Alle kouluikäisten ruoankäytön väestöryhmittäiset erot

Erot ruoankäytössä väestöryhmien välillä lähtevät kehittymään jo synnytyssairaalassa. Lapsena opitut ruokatottumukset, joita vahvimmin määrittävät vanhempien koulutus ja ikä, perheen koko ja lapsen hoitopaikka, jatkuvat usein aikuisuuteen saakka. Varhaislapsuuden ravitsemus on yhteydessä useiden lapsuuden ja aikuisiän kroonisten sairauksien ja lihavuuden riskiin. Lasten ruoankäytön suurimmat väestöryhmittäiset erot löytyvät imetyksen kestossa, kiinteiden lisäruokien aloitusiässä ja kasvisten kulutuksessa. Myös rasvojen, kalaruokien ja makeiden juomien kulutus sekä ravintoaineista rasvojen, sokerin, ravintokuidun, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti vaihtelevat väestöryhmittäin. Vanhempien pitkä koulutus, äidin korkea ikä, pieni perhekoko, äidin tupakoimattomuus sekä päivähoito kodin ulkopuolella ovat yhteydessä lasten suositustenmukaisempaan imeväisruokintaan ja ruokavalioon ennen kouluikää. Lasten ruoankäyttö vaihtelee myös lapsen sukupuolen ja perheen asuinalueen mukaan

Perhelähtöinen ravintointerventio lastenneuvoloissa - Elintapainterventio Naperoille (ETANA) -esitutkimus

ETANA-tutkimuksessa suunniteltiin ja esitestattiin ravintointerventio, jonka tavoitteena on edistää lapsiperheiden hyviä elintapoja ja tukea ravitsemussuositusten saavuttamista. Intervention toteutusta ja vaikuttavuutta tutkittiin Espoon lastenneuvoloissa toteutetulla Elintapainterventio Naperoille (ETANA) -esitutkimuksella. Tutkimukseen osallistui lapsia, jotka kävivät kahdeksan kuukauden, yhden vuoden ja puolentoista vuoden ikäisten lasten määräaikaisissa terveystarkastuksissa. Tehostettu ravitsemusohjaus kannusti vanhempia lisäämään kasvisten, kalan ja kasviöljyn käyttöä. Tulosten perusteella lastenneuvolan terveysneuvonnan keskeisiä kehittämishaasteita ovat elintapaohjauksen toteuttaminen yksilöllisesti kunkin perheen tarpeiden mukaan, perheen motivointi tarvittavaan muutokseen ja muutoksen saavuttamiseksi tarvittavien keinojen tunnistaminen sekä tavoitteiden saavuttamisen seuranta. Tässä raportissa esiteltävä tutkimus tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa terveyden edistämisen työkaluista tutkijoille, asiantuntijoille, päätöksentekijöille sekä terveydenhuoltohenkilöstölle

Tunnetaidot ja niiden vaikutukset ihmissuhteisiin : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla tutkittua tietoa tunnetaitojen vaikutuksesta ihmissuhteisiin. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten tunnetaidot vaikuttavat ihmissuhteisiin. Työn tavoitteena oli kerätä aiheesta tietoa, jota työelämäkumppani Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry voi hyödyntää perustellessaan tunnetaitojen opettamisen tärkeyttä. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin integroivaa kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin hoitotyön Cinahl ja Medic tietokannoista sekä psykologian PsycInfo tietokannasta. Tiedonhaussa käytettiin käsitteitä tunnetaidot, tunneäly ja ihmissuhteet. Aineiston valinta tehtiin hakutermejä sekä mukaanotto- ja poissulkukriteereitä käyttäen. Lopullinen aineisto koostui 16 artikkelista, joiden laatua arvioitiin JBI-arviointikriteerien avulla. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla aineiston sisältämiä tuloksia pelkistettiin ja ryhmiteltiin ala- ja yläluokiksi. Aineiston sisällönanalyysi tuotti 11 alaluokkaa ja näistä edelleen kolme yläluokkaa. Kirjallisuuskatsauksessa saatiin tuloksia tunnetaitojen vaikutuksista parisuhteisiin, kaverisuhteisiin sekä tunnetaitojen harjoittelemisen vaikutuksesta ihmissuhteisiin. Parisuhteessa hyvät tunnetaidot lisäävät omaa ja puolison parisuhdetyytyväisyyttä sekä parisuhteen laatua, mikä välittyi paremman vuorovaikutuksen kautta. Tunnetaitojen samankaltaisuus vaikutti parinvalintaan mutta ei parisuhdetyytyväisyyteen. Kaverisuhteissa hyvät tunnetaidot lisäsivät kaverisuhteiden määrää ja laatua ja vähensivät konflikteja kaverisuhteissa. Tunnetaitoja harjoittelemalla sosiaalisten suhteiden laatu parani, prososiaalisuus lisääntyi ja ihmissuhteiden ongelmat vähenivät. Työn tuottamat tulokset tukevat käsitystä siitä, että hyvät tunnetaidot vaikuttavat myönteisesti ihmissuhteisiin ja tunnetaitoharjoittelusta hyötyvät kaikenikäiset ihmiset. Tulokset kattavat pääasiassa tietoa tunnetaitojen vaikutuksesta pari- ja kaverisuhteisiin. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään tunnetaitojen merkityksen tarkastelu perhe- ja sukulaissuhteissa.The aim of this study was to collect information on the effect of emotional intelligence on interpersonal relationships. The purpose was to describe what kind of effects emotional intelligence has on different relationships. The knowledge can be used by the working life partner of this thesis Mannerheim League for Child Welfare. The study was conducted as a literature review in which the data were collected from literature. Cinahl, Medic and PsycInfo databases were used for information retrieval. The data consisted of 16 articles. Data based content analysis was used to analyze the results of the selected material. The individual results were reduced and then grouped into lower and upper classes. Altogether 11 lower class and three upper classes were comprised. The literature review provided results on the effects of emotional intelligence on romantic relationships and friendships, and the impact of emotional learning on interpersonal relationships. The results show that high emotional intelligence enhances a person’s own and their partner’s relationship satisfaction, and the overall quality of the relationship. In friendships, the quality and quantity were increased by the high emotional intelligence of the person. Furthermore, emotional learning enhanced the quality of the social relationships. The overall results support the view that emotional intelligence affects interpersonal relationships and that emotional learning is beneficial for people of all ages. The study suggests that further studies on the subject could explore the impact of emotional intelligence on family relationships