Osituksen sovittelu osana aviovarallisuusjärjestelmää

Tutkielmassa on esitelty avioliittolakiin vuonna 1988 lisätty sovittelusäännös, joka koskee osituksen sovittelua. Tutkielman tarkoituksena on antaa kokonaiskuva sovittelusäännöksestä sekä sen soveltamisesta. Sovittelusäännöksen tarkastelu edellytti myös avaamaan aviovarallisuussuhteiden ja osituksen yleisiä periaatteita, joita on käsitelty tutkielman alussa. Sovittelusäännös itsessään mahdollistaa osituksen sovittelun, mikäli ositus muussa tapauksessa johtaisi toisen puolison osalta kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen puolisoista saisi perusteetonta taloudellista etua sen seurauksena. Tutkielmassa on oikeuskäytäntöä hyödyntäen tarkasteltu sovittelusäännöksessä lueteltuja osituksen sovittelun harkintakriteereitä, jotka tulee ottaa huomioon sovittelua harkittaessa. Sovittelusäännöksen harkintakriteeristöä ei ole kirjoitettu tyhjentäväksi, vaan se on kirjoitettu melko avoimeen muotoon, mikä tuo sen soveltajalle omat haasteensa. Tutkielmassa on lisäksi tarkasteltu sovittelusäännöksessä tyhjentävästi luetellut sovittelukeinot. Nämä sovittelukeinot ovat, ne keinot, joiden avulla osituksen sovittelu toteutetaan, mikäli sovitteluun päädytään. Tyhjentävä luettelo sovittelukeinoista saattaa joissain tilanteissa johtaa siihen, että ositusta ei voida sovitella siitä syystä, että puolisoilla ei ole sovittelukeinon edellyttämää omaisuutta. Laissa on sen sijaan jätetty avoimeksi se, kuinka paljon ositusta sovitellaan eli se, mikä on soviteltavan omaisuuden määrä. Sovittelusäännöksessä on lisäksi säädetty sovitteluvaatimuksen esittämisajankohdasta ja tämän vuoksi tutkielmassa on käsitelty myös tähän liittyviä kysymyksiä. Näiden lisäksi tutkielmassa on tarkasteltu sovitteluun liittyvinä erityiskysymyksinä avioehtosopimuksen, osituksen esisopimuksen sekä avio-oikeusmääräyksen sovittelua. Tutkielman valossa sovittelusäännöksen voidaan todeta olevan hyvin avoimesti sekä epämääräisesti kirjoitettu säännös ja tätä kautta sen voidaan todeta, tutkielmassa esitettyjen oikeustapaustenkin valossa, antavan sijaa erilaisille näkemyksille sen soveltamisesta. Yhteenvetona tutkielmasta voidaan todeta, että sovittelusäännöksen ymmärtäminen edellyttää laajaa perehtymistä lain esitöihin sekä oikeuskäytäntöön

Kulttuurilla ja yhteistyöllä hyvinvointia työikäisille vantaalaisille

Tämä opinnäytetyö perustuu Vantaan kulttuuripalvelujen kulttuurituotannon yksikön tilaamaan esiselvi- tykseen, jonka tavoitteena on etsiä keinoja, joilla rakentaa kulttuuripalvelujen sekä kaupungin kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden yhteistyötä niin, että työikäisten kaupunkilaisten hyvinvointi lisääntyisi. Työn taustalla on kulttuuripalvelujen tarve rakentaa uudenlaista yhteistyötä alueen kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden kanssa. Työ pohjautuu kirjallisuuteen ja Vantaan kulttuuripalvelujen tahtotilaa on selvitetty teemahaastattelulla. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat nousseet viime vuosina suomalaisen kulttuuripolitiikan keskiöön ja ne on alettu tunnustaa ympäri maata. Kulttuuri on yksi keino ennalta ehkäistä ongelmia sekä edistää ja ylläpitää hyvinvointia. Kulttuurin keinoin tehtävä hyvinvoinnin edistämistyö vaatii eri sektoreiden väli- sen yhteistyön tiivistymistä. Nykyajan yhteistyömalli on verkostot, johon perustuen tulisi myös tätä yh- teistyötä rakentaa. Vantaan kulttuuripalveluissa hyvinvoinnin edistäminen on otettu huomioon vuosille 2012-2016 laaditussa toimintaohjelmassa, mutta konkreettisia toimenpiteitä ei työikäisiä ajatellen ole tehty. Tässä työssä perus- tellaan toimintaohjelman teemat sekä annetaan kolme toimenpide-ehdotusta ohjelman toteuttamiselle ja työikäisten hyvinvoinnin edistämiselle. Työn tuloksena muotoutunut malli tulevaisuuden kunnallisesta kulttuurikentästä antaa yhden näkökulman sektoreiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttaminen on kovan työn takana ja vaatii oikeata poliittista tahtotilaa, mutta tämä työ antaa kulttuu- ripalveluille työkaluja oman toiminnan kehittämiseen ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen.This bachelor’s thesis was aimed at studying how to develop the cooperation between Vantaa cultural ser- vices and the third sector's cultural actors and at the same time increase the well-being of the working age citizens. The reason for this study was the need of Vantaa cultural services to develop new cooperation structures. The material included literature about the effects of culture on well-being and about cooperation between the public and the third sector. The goal of Vantaa cultural services was studied by using theme- questioning methods. The action-program of the cultural services for the years 2012 – 2016 also gave refer- ences of their objects. The study shows that culture affects well-being in many ways and the new cooperation structures are based on a network form. As a result of the study a model for the future municipal cultural field promot- ing well-being in the area was developed. This study also gives three proposals for action, which help Vantaa cultural services to reach their goal and to achieve active cooperation with the third sector ́s actors. The study gives cultural services tools to develop their operations. In the end it requires a lot of work and the right political will to create new activities in the public sector

Syntactic complexity in the modal μ calculus

This thesis studies how to eliminate syntactic complexity in Lμ, the modal μ calculus. Lμ is a verification logic in which a least fixpoint operator μ, and its dual v, add recursion to a simple modal logic. The number of alternations between μ and v is a measure of complexity called the formula’s index: the lower the index, the easier a formula is to model-check. The central question of this thesis is a long standing one, the Lμ index problem: given a formula, what is the least index of any equivalent formula, that is to say, its semantic index? I take a syntactic approach, focused on simplifying formulas. The core decidability results are (i) alternative, syntax-focused decidability proofs for ML and Pμ 1 , the low complexity classes of μ; and (ii) a proof that Ʃμ 2 , the fragment of Lμ with one alternation, is decidable for formulas in the dual class Pμ 2 . Beyond its algorithmic contributions, this thesis aims to deepen our understanding of the index problem and the tools at our disposal. I study disjunctive form and related syntactic restrictions, and how they affect the index problem. The main technical results are that the transformation into disjunctive form preserves Pμ 2 -indices but not μ 2 -indices, and that some properties of binary trees are expressible with a lower index using disjunctive formulas than non-deterministic automata. The latter is part of a thorough account of how the Lμ index problem and the Rabin–Mostowski index problem for parity automata are related. In the final part of the thesis, I revisit the relationship between the index problem and parity games. The syntactic index of a formula is an upper bound on the descriptive complexity of its model-checking parity games. I show that the semantic index of a formula Ψ is bounded above by the descriptive complexity of the model-checking games for Ψ. I then study whether this bound is strict: if a formula Ψ is equivalent to a formula in an alternation class C, does a formula of C suffice to describe the winning regions of the model-checking games of Ψ? I prove that this is the case for ML, Pμ 1 , Ʃμ 2 , and the disjunctive fragment of any alternation class. I discuss the practical implications of these results and propose a uniform approach to the index problem, which subsumes the previously described decision procedures for low alternation classes. In brief, this thesis can be read as a guide on how to approach a seemingly complex Lμ formula. Along the way it studies what makes this such a difficult problem and proposes novel approaches to both simplifying individual formulas and deciding further fragments of the alternation hierarchy

Huumeongelma paikallisyhteisössä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaiseksi eri tahot kuten lehdistö, viranomaiset, nuoret ja vanhemmat, kuvaavat eräässä eteläsuomalaisessa taajamassa tapahtuvaa huumeiden käyttöä. Aineistoina on käytetty paikallisyhteisön jäsenten haastatteluja, paikallislehden huumausaineita käsitteleviä artikkeleita sekä yläasteikäisille suunnattua kyselytutkimusta. Tutkielman viitekehyksenä on käytetty sosiaalisten ongelmien konstruktionistista tutkimustapaa, jonka mukaan keskeistä ei niinkään ole ongelman tilastollinen yleisyys vaan ihmisten kokemus ja käsitykset vallitsevasta tilanteesta. Tilastot huomioidaan kontekstuaaliselle konstruktionismille ominaiseen tapaan tilanteenmäärittelijöiden taustalla vaikuttavien olosuhteiden kuvaajina. Tutkielman tuloksissa näkyi tilanteenmäärittelijöiden oman elämismaailman vaikutus ilmiön kuvailuun. Lehdistö välitti kuvaa, joka pohjautui pitkälle poliisin tarjoamaan informaatioon, mutta joka tarjosi lukijalle kuitenkin mahdollisuuden säilyttää etäinen asenne huumeasioihin. Tämä näkyikin vanhempien kuvauksissa: tiedettiin, että joillakin oli ongelmia huumeiden kanssa, mutta “ei meidän perheessä”. Nuoret olivat huolissaan, tilastotutkimuksessa esiin noussut kokeilijoiden joukko koostui nuorten ikätovereista, jolloin sosiaalinen altistuminen huumeille oli arkipäiväistä. Sosiaali- ja terveysviranomaiset uskoivat nuorten satunnaiskokeiluihin, mutta hälyttäväksi tilannetta ei kuvattu. Poliisi toi muita viranomaisia voimakkaammin esiin huolestuneisuutensa vaatimalla konkreettisia toimenpiteitä huumetilanteen muuttamiseksi. Nuorisotyöntekijän käsitys lähestyi poliisin näkökulmaa. Molemmat viimeksi mainitut tahot kohtaavat nuoret heidän vapaa-ajallaan, jolloin päihteiden käyttökin saattaa tulla voimakkaammin mukaan kuvioihin. Tärkeimpinä lähteinä on käytetty Joel Bestin (1989) teosta Images of Issues: Typifying Contemporary Social Problems, Malcolm Spectorin ja John Kitsusen (1987) teosta Constructing Social Problems sekä Jaana Jaatisen, Olavi Kaukosen, Leena Warsellin,Matti Halmeahon ja Raija Ahtolan(1998) tapaustutkimusta Huumeet ja kouluyhteisö

Discursive barriers to voluntary biodiversity conservation: The case of Finnish forest owners

In many parts of the world, the success of biodiversity conservation strongly depends on the decisions of private landowners. These decisions are guided by the shared perceptions of the biodiversity problem. In this study, we applied a mixed method critical discourse analysis and examined how alternative discourses of biodiversity guide Finnish forest owners to maintain, or not maintain, biodiversity on their lands. Data collection combined a preliminary interview (n = 24) with a forest owner survey (n = 452). We identified four discourses of biodiversity. The concerned discourse acknowledges the biodiversity problems in forests caused by current forestry. The sceptical discourse denies the existence of all biodiversity problems and defends contemporary forestry against the accusations of environmentalists. The harmonising discourse emphasises the harmony of all forest uses in the spirit of multi-objective forestry. The uninvolved discourse distances itself from the biodiversity issue. Overall, only 21% of the survey respondents worried about biodiversity loss in Finnish forests. The discourses illustrate three different ways in which Finnish forest owners moderate the cognitive dissonance caused by 'unpleasant' information on biodiversity loss by either excluding or rejecting it, or assimilating it into multi-objective harmony. Overcoming these kinds of discursive barriers - the mechanisms that help decision-makers ignore alarming realities - is a major challenge for all those who aim to halt biodiversity loss.Peer reviewe

Systemic T-helper and T-regulatory cell type cytokine responses in rhinovirus vs. respiratory syncytial virus induced early wheezing: an observational study

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Rhinovirus (RV) associated early wheezing has been recognized as an independent risk factor for asthma. The risk is more important than that associated with respiratory syncytial virus (RSV) disease. No comparative data are available on the immune responses of these diseases.</p> <p>Objective</p> <p>To compare T-helper₁(Th₁), Th₂and T-regulatory (T_reg) cell type cytokine responses between RV and RSV induced early wheezing.</p> <p>Methods</p> <p>Systemic Th₁-type (interferon [IFN] -gamma, interleukin [IL] -2, IL-12), Th₂-type (IL-4, IL-5, IL-13) and T_reg-type (IL-10) cytokine responses were studied from acute and convalescence phase serum samples of sole RV (n = 23) and RSV affected hospitalized wheezing children (n = 27). The pre-defined inclusion criteria were age of 3-35 months and first or second wheezing episode. Analysis was adjusted for baseline differences. Asymptomatic children with comparable demographics (n = 11) served as controls for RV-group.</p> <p>Results</p> <p>RV-group was older and had more atopic characteristics than RSV-group. At acute phase, RV-group had higher (fold change) IL-13 (39-fold), IL-12 (7.5-fold), IFN-gamma (6.0-fold) and IL-5 (2.8-fold) concentrations than RSV-group and higher IFN-gamma (27-fold), IL-2 (8.9-fold), IL-5 (5.6-fold) and IL-10 (2.6-fold) than the controls. 2-3 weeks later, RV-group had higher IFN-gamma (>100-fold), IL-13 (33-fold) and IL-10 (6.5-fold) concentrations than RSV-group and higher IFN-gamma (15-fold) and IL-2 (9.4-fold) than the controls. IL-10 levels were higher in acute phase compared to convalescence phase in both infections (p < 0.05 for all).</p> <p>Conclusion</p> <p>Our results support a hypothesis that RV is likely to trigger wheezing mainly in children with a predisposition. IL-10 may have important regulatory function in acute viral wheeze.</p

Is a sustainability transition possible within the decision-support services provided to Finnish forest owners?

Peer reviewe