Avoin ympäristötieto – yhteistyön kehittäminen vesistöjen seurannassa. Järvien vedenlaatupalvelu -hankkeen loppuraportti

Julkisten tietovarantojen mahdollisimman tehokkaan käytön on katsottu tuottavan uutta tietoa ja palveluita sekä lisäävän hyvinvointia. Kerätyn ympäristötiedon heikko hyödyntäminen yritystoiminnassa on kuitenkin jo pitkään tiedossa ollut ongelma. Syitä tähän voi etsiä ympäristötiedon epäkaupallisesta luonteesta, sen keräämistavoista ja saatavuudesta tai esimerkiksi julkisen sektorin vahvasta roolista toimialalla. Järvien vedenlaatupalvelu -hankkeessa (Tekes, 2009-2012) haluttiin edistää julkisen tiedon hyödyntämistä yksityisellä sektorilla sekä kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lähtökohtana oli paikallisen tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen niin, että eri lähteistä kerätty vedenlaadun mittaustieto olisi tietokannan kautta helposti yritysten käytettävissä. Lisäksi hankkeessa tutkittiin eri käyttäjien tarpeita vedenlaatutiedolle, kehitettiin menetelmiä tiedon tarkkuuden parantamiseksi sekä luotiin muun muassa lyhyen aikavälin ennustemalleja. Konkreettinen tulos oli myös uuden “jokamiehen” vedenlaadun mittalaitteen kehittäminen. Tämä esimerkiksi matkapuhelimen kameran käyttöön perustuva mittalaite tuo uusia mahdollisuuksia edullisen vedenlaatutiedon keräämiseen, kansalaishavainnointiin ja samalla myös erilaiseen liiketoimintaan. Julkiseen ympäristötietoon perustuvaa liiketoimintaa pohdittiin kahdessa työpajassa. Työpajoissa keskusteltiin siihen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista sekä myös ideoitiin uusia julkiseen ympäristötietoon perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä julkaisussa pohditaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön mahdollisuuksia Järvien vedenlaatupalvelu -hankkeen tulosten pohjalta

Low incidence of clinically relevant bleeding complications after fast-track arthroplasty: a register study of 8,511 arthroplasties

Background and purpose: Fast-track total joint replacement (TJR) has become increasingly common. Routine thromboprophylaxis for pulmonary embolism and deep venous thrombosis prevention lasts from 2 to 5 weeks. This retrospective registry study focused on clinically relevant bleeding complications 90 days after fast-track primary TJR.Patients and methods: All primary fast-track total hip (THA) and knee arthroplasties (TKA) performed between 2015 and 2016 were extracted from the Finnish Arthroplasty Register and Finnish Hospital Discharge Register. Type of arthroplasty and indication for the operation were combined with diagnoses of clinically relevant bleeding complications within 90 days of surgery. The incidence of these bleedings was the primary outcome measure.Results: Of the total of 8,511 patients (mean age 67 years (SD 10); 60% female), 45% underwent unilateral THA, 52% unilateral TKA, and 3% bilateral TKA. The incidence of clinically relevant bleeding complications within 90 days was 1% (95% CI 0.8–1.3). No difference wasobserved in bleeding incidence between the groups. The 87 bleedings comprised 57 operative site bleedings, 17 gastrointestinalbleedings, 6 intracranial non-traumatic bleedings, 5 bleedings from the nose or another undetermined site, and 2 intraocular bleedings. 1 death due to intracranial bleeding was recorded, and hence clinically relevant bleeding-specific 90-day mortality was 0.01%.Interpretation: The incidence of clinically relevant bleeding complications was low. However, they cause patient discomfort, increase the use of healthcare services, and can be life-threatening and even fatal.</p

Low incidence of clinically relevant bleeding complications after fast-track arthroplasty : a register study of 8,511 arthroplasties

BACKGROUND AND PURPOSE: Fast-track total joint replacement (TJR) has become increasingly common. Routine thromboprophylaxis for pulmonary embolism and deep venous thrombosis prevention lasts from 2 to 5 weeks. This retrospective registry study focused on clinically relevant bleeding complications 90 days after fast-track primary TJR. PATIENTS AND METHODS: All primary fast-track total hip (THA) and knee arthroplasties (TKA) performed between 2015 and 2016 were extracted from the Finnish Arthroplasty Register and Finnish Hospital Discharge Register. Type of arthroplasty and indication for the operation were combined with diagnoses of clinically relevant bleeding complications within 90 days of surgery. The incidence of these bleedings was the primary outcome measure. RESULTS: Of the total of 8,511 patients (mean age 67 years (SD 10); 60% female), 45% underwent unilateral THA, 52% unilateral TKA, and 3% bilateral TKA. The incidence of clinically relevant bleeding complications within 90 days was 1% (95% CI 0.8-1.3). No difference was observed in bleeding incidence between the groups. The 87 bleedings comprised 57 operative site bleedings, 17 gastrointestinal bleedings, 6 intracranial non-traumatic bleedings, 5 bleedings from the nose or another undetermined site, and 2 intraocular bleedings. 1 death due to intracranial bleeding was recorded, and hence clinically relevant bleeding-specific 90-day mortality was 0.01%. INTERPRETATION: The incidence of clinically relevant bleeding complications was low. However, they cause patient discomfort, increase the use of healthcare services, and can be life-threatening and even fatal.publishedVersionPeer reviewe

Common Inflammation-Related Candidate Gene Variants and Acute Kidney Injury in 2647 Critically Ill Finnish Patients

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome with high incidence among the critically ill. Because the clinical variables and currently used biomarkers have failed to predict the individual susceptibility to AKI, candidate gene variants for the trait have been studied. Studies about genetic predisposition to AKI have been mainly underpowered and of moderate quality. We report the association study of 27 genetic variants in a cohort of Finnish critically ill patients, focusing on the replication of associations detected with variants in genes related to inflammation, cell survival, or circulation. In this prospective, observational Finnish Acute Kidney Injury (FINNAKI) study, 2647 patients without chronic kidney disease were genotyped. We defined AKI according to Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) criteria. We compared severe AKI (Stages 2 and 3, n = 625) to controls (Stage 0, n = 1582). For genotyping we used iPLEX(TM) Assay (Agena Bioscience). We performed the association analyses with PLINK software, using an additive genetic model in logistic regression. Despite the numerous, although contradictory, studies about association between polymorphisms rs1800629 in TNFA and rs1800896 in IL10 and AKI, we found no association (odds ratios 1.06 (95% CI 0.89-1.28, p = 0.51) and 0.92 (95% CI 0.80-1.05, p = 0.20), respectively). Adjusting for confounders did not change the results. To conclude, we could not confirm the associations reported in previous studies in a cohort of critically ill patients.Peer reviewe

Heme oxygenase-1 repeat polymorphism in septic acute kidney injury

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine-thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S-L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S-M-L2 (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01-1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p<0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk

Hoitajien näkemyksiä anoreksiapotilaan hoitotyöstä Kuopion yliopistollisen sairaalan aikuispsykiatrisilla osastoilla

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) aikuispsykiatrisilla osastoilla työskentelevien hoitajien näkemyksiä anoreksiapotilaiden hoitotyöstä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa anoreksiapotilaan hoitosopimuksen käytettävyydestä, hoidollisten tilanteiden valvomisen ja työryhmätyöskentelyn toimivuudesta anoreksiaa sairastavien hoidossa. Tutkimme, mitkä osa-alueet hoitotyöstä koetaan haasteellisina ja mitkä ovat kehittämisalueita tämän potilasryhmän hoidossa. Opinnäytetyön tutkimusote oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Työssä käytetty kyselylomake laadittiin anoreksiapotilaan oireiston ja KYS:n laihuushäiriöpotilaille laadittujen hoito-ohjeiden pohjalta. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tutkimus toteutettiin kuudella KYS:n aikuispsykiatrisella osastolla Julkulan ja Tarinan sairaalassa. Kysely toteutettiin internetissä webropol-ohjelmalla lähettämällä lomake 132:lle hoitotyön toimessa työskentelevälle hoitajalle. Kyselyyn vastasi 52 hoitajaa. Tulokset analysoitiin IBM SPSS-statistics-ohjelmalla. Tulosten mukaan anoreksiapotilaiden hoito toteutui KYS:n aikuispsykiatrisilla osastoilla laadukkaasti ja eettisten arvojen mukaan. Kuitenkin hoitajat kokivat omat ammatilliset valmiutensa puutteelliseksi ja täydennyskoulutuksen tarpeen suureksi. Vastaajien mielestä hoidon keskittäminen yhdelle osastolle ja kohdennettu täydennyskoulutus hoitohenkilökunnalle yhtenäistäisivät anoreksiapotilaiden hoitolinjoja. Perhehoitotyön menetelmien aiempaa tiiviimpää hyödyntämistä pidettiin tärkeänä. Moniammatillisen yhteistyön ja työnohjauksen hyödyntämistä tulisi lisätä. Hoitolinjojen ja hoitosopimuksien yhdenmukainen noudattaminen sekä tiedonkulku hoitoon liittyvien muutosten tiedottamisessa koettiin puutteelliseksi. Haasteellisina koettujen potilaan ruokailu- ja ulkoilutilanteiden valvontaan toivottiin kehitettävän uusia työmenetelmiä. Anoreksiapotilaan hoidon ja sen eri osa-alueiden kehittämiseen on tarvetta. Tämän potilasryhmän kasvaessa hoitohenkilöstön täydennyskoulutukseen tulee panostaa aiempaa enemmän.The aim of this thesis was to find out the nurses' opinions about the nursing of anorexics in the adult psychiatric wards in Kuopio University Hospital (KYS). The purpose was to get information about the usability of the nursing plan about the controlling of nursing situations as well as about good functioning of the team work. We also tried to find out which sectors of nursing were considered challenging and which sectors needed to be improved concerning this particular group of patients. The method of the study was quantitative. The survey was carried out on the basis of the anorexic symptomatology and the nursing principles for anorexia nervosa in KYS. Both structured and open-ended questions were used in the survey and it was carried out in six adult psychiatric wards in the hospitals of Julkula and Tarina. The questions were sent to 132 nurses by a webrobol program on the Internet and they were answered by 52 nurses. The results were analyzed by IBM SPSS statistics program. The results of the study showed that the nursing of anorexics in the adult psychiatric wards was high quality and followed ethical values. However, the nurses' professional skills were found inadequate and there was great need for further training. By concentrating nursing to one single ward and by targeted further training for the nursing staff it could be possible to standardize the guidelines for anorexic nursing. The increasing of the family nursing methods was found important. There was also need for increasing multi-professional co-operation and supervision. The standard following of nursing guidelines and nursing plans was considereded insufficent and there were problems in the communcation concerning changes in schedules. In addition, new working methods were needed for challenging nursing situations like dining and outdoor activities. There is a great need for improving and developing the nursing of anorexics in many various sectors. Because the number of anorexic patients is constantly increasing the main focus should be put on the professional further training of the nursing staff

Valtion tutkimuslaitokset : julkisia palvelijoita vai markkinavetoisia toimijoita?

SIGLEAvailable from British Library Document Supply Centre-DSC:DXN017983 / BLDSC - British Library Document Supply CentreGBUnited Kingdo

Koulupsykologien kokemien eettisten dilemmojen ja niiden vatvomisen yhteys työstä palautumiseen

Tavoite: Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, eroaako koulupsykologien viikonlopun aikainen työstä palautuminen heidän viikon aikana kokemiensa eettisten dilemmojen ja niiden vatvomisen suhteen. Menetelmät: Päiväkirjatutkimukseen osallistui 133 koulupsykologia. He täyttivät peruskyselyn (huhtikuu 2014) ja sen jälkeen päiväkirjakyselyn, joka toteutettiin kolmena perättäisenä perjantaina ja maanantaina (toukokuu 2014). Perjantaisin kysyttiin sääntöjen ja arvojen vastaiseen toimintaan liittyvien eettisten dilemmojen kokemiseen ja vatvomiseen sekä unenlaatuun liittyviä asioita. Maanantaisin kysyttiin viikonlopun aikaista unenlaatua erikseen jokaiselta viikonlopun yöltä sekä psykologista irrottautumista ja palautumisen kokemusta viikonlopun aikana. Tulokset: Koulupsykologeista noin kolmannes ei kokenut lainkaan eettisiä dilemmoja tutkimusviikkojen aikana (44 % ja 33 %) ja hieman pienempi osuus koki ja vatvoi niitä yhtenä viikkona kolmesta (23 % ja 32 %). Viikoittain eettisiä dilemmoja koki ja vatvoi 14‒17 % tutkituista koulupsykologeista. Suurin osa (67 % ja 72 %) heistä, jotka kokivat eettisiä dilemmoja työviikon aikana, myös vatvoi niitä vapaa-ajallaan. Nuoremmat ja vähemmän aikaa nykyisen työnantajansa palveluksessa työskennelleet psykologit kokivat ja vatvoivat enemmän sääntöjen vastaiseen toimintaan liittyviä eettisiä dilemmoja kuin vanhemmat ja pidempään työskennelleet. Arvojen vastaisia dilemmoja kokivat ja vatvoivat enemmän he, joilla oli vähemmän työtunteja. Psykologisessa irrottautumisessa ja palautumisen kokemuksessa ei ollut eroja eettisten dilemmojen kokemisen ja vatvomisen suhteen. Sen sijaan sekä viikon että viikonlopun aikainen unen laatu oli paras heillä, jotka eivät kokeneet lainkaan eettisiä dilemmoja kolmen tutkimusviikon aikana. Johtopäätökset: Johtopäätöksenä voidaan todeta, että dilemmojen kokeminen ja vatvominen voi olla työn riskitekijä koulupsykologeilla, koska enemmän eettisiä dilemmoja kokeneiden ja vatvoneiden unenlaatu oli heikompaa kuin muiden psykologien

SERONTO: a Socio-Ecological Research and Observation oNTOlogy.

SERONTO is an ontology developed within ALTER-Net, a Long Term Biodiversity, Ecosystem, and Awareness Research Network funded by the European Union. ALTER-Net addresses major biodiversity issues at a European scale. Within this framework SERONTO has been developed to solve the problem of integrating and managing data stored and collected at different locations within the European Union. SERONTO is a product of a group of people with diverse scientific backgrounds. The ontology is a formal description of the concepts and relationships for the most important aspects of biodiversity data derived from monitoring, experiments and investigations. SERONTO is an ontology that enables seamless presentation of data from different origins in a similar conceptual manner. With SERONTO, meta-analysis, data mining, and data presentation should be possible across datasets collected for different purposes. SERONTO consists of a core ontology and a separate unit and dimensions ontology. The core ontology is designed to be the basis for domain specific ontologies (e.g. species, geography, water, vegetation), which extend the concepts and relationships of the core for their specific needs and requirements. The concepts of the core are derived from scientific principles and lean heavily on statistical methodology. Important considerations in designing SERONTO were 1. Repeatability: The ontology should be capable of holding enough meta-data that another person can repeat the experiment or observation at another place and time. It is not obligatory, however, to provide all information for all datasets; for instance, some information may be missing for old datasets. 2. Transparency: It must be possible to record and retrieve meta-data describing what actually happened. SERONTO includes concepts of things going wrong and documenting data collection under less than ideal conditions. If data and meta-data are available in this way, it will be clear what assumptions must be made to combine data and correctly interpret analyses. Important concepts in the SERONTO core are: 1. Investigation item – the research object or experimental unit; 2. Parameters – the measurement, classification and treatment of the investigation item; 3. Value sets – placeholders for time series and other complex data; 4. Reference lists – nominal values, such as species lists; 5. Methods – used for each parameter, including units, scale, and dimensions; 6. Sampling structure – the origin of the research object or population, and the way it was chosen; 7. Groupings of objects, such as experimental blocks, on which observer, time or other aspects are assigned or related to; 8. Additional information, such as actors (observer, observer groups and institutions), project information, etc., can be attached to several different concepts. Each subsequent analysis has to make assumptions. The assumptions of any particular analysis can be found in the deviation between how the data were obtained and the requirements of the analytical method. The presentation will go deeper into the design considerations and the core concepts. Explanations of the concepts, their interrelationships, and their use in subsequent analysis will be given along with examples from different domains