Teaching Container-based DevOps Practices in Higher Education Context

Teaching DevOps is challenging as it is inherently cross-functional between development and operations. This thesis presents an examination of a course and its development iterations in an attempt to find an approach that may be used in DevOps education in a higher education context. The course focuses on learning a tool in the DevOps toolchain, containerization with Docker, in a massively open online course (MOOC). By investigating a course during its design process and its attendees, challenges that students and course instructors faced are discussed. The primary source of information from students is a survey that students answered before and after participating in the course. The challenges of teaching DevOps practices vary from the teaching methods to types of exercises and level of industry imitation or abstraction. In comparison, students had fewer challenges than expected with the course contents. The survey results offered insight into the student experience concerning DevOps, unveiling a demand for both further development of the course as well as for new courses that link development and operations

Ashes for organic farming

Nowadays only eight percent of the cultivated field area is used for organic farming. The Ministry of Agriculture and Forestry has published the guidelines for the program of organic farming to diversify the supply and the consumption of organic food. The aim is to increase organically arable land to 20% by the year 2020.The demand of organic fertilizer products is strongly increasing. Interest in forestry by-products (ash, bark, zero fiber, etc.) for use in organic production has recently been exceptionally high. For example, development of pelleted fertilizers with zero fiber, ash and a nitrogen-containing fertilizer material is in progress.The ash fertilizer contains many valuable nutrients in fairly optimal ratios: these include phosphorus, potassium, manganese, magnesium, sulfur, zinc, calcium, boron, cobalt, copper and smaller amounts of other trace elements. Ashes contain phosphorus in large amounts, which is useful in organic production. More important nutrients than phosphorus and potassium are apparently trace elements. Neutralizing value of the ash is quite rapid comparedto many liming materials allowed in organic farming. The price quality ratio of ash as a liming material is also good.The use of clean wood ash is permissible in organic production. Peat and straw ash cannot be used in organic production because of the fact that in the EU peat is not considered a renewable resource. Restrictions include only inputs from outside of the organic farm

Vasteajan mittausjärjestelmän suunnittelu, toteutus ja testaus

A touchscreen is a commonly used medium for the interaction between a user and a device. Response to user's action is often indicated visually on the screen after a certain delay. This interface latency is inherent in any computer system. Studies indicate that the latency has a major contribution on how users perceive the interaction with the device. While modern commercial touchscreen devices manifest latencies ranging between 50 ms and 200 ms, research indicates that the user performance for tapping tasks deteriorates at considerably lower levels and users are able to discern the latency as low as 3 ms. In this Thesis we present a novel solution for Android operated mobile devices to expose factors behind the feedback latency of a tap event. We start by reviewing the main components of the Android operating system. Next we describe the internal system elements which partake in the interaction between the user's touch input event and its corresponding visual presentation on the screen of the device. Propelled by the obtained information, we implement an affordable, fully automated system that is capable of collecting both temporal and environmental data. The constructed measurement system provided revealing results. We discovered that most of the feedback latency on a mobile device is accumulated by the internal components which are involved in presenting the visual feedback to the user. We also identified two main user action patterns which impose a huge effect upon system's responsiveness. Firstly, the location of touch is reflected in the amount of feedback latency. Secondly, the interval between two consecutive touch events might cause even unexpected results. Our study demonstrated that the latency can vary a lot between different devices by ranging from no effect on one device to a five-fold difference on another device. The study concludes that, despite the feedback latency is affected by multiple factors, the latency can be measured very precisely with the system that can be built even by an average Joe.Kosketusnäyttö on yleisesti käytetty kanava käyttäjän ja laitteen välisessä vuorovaikutuksessa. Järjestelmän palaute käyttäjän antamaan syötteeseen esitetään usein visuaalisesti laitteen näytöllä. Vasteen tuottamisessa syntyy kuitenkin jonkin verran viivettä eli latenssia. Tutkimusten mukaan viiveellä on suuri vaikutus käyttäjäkokemukseen. Nykyisten kosketuslaitteiden latenssi vaihtelee yleensä 50 ja 200 millisekunnin välillä. Kosketuspohjaisten tapahtumien suorittamisen on todettu heikentyvät jo huomattavasti pienemmän viiveen johdosta ja jopa alle kolme millisekuntia kestävä viive on vielä havaittavissa. Tässä diplomityössä esitetään Android-pohjaisille mobiililaitteille luotu edullinen järjestelmä, jonka avulla pystytään mittaamaan käyttäjän näytölle luoman kosketuksen ja sitä vastaavan järjestelmän antaman visuaalisen palautteen välistä viivettä. Työssä esitetellään ensin Android-käyttöjärjestelmän komponentit, jotka osallistuvat tämän tapahtumaketjun suorittamiseksi vaadittaviin toimintoihin. Tietojen pohjalta luodaan järjestelmä, jolla voidaan kerätä automaattisesti dataa viiveen eri syntykohdista ja sen ympäristöön littyvistä seikoista. Datan avulla pystytään aiempaa paremmin arvioimaan viiveen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää yleisesti viiveen hallitsemiseen tähtääviin toimenpiteisiin ja siten lopulta käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Järjestelmällä mitatuista tuloksista selviää, että suurin osa tapahtumaketjun latenssista syntyy käyttäjälle esitettävän visuaalisen palautteen vaatimiin toimenpiteisiin. Lisäksi työ tuo esille kaksi käyttäjän syötteen antamiseen liittyvää toimintatapaa, joilla on suuri vaikutus latenssiin. Kosketuksen sijainti ruudulla ja kahden peräkkäisen kosketuksen välinen aika vaikuttavat vasteaikaan. Latenssi ei aina muodostu suoraviivaisesti ja se voi ilmentää jopa yllättäviä piirteitä eri laitteiden välillä: toimintatapa yhdessä laitteessa ei vaikuta tulokseen, mutta saattaa toisessa laitteessa näkyä moninkertaisena erona. Vaikka latenssin syntyyn vaikuttaa monta eri tekijää, sitä voidaan onneksi mitata erittäin tarkasti järjestelmällä, jonka jopa Matti Meikäläinen pystyy rakentamaan

Artificial Intelligence Ethics from the Perspective of Educational Technology Companies and Schools

Peer reviewe

A Case Study of Students’ and Teachers’ Perceptions in a Finnish High School during the COVID Pandemic

This study describes one local upper secondary school in Finland during the COVID-19 pandemic. All teaching was changed to distant for around two months. The study describes students’ and teachers’ perceptions during that time. Participants responded to the survey four times and freely described their experiences five times. The number of participants varied from 56 to 72 students and 9 to 15 teachers at different times. The data were analyzed by descriptive statistics, cluster analysis, and qualitative content analysis. The main findings indicate that distance teaching was implemented very successfully. However, open comments and cluster analysis revealed many challenges. Students complained of heavy workloads and fatigue. Some students lost motivation. These difficulties did not disappear over time. The main challenges for teachers included non-authentic interaction and a lack of the spontaneity that in-person teaching provides. Teachers quickly learned to use technological platforms, but interaction through it was not of as high quality. Teachers were also worried about students’ progress. Teachers did not recognize students’ heavy workload and motivation problems in the way that students described them. The study provides several recommendations for future remote teaching.Peer reviewe

The needs for successful chemistry teaching in diverse classes : teachers' beliefs and practices

Peer reviewe

“Tolkun kuluttajat” ja ”ilmastovouhottajat” : kuluttajien stereotyypit ja identiteettipoliittiset symbolit ilmastonmuutosta koskevassa verkkokeskustelussa

Tutkielmani tarkastelee kuluttamisen ja identiteettipolitiikan yhtymäkohtia sosiaalisen median ilmastonmuutoskeskustelun kontekstissa. Lähestyn ilmiötä hermeneuttisella tutkimusotteella kulutuskulttuurin tutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmäni yhdistää ontologian opettamiseen perustuvaa automatisoitua etäluentaa laadulliseen lähiluentaan ja tulkinnalliseen analyysiin. Tutkimusaineistoa ovat sosiaalisen median tietokantapalvelusta poimitut 204 454 ilmastonmuutosta koskevaa kommenttia, jotka on julkaistu Suomi24-keskustelupalstalla vuosina 2015–2019. Aineistoni suuren koon vuoksi käytän sen sisältämien aiheiden luokittelussa automaattista tekstianalyysiä, jonka tuloksia tulkitsen laadullisesti. Määrällisiä ja laadullisia elementtejä yhdistävä tutkimusmenetelmä mahdollistaa yhtäältä kokonaiskuvan hahmottamisen ja toisaalta merkitysten syvällisen ymmärtämisen. Kuluttaminen on kulttuurisesti rakentuva ilmiö, joka saa kuluttajien vuorovaikutuksessa symbolisia merkityksiä. Kuluttajat tekevät kulutuspäätöksiä suhteessa kulttuuriin ja monimuotoisiin kulutuseetoksiin, jotka heijastavat yhteiskunnan arvoja, rakenteita ja käytäntöjä. Kuluttaminen on myös keskeinen tapa määritellä sekä yksilöllistä että kollektiivista identiteettiä. Suomi24-palstan kuluttamista koskeva ilmastonmuutoskeskustelu rakentuu etenkin seitsemän kuluttamiseen liittyvän luokan kautta, jotka ovat autoilu, liha, lentäminen, julkinen liikennne ja pyöräily, kasvisruoka, lemmikit ja vaatteet. Aikajanalla tarkasteltuna luokkien suhteellinen osuus aineistosta kasvoi vuodesta 2015 vuoteen 2019 mennessä 5,9 prosentista 15 prosenttiin. Havaintojeni perusteella Suomi24-palstan ilmastonmuutoskeskustelua hallitsevat ilmastoskeptikot, jotka vähättelevät ilmastonmuutosta ja sen torjunnan keinoja. Heidän kommenteissaan toistuu kaksi kuluttajan stereotyyppiä: ilmastoskeptikoiden omaa viiteryhmää edustava ”tolkun kuluttaja” ja vastapuolen viiteryhmää edustava ”ilmastovouhottaja”. Stereotyypit rakentuvat muun muassa kuluttamiseen ja sosio-ekonomisiin tekijöihin liittyvien vastakkainasettelujen kautta. Kommenteissa oman viiteryhmän symboleja kuten autoilua ja lihaa puolustetaan. Toisaalta vastapuolen symboleja kuten sähköautoja ja kasvisruokaa vastaan hyökätään esimerkiksi luomalla uhkakuvia kuluttamiseen kohdistetuista kielloista ja veronkorotuksista. Esitän tutkielmassani, että kuluttamisen symboleja käytetään keskusteluissa identiteettipoliittisen vaikuttamisen välineenä. Ääritapauksessa keskustelija voi olla provosointiin pyrkivä trolli, jolloin symbolit on irrotettu aidosta kuluttajakontekstista. Aineistossani on viitteitä siitä, että taustalla on myös muita identiteettipoliittisia agendoja kuten feminismin ja maahanmuuton vastustaminen

Kosmetiikan kemia kontekstuaalisen oppimisen apuvälineenä

Peruskoulun ja lukion opiskelijoiden kiinnostus tiedeaineita kohtaan on vähentynyt kouluissa ja tiedepainotteisia kursseja valitaan entistä vähemmän. Yhdeksi syyksi epäillään opetusta, joka ei kohtaa oppilaan arkielämää. Arkielämän kontekstit lisäävät motivaatiota ja kiinnostusta opetettavaan aiheeseen sekä auttavat teoreettisen tiedon ymmärtämisessä ja oppimisessa tuomalla opittaville asioille merkitystä ja sisältöä. Kontekstuaalinen oppiminen on ihmiselle luontaista ja johtuu aivojen kyvystä ja tarpeesta etsiä uusille asioille merkityksiä. Tämän kehittämistutkimuksen hypoteesina on käytetty tutkimustuloksia, joiden mukaan arkielämän kontekstien liittäminen teoriaan lisää kiinnostusta kemiaan. Arkielämän kontekstiksi on valittu kosmetiikan kemia, koska siihen liittyvää kontekstuaalista tietoa on hyvin vähän ja kosmetiikka on yleisesti arjessa käytettyä. Päätutkimuskysymykset ovat: 1. Minkälainen on peruskoulun ja lukion oppikirjojen sisältämä kosmetiikan kemian sisältö? 2. Miten usein arjesta tuttuja esimerkkejä käytetään kemian opetuksessa? Kehittämistutkimus suoritettiin neljässä vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen tarveanalyysi suoritettiin 13 peruskoulun ja 23 lukion kemian oppikirjojen kartoituksella kosmetiikan kemian osalta. Toisessa vaiheessa laadittiin tarveanalyysin perusteella tehty verkko-oppimateriaali kosmetiikan kemiasta peruskoulun, lukion sekä muiden koulujen opettajille ja oppilaille soveltuvin osin. Kolmannessa vaiheessa suoritettiin kyselytutkimus 12:lle satunnaisesti valitulle peruskoulun ja lukion opettajalle. Kyselyn perusteella sivut antoivat opettajille uutta tietoa kosmetiikan kemiasta, lisäsivät yhteyksiä teoriatiedon ja arjen ilmöiden välillä sekä toimivat hyödyllisenä lisämateriaalina kemian opetuksessa lisäten kiinnostusta kemiaan. Kehittämistutkimuksen neljännessä vaiheessa oppimateriaalia kehitettiin muun muassa sivuston rakenteellisia ominaisuuksia parantamalla. Oppimateriaalia ylläpidetään ja kehitetään myös tulevaisuudessa. Useiden maiden opetussuunnitelmien perusteissa määritellään yhdeksi tiedeopetuksen tavoitteeksi tarjota sellaista opetusta, joka antaa oppilaalle valmiudet toimia tulevaisuudessaan tiedostavana ja vastuullisena kansalaisena, joka ymmärtää lukemiaan tieteeseen, teknologiaan, yhteiskuntaan tai ympäristöön liittyviä asioita sekä osaa tehdä valintoja ja päätöksiä. Riittävä tieteellinen lukutaito on jokaisen kansalaisen perusoikeus, jota kemian opetuksessa tulisi huomioida muun muassa kontekstuaalista opetusta kehittämällä. Arjen kemiaan liittyvän opetuksen kehittäminen luo tarpeita ja mahdollisuuksia jatkotutkimuksille