Towards an innovative university in the South? : institutionalising Euro-Mediterranean co-operation in research, technology and higher education

This article deals with the strategies of institutionalising scientific, technological and educational co-operation in the context of recent Euro-Mediterranean relations. In order to understand the process of creating a new kind of Euro-Mediterranean cooperation policy in those areas of activity, it is necessary to have a broad view of the social contexts that determine that same process. The newest phase of socio-economic modernisation, what is often referred to as the 'information era', is responsible for changing both the concept and the institutional structures of international cooperation between universities and in the science and technology sectors. One of the key aims of the renewal of the co-operation policy before and after the ministerial conference held in Barcelona 1995 is the promotion of the vision of the innovative university in the southern and eastern Mediterranean countries, one that actively responds to the needs of the new political economy and new strategies of scientific, technological and educational cooperation, in the Euro-Mediterranean region. This article critically addresses this ideal for the southern university, taking into account the fundamental issue of socio-cultural sensitivity, as this is manifest or absent in the Barcelona framework. It is argued that the broad consensus that was present among the various European and non-European participants of the working groups at the Forum Civil Euromed - a consensus that emphasised the gap in the southern Mediterranean countries with respect to technology and university based research - could be said to be the direct result of the way in which these 'fora' were organised. It is claimed that different voices might emerge, and therefore the conceptual basis of cooperation broadened, if participants from other sectors of civil society were to be involvedpeer-reviewe

Bloodred: Violence on Screen

The dishonest mob boss goes down in a spray of bullets and blood; a humanoid machine meets her end amidst flying glass shards; a son smothers his mother in her hospital bed; a former assassin confronts the red in her ledger. Violence in films exists in a variety of dimensions. It can be graphic or subtle, triumphant or tragic. It can be primarily masculine and heterosexual, or it can involve other genders and sexualities. However it is portrayed, violence plays an important role in a film’s narrative and cultural messages. The four films I analyze in this essay—The Godfather (1972), Blade Runner (1982), Joker (2019), and Black Widow (2021)—represent a broad range of genres and time periods, from a crime/gangster film set in the 1940s to a science fiction film set in futuristic Los Angeles. However, these films are not completely disparate. All four feature violence as a major narrative element, with protagonists who inflict violence intentionally and repeatedly, albeit for varying purposes. This essay investigates how the differing portrayals of violence in these films contribute to the films’ implicit and explicit meanings. Violence in films plays both a narrative role, delineating elements of plot, and a cultural role, clarifying the film’s stance on issues of gender and sexuality; these, combined with a discussion of the social reception of violence, particularly as it relates to the rating system, frame this essay’s argument

Glutamiinin aistinnan säätelytekijöiden analysoiminen Drosophila melanogaster -malliorganismissa

Glutamiini on yksi ihmiskehon yleisimmistä aminohapoista; sillä on tärkeä rooli niin hiilen kuin typenkin aineenvaihdunnassa. Monet soluille välttämättömät reaktiot, kuten proteiinisynteesi ja solujen hapetus-pelkistystasapainon ylläpitäminen, ovat siitä riippuvaisia. Solujen aineenvaihduntaa säädellään ravintoaineiden saatavuuden mukaisesti. Syöpäsolut kuitenkin poikkeavat tästä säätelystä, ja esimerkiksi kiihtynyt glutamiinin aineenvaihdunta tarjoaa niille rakennuspalikoita nopeaan lisääntymiseen sekä työkaluja solulle epäsuotuisissa stressiolosuhteissa selviytymiseen. Tästä johtuen olemme kiinnostuneita selvittämään glutamiinin aistinnan ja aineenvaihdunnan säätelymekanismeja syvällisemmin. Tutkimuksessa käytimme Drosophila melanogaster -malliorganismia. Banaanikärpänen on ideaali valinta, sillä vaikka sen genomi on huomattavasti ihmisgenomia yksinkertaisempi, ovat useimmat geenit ja niiden säätelyreitit hyvinkin konservoituneita lajien välillä. Työssä keskityimme aiemmin löydettyjen säätelytekijäkandidaattien, Forkhead box O (FoxO), Super sex combs (Sxc), Spalt major (Salm) ja Spalt-related (Salr), tutkimiseen. Hyödynsimme kärpäslinjoja, jotka ali- tai yliekspressoivat kandidaattigeenejä ja analysoimme, millaisia fysiologisia tai geneettisiä vasteita havaitsemme, kun kärpäset saavat joko ruokaa glutamiinilla tai ilman glutamiinia. Tuloksista näimme, että foxo ja sxc mutantit ilmensivät glutamiini-intoleranttia fenotyyppiä. Varmistimme myös, ettei fenotyyppi ollut riippuvainen siitä, että mutantit toukat olisivat syöneet eri määrän ruokaa sen glutamiinipitoisuudesta riippuen. Emme huomanneet selkeää glutamiini-intoleranssia kärpäsillä, joilla Salr tai Salm oli aliekspressoitu. Pyrimme ymmärtämään syvällisemmin FoxO:n ja Sxc:n rooleja glutamiinin aineenvaihdunnassa. Aminohappojen hajottaminen tuottaa ammoniakkia, ja toisaalta glutamiinin metabolialla on tärkeä rooli ammoniakin detoksifikaatiossa. Siksi olimme kiinnostuneita, voisiko foxo tai sxc mutanttien hemolymfan pH-arvoissa olla eroja glutamiinia sisältävällä ruoalla vs. glutamiinittomalla ruoalla. Saamiimme tuloksiin nojaten emme kuitenkaan voineet yhdistää FoxO:a tai Sxc:tä glutamiiniperäisen ammoniakin poistamisen säätelyyn. Lisäksi selvitimme FoxO:n roolia kuuden eri geenin, Paics, Uro, Sesn, salr, Prat2, ja Gdh, säätelyssä lusiferaasi-reportterigeeni analyysilla. Tuloksista näimme, että FoxO säätelee niistä jokaisen ekspressiota. Seuraavaksi voisimme hyödyntää tässä työssä rakennettuja plasmideja selvittääksemme, onko soluviljelmän glutamiinipitoisuudella vaikutusta näiden kuuden geenin FoxO:sta riippuvaiseen säätelyyn.Glutamine, the conditionally essential amino acid, is a major carbon and nitrogen carrier required for a range of cell functions, such as protein synthesis and maintaining redox balance. While healthy cells adjust their activities in response to glutamine availability, tumor cells display deregulated glutamine uptake and metabolism allowing quick proliferation and survival in cellular stress conditions. Hence, further knowledge of the glutamine sensing network is of interest. Utilizing Drosophila melanogaster, the roles of formerly identified glutamine sensing regulator candidates, Forkhead box O (FoxO), Super sex combs (Sxc), Spalt major (Salm) and Spalt-related (Salr), were explored. Drosophila is an efficient model organism for analyzing gene regulatory mechanisms, with its simple genome but conserved genes and metabolic pathways. Loss-of function and gain-of-function mutants of the candidates were cultured with/without glutamine, and their physiological response and gene expression changes were analyzed. The results show the glutamine intolerant phenotype of FoxO and Sxc deficiency, not dependent on altered food intake levels of larvae. However, glutamine intolerance of Salr and Salm deficiency was not observed. Moreover, we aimed to gain further insight to the roles of FoxO and Sxc in glutamine metabolism. Since amino acid catabolism produces ammonia, and glutamine metabolism plays a vital role in ammonia detoxification, we performed a pH-based measurement of foxo and sxc mutant larvae hemolymph on food with/without glutamine. However, we could not associate FoxO or Sxc with regulation of glutamine-derived ammonia clearance. In addition, we explored FoxO downstream regulator candidates. Putative promoter areas of Paics, Uro, Sesn, salr, Prat2 and Gdh were cloned into reporter vectors and the luciferase activity was analyzed under the expression of foxo. The results indicate that FoxO is a regulator of all of the 6 genes. Next we could utilize the here constructed plasmids to see whether the FoxO-mediated regulation is affected by altered glutamine levels in cell culture

Lääkkeenanto lapselle subkutaanisesti ja intramuskulaarisesti : digitaalinen opetusmateriaali

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tarkoituksena oli tuottaa digitaalista opetusmateriaalia alle 18-vuotiaille annettavista intramuskulaarisista ja subkutaanisista injektioista Tampereen ammattikorkeakoulun hoitotyön opintoihin. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, miten lapsi valmistellaan intramuskulaariseen ja subkutaaniseen injektionantoon ja miten toteuttaa intramuskulaarinen ja subkutaaninen injektionanto lapselle turvallisesti ja aseptisesti. Tavoitteena oli selvittää lasten intramuskulaarisessa ja subkutaanisessa injektionannossa huomioitavia asioita. Tavoitteena oli luoda digitaalinen opetusmateriaali, jossa esitetään informatiivisesti ja mielekkäästi keskeiset asiat ja joka auttaa hoitotyön opiskelijoita toteuttamaan intramuskulaarisen ja subkutaanisen injektionannon lapselle oikeaoppisesti. Työn ulkopuolelle rajattiin keskoset, injektion käyttökuntoon saattaminen, suonensisäiset injektiot, rokotteet sekä kynillä annettavat injektiot. Opinnäytetyön teoreettisessa lähtökohdassa käsiteltiin lapsen pelkoja injektionantoon liittyen, lapsen ja vanhempien valmistamista injektionantoon, lapsen kivunlievitystä injektionannon aikana sekä subkutaanista ja intramuskulaarista injektionantoa. Lapset pelkäävät injektionantoa, minkä vuoksi valmistaminen ja kivunlievitys on huomioitava. Vanhemmilla on keskeinen rooli lapsen valmistamisessa ja kivunlievityksessä, sekä lapsen kiinnipitämisessä injektionannon aikana. Tästä syystä vanhempien ohjaukseen tulee panostaa. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi kaksi digitaalista opetusmateriaalia. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta digitaalisissa opetusmateriaaleissa päädyttiin esittelemään seuraavat: lapsen valmistaminen subkutaaniseen ja intramuskulaariseen injektionantoon, lapsen kiinnipitoasennot, tarvittavat välineet, oikeiden injektionantopaikkojen paikannus, injektionantotekniikat, käsihygienia, sekä vuorovaikutus lapsen kanssa injektionannon jälkeen. Jatkotutukimusehdotuksina esitettiin tutkimusta aspiroinnin ja injektionantopaikan desinfioinnin tarpeellisuudesta, lapsen kiinnipitoasennoista sekä lapsen ventrogluteaalisen pakaralihaksen paikannuksesta ja siitä, minkä ikäisestä lähtien sitä voidaan käyttää. Lisäksi eri keinojen tehokkuudesta lapsen valmistamisessa ehdotettiin lisää tutkimustietoa.This study was conducted by using a functional approach. The purpose of this study was to provide nursing students of Tampere University of Applied Sciences with digital teaching material on administering subcutaneous and intramuscular injections to under 18 -year-old children. The study focused on how to prepare a child for an injection and how to administer subcutaneous and intramuscular injection aseptically and safely. The aim was to produce a digital teaching material to help nursing students administer the injections appropriately. The theoretical section explores child's fear of injections, preparing the child and parents for an injection, child's pain relief during injection, as well as subcutaneous and intramuscular injections. Two digital teaching materials were created in the study process. The teaching material presents how to prepare a child for an injection, how to hold the child, the needed instruments, injection sites, injection techniques, hand hygiene and interaction with the child after the injection. A suggestion for potential future study could be the necessity of aspiration and skin disinfection before injection. Moreover, positions to hold the child during the procedure, and ventrogluteal areas as children's injection sites require more research