Valtioneuvoston kanslian ohje ministerityöryhmien toimintakäytännöistä hallituskaudelle 2023–2027

Tämän ohjeen taustalla on tunnistettu tarve yhdenmukaistaa ministerityöryhmien käytäntöjä ja edistää foorumin tehokasta käyttöä poikkihallinnollisessa politiikkatoimien valmistelussa. Tämä ohje on tarkoitettu ensisijaisesti ministerityöryhmien jäsenistöille, pääsihteereille, valmisteleville virkasihteeristöille sekä soveltuvin osin ministerityöryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelijoille ministeriöissä. Valtioneuvoston yhdenmukaisen toiminnan tavoitteiden mukaisesti ministerityöryhmien suositellaan noudattavan tässä ohjeessa ministerityöryhmille määritettyjä yhteisiä toimintatapoja ja työkaluja. Tämä mahdollistaa ministerityöryhmien poliittisen ja hallinnollisen koordinoinnin ja yhteensovittamisen, toiminnan systemaattisen seuraamisen sekä keskitetyn tuen. Yhteisten toimintamallien myötä parannetaan myös toiminnan laatua ja tehokkuutta sekä mahdollistetaan tehokkaampi poikkihallinnollisuuden toteutuminen. Ministerityöryhmät ovat keskeinen väline poliittisessa valmistelussa, hallitusohjelman toimeenpanossa ja ministerityöryhmän tehtävät sovitetaankin usein yhteen hallitusohjelmassa tunnistettuihin valmistelukokonaisuuksiin

Rakennusalan asiantuntijakoulutuksen asiakaspolku

Tämän opinnäytetyön aiheena oli rakennusalan asiantuntijakoulutuksen asiakaspolku. Aihe rajattiin käsittelemään vain märkätilatöiden valvojan henkilösertifikaattiin valmentavaa koulutusta ja rajattiin pois laskutukseen liittyvät asiat. Toimeksiantajana oli TTS Työtehoseura, joka tarjoaa mm. koulutuspalveluja. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle suosituksia asiantuntijakoulutuksen asiakaspolun kehittämiseksi. Tutkimusongelmia oli kaksi: millainen on rakennusalan asiantuntijakoulutuksen asiakaspolku ja miten asiantuntijakoulutuksen asiakaspolkua voidaan kehittää asiakasystävällisemmäksi. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kaksi märkätilatöiden valvojan koulutusryhmää, jotka olivat eri vaiheissa koulutusprosessia. Koulutuksessa on kaksi lähijaksoa ennen kirjallista koetta ja näyttöä. Ensimmäinen kohderyhmä oli käynyt molemmat lähijaksot ja toinen kohderyhmä ensimmäisen lähijakson. Tutkimus toteutettiin käyttämällä sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Laadullista tutkimusaineistoa kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla ensimmäiseltä kohderyhmältä. Haastattelut tehtiin 21.12.2021–13.1.2022 välisenä aikana. Toisella kohderyhmällä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää teettämällä Webropol-kysely sähköpostilla 27.1.–3.2.2022 välisenä aikana. Tutkimuksen tulosten perusteella asiakaspolun ongelmat liittyvät pääosin tietoteknisiin haasteisiin. Ilmoittautumisvaiheessa vahvistusviestiä ei ilmoittautujille tule automaattisesti ja tämä aiheuttaa epävarmuutta koulutukseen pääsystä. Sähköisen koulutusalustan tunnusten automaattisessa lähetyksessä ilmeni myös ongelmia. Palautetta annettiin myös koulutuspaikan opasteista sekä haluttiin tietää parkkipaikoista ja kertoa erikoisruokavalioista etukäteen. Opasteet koulutuspaikalle olivat puutteelliset tai liian huomaamattomat. Tutkimuksen tulosten perusteella tehtiin toimeksiantajalle kehitysehdotuksia ongelmakohtien sujuvoittamiseksi. Näitä olivat muun muassa ilmoittautuneille lähetettävän koulutuskutsun täydentäminen parkkipaikkatiedoilla ja opasteiden selkeyttämistä. Asiasanat: asiakaspolku, asiakaskokemus, määrällinen tutkimus, laadullinen tutkimu

Byggföretag i den föränderliga energisektorn: Fångade av affärsmöjligheterna

The energy needs of societies are expanding, and they can be met in an environmentally responsible and sustainable manner by using renewable energy. Green hydrogen is one interesting element in renewable energy. From the perspective of a construction company, these renewable energy investments will result in new projects for years to come. As some of these indutries are still relatively new, there is a shortage of information and experience on the procedures involved in executing them. Construction companies would need to understand what capabilities and actions they would need to develop in order to secure these future projects if they wanted to gain a competitive advantage in these emerging industries. This thesis researches what capabilities construction companies need to swiftly enter the hydrogen construction industry and what concrete actions they can take based on the capabilities to gain a competitive advantage. This research conducts a literature review of existing capabilities in the construction industry and qualitative research, in the form of in-depth interviews to understand the hydrogen industry capabilities in more detail. The qualitative research focuses on the hydrogen construction industry because of its great potential and novelty value. This research found out that there are five different capabilities that construction companies should possess in the hydrogen industry. Construction companies should 1) have their basic construction in order, 2) be an active and valued partner, 3) have knowledge in hydrogen and industrial construction, 4) be proactive and responsive, and 5) open to engineering, procurement and construction (EPC) project delivery method. To achieve these capabilities, it was found that there are four different actions that construction companies can take. Construction companies can 1) create a department with specialized hydrogen expertise, 2) develop the appropriate mindset for hydrogen construction, 3) develop the hydrogen industry with industry organizations, and 4) offer EPC project delivery method to customers to be able to gain capabilities for succeeding in the hydrogen industry. It was also acknowledged that the construction of hydrogen plants and industrial process plants are comparable, thus these capabilities and actions can be applied there as well.Samhällets växande energibehov kan tillgodoses på ett miljövänligt och hållbart sätt genom användning av förnybar energi. Grön vätgas är en intressant del av den förnybara energin. Ur ett byggföretags perspektiv kommer investeringar inom förnybar energi att leda till nya projekt under kommande år. Även om vissa av dessa industrier inom förnybar energi fortfarande är relativt nya, råder det brist på information och erfarenhet om de förfaranden som krävs för att genomföra dessa projekt. Byggföretag skulle behöva förstå vilka förmågor och åtgärder de behöver utveckla för att säkra dessa framtida projekt om de vill skaffa sig en konkurrensfördel inom dessa nya industrier inom förnybar energi. Denna avhandling undersöker vilka förmågor byggföretag behöver för att snabbt komma in i vätgasindustrin och vilka konkreta åtgärder de kan vidta utifrån förmågorna för att få en konkurrensfördel. Denna forskning genomför en litteraturgenomgång av igenkända förmågor inom byggbranschen och en kvalitativ forskning, i form av djupintervjuer för att förstå vilka förmågor som krävs i vätgasindustrin. Den empiriska undersökningen riktade sig in på vätgasindustrin på grund av dess betydande potential och nyhetsvärde. Denna forskning visade att det finns fem olika förmågor som byggföretag bör ha inom vätgasindustrin. Byggföretag ska ha 1) sina grundläggande byggkunskaper i ordning, 2) vara en aktiv och uppskattad partner, 3) ha kunskap inom vätgas och industriell konstruktion, 4) vara proaktiva och lyhörda och 5) öppna för allt i ett projektleveranssätt (EPC). För att uppnå dessa förmågor visades det att det finns fyra olika åtgärder som byggföretag kan vidta. Byggföretag kan 1) skapa en avdelning med specialiserad vätgasexpertise, 2) utveckla ett lämpligt tankesätt för vätgaskonstruktion, 3) utveckla vätgasindustrin med likvärdiga organisationer och 4) erbjuda EPC projektleverans till kunder för att kunna få förmågor att lyckas i vätgasindustrin. Det konstaterades också att byggandet av väteanläggningar och industriella processer är jämförbara, så diplomarbetets igenkända förmågor och åtgärder kan tillämpas även vid byggandet av industriella processer

Monitoring of Continuous Femoral Nerve Block Using Remote Photoplethysmography

Virsrakst: Attālinātas fotopletizmogrāfijas metode femorāla nerva blokādes monitorēšanai. Priekšvēsture: Attālināta fotopletizmogrāfija (aFPG) ir neinvazīva ādas mikrocirckulācijas izvērtēšanas metode, ko potenciāli var izmantot reģionālas anestēzijas sekmīguma pārbaudei. Viena no reģionālas anestēzijas problēmām ir vēlīnā un subjektīvā bloka iznākuma prognozēšana. Mērķis: Izvērtēt ādas mikrocirkulācijas izmaiņas ceļa locītavas ādā pēc prolongētas femorāla nerva blokādes ar aFPG metodi. Izvērtēt aFPG metodes efektivitāti diferencēšanā starp placebo un lokālo anestētiķu injekciju femorāla nerva blokādes laikā. Uzdevumi: 1. Izvērtēt aFPG spēju identificēt šļirci ar lokālo anestētiķi vai placebo pēc femorāla nerva blokādes. 2. Salīdzināt reģionālas blokādes izvērtēšanas spēju ar aFPG un aukstuma aplikācijas metodi. Materiāli un metodes: Prospektīvā randomizēti dubultaklā pilot-pētījumā tika iekļauti četri pacienti. Pacientiem pirms operācijas bija veikts prolongēts femorāla nerva bloks, ar iepriekš sagatavotām divām šļircēm: Ropivacaine 0,375% 20mL un NaCl 0.9% 20mL placebo. Šļirces satura perineirāla ievades kārtība bija randomizēta: divi pacienti pirmā šļircē saņēma LA, pārējie divi pacienti placebo. Fotopletizmogrāfijas kamera ar gaismas avotu bija nopozicionēta virs ceļa locītavas ādas mediālā pusē. Attēlveidošana ar aFPG kameru sākās dažas minūtes pirms femorāla nerva blokādes un turpinājās 12 minūtes pēc katras šļirces ievades. Reģionālas blokādes pārbaudei izmantoja aukstuma aplikācijas un vizuālas aFPG kartes. Rezultāti: Pēc aklas FPG analīzes visos gadījumos (n=4) pēc pirmās šļirces bija novērojamas statistiski ticamas atšķirības AC/DC koeficentam aFPG signālā: ar Kruskall-Wallis testu (p1-40.05). Secinājumi: 1. aFPG metode atspoguļoja laika atkarīgas statistiski ticamas izmaiņas mērījumos, visās grupās, tomēr aFPG metode nevarēja statistiski ticami atšķirt LA no placebo. 2. Aukstuma aplikācijas metodei bija 100% sensitivitāte šļirces satura noteikšana, salīdzinot ar FPG, kaut arī tam bija nepieciešama pacienta subjektīva izvērtēšana.Title: Monitoring of continuous femoral nerve block using remote photoplethysmography. Background: Remote photoplethysmography (rPPG) is a non-invasive imaging method of monitoring the microcirculation of the skin. This method can be implemented to monitor regional anesthesia. One of the main issues in regional anesthesia is the late and subjective prediction of block success. Objective: The objective of the study is to measure the changes in the skin microcirculation of the knee after a femoral nerve block, by using rPPG and to evaluate whether rPPG can differentiate between placebo and LA injection in a peripheral nerve block.Assignments: 1. To assess whether rPPG of the skin of the knee can differentiate between placebo and LA injection after femoral nerve block.2. To compare rPPG with other conventional regional anesthesia assessment methods. Materials and methods: We enrolled four patients to our prospective randomized double-blinded pilot study. Patients received preoperatively a continuous femoral nerve block. For the block a nurse would prepare one syringe containing Ropivacaine 0,375% 20mL and another syringe containing NaCl 0.9% 20mL placebo. Randomly chosen two patients received LA in the first syringe, while the two other patients received placebo. The rPPG camera was attached to a light source and adjusted to the desired skin area, the medical side of the knee. The imaging started a few minutes before the insertion of the femoral block and continued for 12 minutes after the injection of the first syringe and second syringe. During the imaging we assessed the block by using cold sensation and visual online rPPG mapping. Results: After blind analysis first syringe injection in all four cases showed statistically significant increases in rPPG signal AC/DC ratio in Kruskall-Wallis (p1-40.05). Conclusion: 1. The rPPG showed time sensitive changes during measurements in all groups, however rPPG couldn’t distinguish LA from placebo in our small pilot study. 2. Cold sensation assessment showed 100% sensitivity of syringe content and remains the golden standard for block assessment in clinical practice

Monitoring of Continuous Femoral Nerve Block Using Remote Photoplethysmography

Virsrakst: Attālinātas fotopletizmogrāfijas metode femorāla nerva blokādes monitorēšanai. Priekšvēsture: Attālināta fotopletizmogrāfija (aFPG) ir neinvazīva ādas mikrocirckulācijas izvērtēšanas metode, ko potenciāli var izmantot reģionālas anestēzijas sekmīguma pārbaudei. Viena no reģionālas anestēzijas problēmām ir vēlīnā un subjektīvā bloka iznākuma prognozēšana. Mērķis: Izvērtēt ādas mikrocirkulācijas izmaiņas ceļa locītavas ādā pēc prolongētas femorāla nerva blokādes ar aFPG metodi. Izvērtēt aFPG metodes efektivitāti diferencēšanā starp placebo un lokālo anestētiķu injekciju femorāla nerva blokādes laikā. Uzdevumi: 1. Izvērtēt aFPG spēju identificēt šļirci ar lokālo anestētiķi vai placebo pēc femorāla nerva blokādes. 2. Salīdzināt reģionālas blokādes izvērtēšanas spēju ar aFPG un aukstuma aplikācijas metodi. Materiāli un metodes: Prospektīvā randomizēti dubultaklā pilot-pētījumā tika iekļauti četri pacienti. Pacientiem pirms operācijas bija veikts prolongēts femorāla nerva bloks, ar iepriekš sagatavotām divām šļircēm: Ropivacaine 0,375% 20mL un NaCl 0.9% 20mL placebo. Šļirces satura perineirāla ievades kārtība bija randomizēta: divi pacienti pirmā šļircē saņēma LA, pārējie divi pacienti placebo. Fotopletizmogrāfijas kamera ar gaismas avotu bija nopozicionēta virs ceļa locītavas ādas mediālā pusē. Attēlveidošana ar aFPG kameru sākās dažas minūtes pirms femorāla nerva blokādes un turpinājās 12 minūtes pēc katras šļirces ievades. Reģionālas blokādes pārbaudei izmantoja aukstuma aplikācijas un vizuālas aFPG kartes. Rezultāti: Pēc aklas FPG analīzes visos gadījumos (n=4) pēc pirmās šļirces bija novērojamas statistiski ticamas atšķirības AC/DC koeficentam aFPG signālā: ar Kruskall-Wallis testu (p1-40.05). Secinājumi: 1. aFPG metode atspoguļoja laika atkarīgas statistiski ticamas izmaiņas mērījumos, visās grupās, tomēr aFPG metode nevarēja statistiski ticami atšķirt LA no placebo. 2. Aukstuma aplikācijas metodei bija 100% sensitivitāte šļirces satura noteikšana, salīdzinot ar FPG, kaut arī tam bija nepieciešama pacienta subjektīva izvērtēšana.Title: Monitoring of continuous femoral nerve block using remote photoplethysmography. Background: Remote photoplethysmography (rPPG) is a non-invasive imaging method of monitoring the microcirculation of the skin. This method can be implemented to monitor regional anesthesia. One of the main issues in regional anesthesia is the late and subjective prediction of block success. Objective: The objective of the study is to measure the changes in the skin microcirculation of the knee after a femoral nerve block, by using rPPG and to evaluate whether rPPG can differentiate between placebo and LA injection in a peripheral nerve block.Assignments: 1. To assess whether rPPG of the skin of the knee can differentiate between placebo and LA injection after femoral nerve block.2. To compare rPPG with other conventional regional anesthesia assessment methods. Materials and methods: We enrolled four patients to our prospective randomized double-blinded pilot study. Patients received preoperatively a continuous femoral nerve block. For the block a nurse would prepare one syringe containing Ropivacaine 0,375% 20mL and another syringe containing NaCl 0.9% 20mL placebo. Randomly chosen two patients received LA in the first syringe, while the two other patients received placebo. The rPPG camera was attached to a light source and adjusted to the desired skin area, the medical side of the knee. The imaging started a few minutes before the insertion of the femoral block and continued for 12 minutes after the injection of the first syringe and second syringe. During the imaging we assessed the block by using cold sensation and visual online rPPG mapping. Results: After blind analysis first syringe injection in all four cases showed statistically significant increases in rPPG signal AC/DC ratio in Kruskall-Wallis (p1-40.05). Conclusion: 1. The rPPG showed time sensitive changes during measurements in all groups, however rPPG couldn’t distinguish LA from placebo in our small pilot study. 2. Cold sensation assessment showed 100% sensitivity of syringe content and remains the golden standard for block assessment in clinical practice

Tunnista murehtija : yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa

Tässä katsauksessa käsitellään yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä (murehtimista) ja sen tunnistamista sekä esitellään kuinka perusterveydenhuollossa toimiva lääkäri voi tunnistaessaan murehtijan ottaa asian puheeksi, tukea ja hoitaa potilasta sekä tarvittaessa ohjata potilaan psykiatrisen hoidon tai psykologisen tuen piiriin. Katsauksessa käsitellään kognitiivisen käyttäytymisterapian perusperiaatteet, hoidon tavoitteet ja konkreettisia keinoja murehtijan auttamiseksi. Terapian saatavuus on vielä paikoin rajallista, minkä vuoksi lääkärin on hyödyllistä myös opetella joitakin psykologisia keinoja, joilla potilaan murehtimista voi lievittää. Tarvittaessa hoitoon kannattaa yhdistää lääkitys, joka tulee räätälöidä potilaskohtaisesti. Lääkehoitoa ei tässä katsauksessa laajemmin käsitellä. English summary: Recognizing worriers: generalized anxiety disorder can be treated Generalized Anxiety Disorder (GAD) is a common disease which can have a significant impact on a patient’s life. It is characterized by worries based on dangers where probability is overestimated and negative consequences are viewed as catastrophic. Anxiety disorders are often misdiagnosed because patients present with somatic complaints or have other comorbid disorders. This short review provides an overview on how to identify GAD and some practical tools to help patients suffering from GAD