User studies : a practical approach to user involvement for gathering user needs and requirements

This thesis investigates the role of user involvement in the early phases of product development. It is generally believed that usability and more accurate user requirements are achieved through the involvement of potential users in product development. First, the benefits and challenges of user involvement identified in the literature were reviewed. It was discovered that early user involvement has positive effects on user and customer satisfaction and requirements quality, but it may additionally have negative effects on product development time and cost. A practical approach to early user involvement referred to as 'user study' was synthesised to find a way to apply cost-effectively early user involvement to real product development contexts. The goal of the user study is cost-effectively to gather data on users and their needs and to translate them to user requirements that support the development of useful and usable products. The user study approach was then evaluated in four case studies in five different product development companies. The first and second study focused on the usefulness of user studies. The third study investigated introducing the user study approach to a real product development context. The fourth study concerned representing the results of user studies: bridging the gap between user needs and user requirements. The results presented in the thesis reveal that early user involvement is useful even in a short time frame with relatively low costs. The results additionally provide further support for the successful implementation of user involvement in the early phases of the product development.reviewe

Value of Information Systems and Products: Understanding the Users’ Perspective and Values

Developers aim at providing value through their systems and products. However, value is not financial only, but depends on usage and users’ perceptions of value. In this paper, we clarify the concept of value from the users’ perspective and the role of user involvement in providing value. First, theories and approaches of psychology, marketing and human-computer interaction are reviewed. Secondly, the concept of ‘user values’ is suggested to clarify the concept of value from the user’s point of view and a category framework of user values is presented to make them more concrete and easier to identify. Thirdly, the activities and methods for adopting user values in development work are discussed. The analysis of the literature shows that value has been considered in multiple ways in development. However, users’ perspectives have received less attention. As a conclusion, we draw future research directions for value-centered design and propose that user involvement is essential in identifying user values, interpreting the practical meaning of the values and implementing them in development work

Factors behind Leisure-Time Physical Activity Behavior Based on Finnish Twin Studies : The Role of Genetic and Environmental Influences and the Role of Motives

Peer reviewe

Monialainen yhteistyö perusopetuksessa

Tiivistelmä. Tutkielmassa tarkastellaan monialaista yhteistyötä perusopetuksessa teoreettisena tutkimuksena kirjallisuuskatsauksen kautta. Yhteiskunnallisten muutoksien myötä myös perusopetuksen toimintakulttuuri ja työtavat muuttuvat. Tutkimuksessa selvitetään, mitä monialainen yhteistyö perusopetuksessa tarkoittaa ja milloin sitä tehdään perusopetusta ohjaavien lakien ja ohjeiden perusteella. Tarkastellessa perusopetusta ohjaavia lakeja ja ohjeita, voidaan todeta, että monialaisen yhteistyön käsitettä ei ole avattu virallisissa asiakirjoissa. Monialainen yhteistyö mainitaan perusopetuslaissa oppilaan tuen tarpeeseen liittyvissä asiayhteyksissä sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Koska näissä molemmissa on usein tarve tehdä yhteistyötä eri organisaatioiden edustajien kanssa, monialainen yhteistyö voidaan käsittää silloin eri organisaatioiden väliseksi yhteistyöksi. Perusopetuksen virallisten lakien ja ohjeiden mukaan monialaista yhteistyötä tehdään yksittäisen oppilaan hyvinvoinnin tukemiseksi sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet jättävät yhteistyöhön liittyvät käytänteet pitkälti paikallisesti päätettäväksi. Perusopetuslaki sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki antavat monialaiselle yhteistyölle mahdollisuuden, onkin paikallisesti päätettävissä, kuinka hyvin annettua mahdollisuutta osataan hyödyntää. Tutkielmassa tarkastellut perusopetuksen lait ja ohjeet antavat ohjeita siitä, miten asioiden pitäisi olla. Tutkimuksen myötä herää kysymys, miten monialainen yhteistyö on ymmärretty paikallisesti ja millaisia kokemuksia opettajilla on yhteistyöstä

Luokanopettajien ja oppilashuollon toimijoiden yhteistyö luokanopettajien kuvaamana

Tiivistelmä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoituksena on yksittäisen oppilaan ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013). Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin luokanopettajien ja oppilashuollon toimijoiden yhteistyötä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisissa oppilashuollollisissa asioissa luokanopettaja teki yhteistyötä koulun sisäisten oppilashuollon toimijoiden kanssa ja millaisia toimia yhteistyöstä seurasi. Lisäksi tavoitteena oli saada selville, mitkä tekijät edistivät luokanopettajien mukaan yhdessä työskentelyä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja analysointimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysivaiheessa hyödynnettiin Konun (2002) koulun hyvinvointimallia sekä Bronsteinin (2003) käsityksiä monitieteisen yhteistyön työskentelyyn vaikuttavista tekijöistä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla Webrobol-kyselylomakkeella helmikuussa 2022 sosiaalisen median opettajille suunnattujen ryhmien kautta. Tutkimukseen osallistui 23 luokanopettajaa. Tarpeet oppilashuollolliselle yhteistyölle jakautuivat sekä yhteisölliseen että yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Oppilashuollollisen yhteistyön tarpeista oli löydettävissä Konun (2002) koulun hyvinvointimallin osa-alueista terveydentilaan, sosiaalisiin suhteisiin sekä itsensä toteuttamiseen liittyviä sisältöjä. Oppilaiden haasteiden lisäksi luokanopettajat hakeutuivat oppilashuollolliseen yhteistyöhön, mikäli he olivat huolestuneita oppilaan perhetilanteesta tai he tarvitsivat itse monialaisesta yhteistyöstä tukea oman osaamisensa vahvistamiseksi. Yleisimpinä oppilashuollollisesta yhteistyöstä seuranneina toimina olivat oppilaiden ohjautuminen jatkotutkimuksiin tai erilaisten tukipalvelujen piiriin sekä opettajan saama tuki tilanteeseen muilta asiantuntijoilta. Luokanopettajat toivat esille yhteistyön onnistumiseen vaikuttavina tekijöinä Bronsteinin (2003) monitieteisen yhteistyömallin mukaisesti yhteistyötahojen ammatillisen roolin, persoonalliset tekijät, yhteisen historian ja yhteistyön mahdollistavat rakenteelliset ratkaisut. Aineistossa tuotiin esille myös vahvasti lapsen edun ensisijaisuuden tunnistaminen onnistuneen yhteistyön edellytyksenä

More efficient formation of longer-term representations for word forms at birth can be linked to better language skills at 2 years

Infants are able to extract words from speech early in life. Here we show that the quality of forming longer-term representations for word forms at birth predicts expressive language ability at the age of two years. Seventy-five neonates were familiarized with two spoken disyllabic pseudowords. We then tested whether the neonate brain predicts the second syllable from the first one by presenting a familiarized pseudoword frequently, and occasionally violating the learned syllable combination by different rare pseudowords. Distinct brain responses were elicited by predicted and unpredicted word endings, suggesting that the neonates had learned the familiarized pseudowords. The difference between responses to predicted and unpredicted pseudowords indexing the quality of word-form learning during familiarization significantly correlated with expressive language scores (the mean length of utterance) at 24 months in the same infant. These findings suggest that 1) neonates can memorize disyllabic words so that a learned first syllable generates predictions for the word ending, and 2) early individual differences in the quality of word-form learning correlate with language skills. This relationship helps early identification of infants at risk for language impairment.Peer reviewe

Applying and Extending the FITT Framework to Identify the Challenges and Opportunities of Successful eHealth Services for Patient Self-Management : Qualitative Interview Study

Background: The number of public eHealth services that support patient self-management is rapidly increasing. However, the implementation of these eHealth services for self-management has encountered challenges. Objective: The purpose of this paper was to analyze the challenges and opportunities of implementing eHealth services for self-management by focusing on the fit between the technical solution and clinical use. Methods: We performed in-depth interviews with 10 clinical project coordinators and managers who were responsible for developing and implementing various eHealth services for self-management interventions in five university hospitals in Finland The results were analyzed using content analysis and open coding. The Fit between Individuals, Task, and Technology (FITT) framework was used to interpret the findings. Results: The implementation of self-management services involved many challenges related to technical problems, health professional acceptance, patient motivation, and health organization and management. The implementers identified practices to manage the identified challenges, including improving the design of the technology, supporting health professionals in the adoption of the eHealth services, changing the work processes and tasks, involving patients, and collectively planning the implementation inside an organization. The findings could be mostly attributed to the dimensions of the FITT framework. Conclusions: The FITT framework helped to analyze the challenges related to the implementation, and most of them were related to poor fit. The importance of patients as stakeholders in eHealth services for patient self-management needs to be highlighted. Thus, we propose that patients should be added as a different type of individual dimension to the FITT framework. In addition, the framework could be extended to include organization and management in a new context dimension.Peer reviewe

Neuroscience illuminating the influence of auditory or phonological intervention on language-related deficits

Peer reviewe

Hoitohenkilökunnan rooli potilaiden motivoinnissa ja ohjaamisessa terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöön

The number of eHealth services supporting patients’ self-care and self-management is increasing. Patients are expected to participate more actively in their care, but nevertheless chronically ill patients use eHealth services less frequently than healthy citizens. The healthcare personnel’s motivation and guidance could increase willingness and capability of patients to use eHealth services. This article reports a study, which investigates what kind of support patients receive and how patients wish the healthcare personnel to support them in using eHealth services as well as what kind of eHealth services patients want to use in future. The study was conducted in Finland. A total of 397 patients representing three patient organizations for chronic illnesses (heart disease, diabetes or cancer) answered to the online questionnaire. Most of the respondents had used at least one eHealth service (92%) and the most common purpose was to seek information. eHealth services were mostly used on the patients’ own initiative. Only less than half of the patients (47%) had received information about eHealth services from the healthcare personnel. Even less participants had been encouraged (30%) or advised (21%) how to use these services by the healthcare personnel. The study shows that patients wish for a more active manner from the healthcare personnel in informing about the availability of eHealth services as well as providing guidance and encouragement in using the services. The wishes about future eHealth services were rather modest. Respondents wished for a more versatile digital booking of medical appointments and novel, easy-to-use communication channels with the personnel. The results suggest that it is not only sufficient to increase the number of eHealth services, but also the active patients need more information about eHealth services as well as guidance in their use.Terveydenhuollon sähköisten palveluiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Potilaiden odotetaan osallistuvan aktiivisemmin hoitoonsa, mutta erityisesti kroonisesti sairaat käyttävät sähköisiä palveluita terveitä harvemmin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan hoitohenkilökunnan motivointi ja tuki vaikuttavat merkittävästi potilaiden halukkuuteen ja kyvykkyyteen käyttää terveydenhuollon sähköisiä palveluita. Tässä artikkelissa raportoidaan tuloksia verkkokyselystä, jossa tutkittiin, millaista tukea ja ohjausta kroonisesti sairaat potilaat saavat ja toisaalta toivovat hoitohenkilökunnalta terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöön. Kyselyssä potilaita pyydettiin arvioimaan, miten hoitohenkilökunta on ohjannut heitä sähköisten palveluiden käyttöön kertomalla palveluista, kannustamalla käyttämään niitä ja neuvomalla niiden käyttöä. Lisäksi kyselyllä selvitettiin, millaisia sähköisiä palveluja potilaat haluavat tulevaisuudessa käyttää. Kyselyyn vastasi 397 sydän-, diabetes- ja syöpäpotilasta. Suurin osa kyselyyn vastanneista potilaista oli käyttänyt vähintään yhtä terveydenhuollon sähköistä palvelua (92 %) ja eniten näitä palveluja käytettiin tiedon etsimiseen. Palvelujen käyttö perustui suurimmaksi osaksi potilaiden omaan aloitteeseen ja hoitohenkilökunnan rooli potilaiden motivoinnissa ja ohjauksessa jäi pieneksi. Alle puolet vastaajista (47 %) raportoi hoitohenkilökunnan kertoneen heille terveydenhuollon sähköisistä palveluista. Palvelujen käyttöön hoitohenkilökunta oli kannustanut noin kolmannesta (30 %) tai opastanut vielä harvempaa (21 %). Alle kolmannes vastaajista koki, ettei tarvitse apua tai tukea terveydenhuollon sähköisten palvelujen käyttöön, mutta monet toivoivat hoitohenkilökunnalta aktiivisempaa otetta palveluista tiedottamisessa sekä palveluiden käytön neuvomisessa ja kannustamisessa. Tulevaisuudessa potilaat ovat halukkaita käyttämään erityisesti käytännöllistä sähköistä ajanvarausta sekä uusia, helppoja yhteydenpitokanavia hoitohenkilökunnan kanssa. Tutkimuksen tulosten perusteella pelkkä terveydenhuollon sähköisten palvelujen määrän lisääminen ei riitä, vaan aktiivisetkin potilaat tarvitsevat enemmän tietoa palveluista ja tukea niiden käyttöön