvailevat oppilaidensa toimintakykyä, persoonaa ja kiinnostuksenkohteita. Tutkimus toteutettiin laadullisella otteella. Tämän tutkimuksen aineisto koostui 19 toiminta-alueittain opettavan opettajan litteroidusta haastattelusta. Aineisto kerättiin useista kouluista eri puolella Suomea vuosina 2018–2019. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin ja tulosten esittämisen apuna käytettiin Attride-Stirlingin (2001) temaattisten verkostojen mallin mukaisia perusteemoja, kokoavia teemoja ja globaaleja teemoja. Tuloksissa huomattiin, että opettajat kuvailivat oppilaiden oppimisen taitojen olevan rajattuja ja oppimisen tapahtuvan pienin edistysaskelin. Oppilaiden toimintakyvyssä kuvattiin suuria eroavaisuuksia, mutta tuloksista voitiin kuitenkin nähdä, että oppilailla oli opettajien mukaan ainakin joissain osa-alueissa heikentynyt toimintakyky ja siihen vaikuttivat myös monet erilaiset haasteet. Tulosten mukaan oppilaiden mielenkiinnonkohteet ja taidot liittyivät usein konkreettisiin asioihin, joita he tekevät mielellään. Oppilaiden luonteita opettajat kuvailivat tulosten mukaan melko värikkäilläkin ilmaisuilla. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa opiskelee hyvin monenlaisia oppilaita, joilla on laaja-alaista tuen tarvetta ja joille on suunniteltava hyvin yksilöllistä opetusta. Opettajat kokevat työn haastavaksi. Lisää tutkimusta sekä keskustelua esimerkiksi täydennyskoulutuksesta ja opetussuunnitelman kehittämisestä tarvitaan.The aim of this study is to examine how teachers describe their pupils studying by activity areas. Pupils studying in activity based area education often have profound intellectual disabilities, mental disabilities or other medical disabilities or conditions. Previous research has shown that when describing pupils who receive special support the descriptions are often negative and focused on individual problems. Previous studies suggest that pupils studying by activity areas have increased variation in the amount of support they need in special needs, learning capacity and in their ability to function. The goal of this study was to determine how teachers describe their pupils abilities to learn and how learning actually takes place. In addition, the way teachers describe their pupil’s ability to function, personality and their interests were also studied. The data of this study consists of 19 interview transcripts of teachers in activity area based education. The interviews were collected across Finland during the INTO-project in 2018–2019.This study was conducted with qualitative research approach. Analysis was implemented with the procedures of qualitative content analysis and the results are presented with a thematic networks analysis method by Attride-Stirling (2001).The results were organized into basic themes, organizing themes and global themes. According to the results, the teachers viewed their pupils’ learning skills as being limited and that the learning process is gradual. Pupils were described has having wildly different abilities to function, but the results showed that with certain pupils their ability to function is greatly challenged and this was affected by several factors. According to the results the interests and skills of the students are usually strongly aimed at concrete things that they enjoy doing. Teachers used somewhat colourful and unique expressions about their pupils’ personalities. Based on the results the pupils in education arranged by activity areas have diverse needs of support and require very individualised teaching methods. Teachers perceive their profession to be challenging. Further research and discussions about adequate in-service training and developing the curriculum are needed

"Tää on ollut miulle pelkkää plussaa" : Nuorten työpajatoiminta Pieksämäellä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten kokemuksia työpajatoiminnasta sekä tuottaa tietoa Pieksämäen työpajalle. Tutkimuksella haettiin vastausta kysymykseen ”Millainen merkitys työpajalla on ollut nuorille?”. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastatteluun osallistui viisi työpajanuorta. Aineiston analyysinä käytettiin teemoittelua. Nuorten työpajatoiminta on tarkoitettu alle 29-vuotiaille, ja sen tarkoitus on vahvistaa nuoren arjen hallinnan taitoja, sekä parantaa työelämä- ja opiskeluvalmiuksia. Työpajatoiminta on yksi väline syrjäytymisen ehkäisyyn. Syrjäytyminen on määritelty ongelmakokonaisuudeksi, jossa ihminen joutuu yhteiskunnan normaalien käytäntöjen ulkopuolelle. Syrjäytyneiksi nuoriksi luokitellaan ne henkilöt, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa tai jotka eivät ole opiskelemassa tai töissä. Tuloksista käy ilmi, että työpaja on vaikuttanut positiivisesti nuorten elämään. Nuoret ovat kokeneet elämänhallinnan lisääntymistä ja saaneet uusia sosiaalisia suhteita. Työpajan koettiin edesauttavan työllistymistä. Työpajan ohjaajat oli koettu pääsääntöisesti mukavia ja työpajalta oli saanut ohjausta aina kysyttäessä. Haastatteluista nousi esiin myös muutamia kehittämisehdotuksia.This thesis examined young people’s experiences of the youth workshop and the aim of this study was to provide information for the use of a workshop in Pieksämäki. The research problem was the following “what has been the importance of the workshop for young people?”. The study was conducted as a qualitative study. The material was collected via theme interviews and five young people were interviewed. The content analysis used in the study was classification. Youth workshops are for young people aged under 29 years. The purpose of the workshops is to increase young persons’ life management and working or studying skills. Youth workshops are one option of preventing social exclusion. Social exclusion is defined as a set of problems which cause a person’s exclusion from society. Social exclusion among young people means that a person has no further education after comprehensive school or he is not studying or working at the moment. The results of the study revealed that the youth workshop had a positive effect on young persons’ lives. Young people noticed that their life management had increased and they had got more social relationships. The youth workshop was believed to have a positive effect on getting a job. Experiences of the mentors in the youth workshop were mainly good and counselling was available when needed. There also came up some ideas about how to develop the youth workshop activity in Pieksämäki

Mayerin ja Colen hematoksyliinien vertailu hematoksyliini-eosiinivärjäyksessä

Histologisia näytteitä eli kudosnäytteitä käytetään kliinisen patologian tutkimuksissa potilaan solujen ja kudosten rakennemuutosten selvittämiseksi. Yleisimmät histologiset tutkimukset perustuvat värjättyjen kudosleikkeiden tarkasteluun mikroskoopilla. Patologian laboratoriossa kudosnäyte käy läpi esikäsittelyprosessin, jonka jälkeen objektilaseille kiinnitetyt leikkeet visualisoidaan erilaisten värjäysten avulla. Hematoksyliini-eosiinivärjäys on yleisin histologisten näytteiden värjäämiseen käytetty menetelmä. Siinä hematoksyliini värjää solujen tumat sinisiksi ja eosiini sytoplasman ja muun taustan punaiseksi. Hematoksyliinistä on käytössä useita eri versioita, joista eräs on Colen hematoksyliini. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Colen hematoksyliini värjää kudosnäytteet verrattuna yleisemmin käytettyyn Mayerin hematoksyliiniin. Tavoitteena oli tehdä Colen hematoksyliinille värjäytymistulosten arviointi. Opinnäytetyön aihe saatiin suomalaiselta kemianalan yritykseltä Reagena Oy:ltä, joka valmistaa Colen hematoksyliiniä eräälle asiakkaalleen tilauksesta. Toimeksiantaja tarvitsi Colen ja Mayerin hematoksyliinien vertailun voidakseen hyväksyttää Colen hematoksyliinin viralliseksi in vitro -diagnostiikkatuotteeksi. Menetelmänä käytettiin kokeellista kvantitatiivista tutkimusta. Patologian laboratoriosta saadusta monikudosblokista leikattiin leikkeet objektilaseille ja värjättiin rinnakkain Colen ja Mayerin hematoksyliineillä. Värjäykset tehtiin käsin ja molemmissa värjäyksissä käytettiin samaa värjäysohjetta. Värjäytymistulosten arviointia varten laadittiin kyselylomake, jonka avulla patologian laboratorioissa työskentelevät solubiologit arvioivat värjäyksiä numeerisesti ja sanallisesti. Arvioinnissa vertailtiin värjäytymiseroja eri kudosten välillä eri ominaisuuksien kannalta. Arvioitavat kudokset olivat tonsilla eli nielurisa, appendix eli umpilisäke, munuainen, iho, maksa, haima ja istukka. Vertailtavat ominaisuudet olivat kudoksen rakenteen erottuminen, tuman rakenteiden erottuminen, tumien ja muun kudoksen välinen kontrasti sekä värjäyksen soveltuvuus kudoksen tarkasteluun. Tuloksissa korostuu jonkin verran värjäysohjeen optimaalisuus Colen hematoksyliinille. Eroja värjäytyvyydessä on myös eri kudosten välillä. Toisille kudoksille Mayerin hematoksyliini soveltui käytetyllä ohjeella värjättäessä paremmin ja toisille taas Colen hematoksyliini. Molemmilla hematoksyliineillä värjäytymistulosten keskiarvot olivat kuitenkin samansuuntaiset. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Colen hematoksyliini soveltuu hyvin tutkimuksessa tarkasteltujen kudosten värjäämiseen.In clinical histopathology tissue samples are used to reveal structural alterations of patient's cells and tissues by means of light microscopy. In pathology laboratory tissue sam-ples undergo a histology procedure, after which they are visualised using various staining methods. The hematoxylin and eosin stain is the most widely used method for staining histological samples. The hematoxylin stains the cell nuclei blue and the eosin stains cell cytoplasm and the rest of the matrix red. There are various versions of hematoxylin, one of which is the Cole's hematoxylin. The purpose of this study was to examine how Cole's hematoxylin stains tissue samples compared to the more widely used Mayer's hematoxylin. The objective was to produce an evaluation of staining results for Cole's hematoxylin. The topic for this thesis was received from a Finnish chemistry company Reagena Oy. They required the evaluation of staining results with Cole's hematoxylin to be able to get Cole's hematoxylin approved as an in vitro diagnostic medical device. The method applied was an experimental quantitative study. A multitissue block was sectioned on object slides and stained using Cole's and Mayer's hematoxylin in parallel. Staining was performed manually, and the same staining protocol was followed in both stainings. Differences in staining results were compared between different tissues and features by two cell biologists. The tissues evaluated were tonsil, appendix, kidney, skin, liver, pancreas and placenta. The features evaluated were the distinctiveness of the tissue structure, the distinctiveness of the structures of the cell nuclei, the contrast between the nuclei and the rest of the tissue and the applicability of the staining method in the process of examining the tissue. The optimality of the staining protocol for Cole's hematoxylin is somewhat shown in results. Mayer's hematoxylin was better suited for some tissues and Cole's hematoxylin for other. However, the averages of evaluations were similar. In conclusion it can be said that Cole's hematoxylin is well suited for staining the tissues examined in this study

Data from: Differential responses by stream and riparian biodiversity to in-stream restoration of forestry-impacted streams

1. Forestry can have detrimental impacts on stream ecosystems, particularly via excessive sedimentation. A key challenge to stream management is therefore to identify the best restoration practices to mitigate the harmful impacts of fine sediments on stream biodiversity and ecosystem functioning. 2. We studied the effects of restoration of sediment-impacted headwater streams on the habitat structure, hydrologic retention, biodiversity (microbes, bryophytes, benthic macroinvertebrates, riparian plants) and ecosystem functions (periphyton accrual rate and leaf breakdown) by comparing four treatments: wood-restored, boulder-restored, impacted (by fine sediments) and near-natural streams. The restored streams were sampled three to seven years post restoration. Restoration by wooden or boulder structures aimed to reduce deposited sediments and increase channel heterogeneity and hydraulic retention. 3. Wooden structures were ineffective in removing fine bed sediments and did not induce positive responses in aquatic biota. Boulder additions reduced substrate limitation and thereby proved beneficial for aquatic bryophytes. Benthic macroinvertebrates were clearly impaired by sedimentation but responded weakly to restoration. Leaf-decomposing microbes and ecosystem functions were unresponsive to restoration but neither did they differ between near-natural and impacted streams, suggesting that they were little harmed by sedimentation. 4. Wood addition enhanced hydraulic retention, and riparian plant assemblages along wood-restored streams resembled those in near-natural streams, suggesting that increased retention re-established a more natural flood regime. By contrast, riparian plant assemblages in boulder-restored streams did not differ from those in impacted streams. Synthesis and applications. Restoration improved several aspects of stream and/or riparian biodiversity, but had limited effects on ecosystem functions. Different restoration measures resulted in differing biodiversity outcomes: boulder addition was more effective at restoring in-stream heterogeneity and aquatic biodiversity, whereas wooden structures helped restore channel hydrology and retentiveness, and, consequently, riparian vegetation. Therefore applying both measures in the restoration of forested headwater streams with naturally stony substrates enhances stream habitat variability at the watershed scale, providing the most promising scenario for biodiversity benefits in broad-scale restoration designs. In-stream restoration that increases hydraulic retention has impacts that extend beyond ecosystem boundaries, reinforcing the need to restore, manage and protect streams and their riparian forests in an integrated effort

Turunen_etal_2017_Journal_of_Applied_Ecology

Environmental and biological variables

Vaativaa tukea tutkimusperustaisesti : TUVET-hankkeesta tukea opettajille ja opettajaksi opiskeleville

nonPeerReviewe