Havaintoja ihmisten liikkuvuudesta ja nettomuuttoliikkeestä koronapandemian aikana

Koronapandemian aikana entistä suurempi osa ihmisistä on asunutmonipaikkaisesti useammassa kuin yhdessä asunnossa ja työskenteli paikasta riippumattomasti etäällä varsinaisesta työpaikastaan. Tässä artikkelissa tutkitaan, miten nämä muutokset asumisen ja työnteonpaikoissa koronapandemia aikana ovat vaikuttaneet ihmisten liikkuvuuteen ja nettomuuttoliikkeeseen. Lisäksi pohdimme, millaisia mahdollisuuksia monipaikkaisen yhteiskunnan kehitys tarjoaa kunnille tulevaisuudessa, jos etä- ja joustotyö yleistyvät pakotetun digiloikan myötä. Tutkimus perustuu mobiiliseurantadataan sekä kuukausittaisiin kunnittaisiin nettomuuttoliiketilastoihin, joita mallinnetaan aikasarja-analyysillä. Tulokset osoittavat koronapandemian vaikuttaneen eniten kaupunkeihin, joissa sekä ihmisten liikkuvuusaktiivisuus että muuttovoitto kuntien välisessä nettomuuttoliikkeessä ovat vähentyneet merkittävästi. Vähiten koronapandemia on vaikuttanut ihmisten liikkuvuusaktiivisuuteen harvaan asutulla maaseudulla. Osassa harvaan asutun maaseudun kunnista nettomuuttoliikkeen trendi kääntyi muuttovoitoksi asettaen näille kunnille positiivisen kehityshaasteen

Missä on lähin ruoka? Maantieteellisiä näkökulmia saavutettavuudesta

Poster

Callio lab: an underground and above ground,laboratory—overview and prospects for high energy and applied physics

This overview provides a comprehensive insight into Callio Lab, a versatile multidisciplinary research platform, by describing the events and actions that have led to the development of the project-based, pay-by-service approach to organizing and economically running the research activities, a mandatory approach for a platform operating without governmental funding. The research platform has a maximum depth of 1.4 km underground, equivalent to approximately 4,100 m of water equivalent (m.w.e.). The flat-overburden mine configuration of Callio Lab minimizes cosmic-ray background interference, making it an ideal setting for low-background experiments, particularly in neutrino and dark matter research. The main-level galleries, with dimensions up to 12 m wide, 30–40 m long, and 8 m tall, provide ample space for research activities, with the potential for even more extensive galleries based on Laguna design studies. Callio Lab has a history with several small and medium-scale cosmic ray and low-background experiments. This overview highlights the site’s inherent characteristics, revealing promising opportunities for high-energy and applied physics research and applications across various scientific domains

Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla

Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla (RuokaGIS) -hankkeen tavoitteena oli selvittää lähi- ja luomuruokaan liittyviä sijainti- ja saavutettavuustekijöitä Pohjois-Pohjanmaalla lähi- ja luomuruoan saatavuuden kehittämiseksi. Hanke oli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Pohjois-Pohjamaan ELY-keskuksen rahoittama ja kestoltaan kaksivuotinen (1.10.2012–30.9.2014). Hankkeen tavoitteena oli 1) selvittää lähi- ja luomuruoan saavutettavuuden alueellisia eroja 2) tarkastella mahdollista tarjontaylijäämää tai tyydyttymätöntä kysyntää lähi- ja luomuruoan suhteen ja tuottaa aiheesta helppolukuisia karttoja ja 3) tunnistaa aluetekijöitä lähi- ja luomuruoan tuotannon riittävyyden varmistamiseksi. Suomessa ei ole aikaisemmin toteutettu ruoan maantieteelliseen saavutettavuuteen liittyvää tarkastelua, vaikka korkeatasoiset ja kattavat paikkatietoaineistot alkutuotannosta, liikenneverkosta ja väestöstä mahdollistavat huomattavan tarkkojen saavutettavuusanalyysien tekemisen. Ruoan arvoketjusta paikkatietotarkasteluiden keskiöön valittiin kysely- ja haastatteluaineistojen pohjalta ruoan tuotannon ja kulutuksen alueellisten ulottuvuuksien esiin nostaminen tilastollisen kysynnän ja tarjonnan kannalta sekä saavutettavuustarkastelut pienten ja keskisuurten yritysten logistiikan edistämiseksi. Paikkatietoperusteista ja toimijalähtöistä tarkastelua tehtiin vuorovaikutuksessa ja hankkeen toteutuksessa yhdistettiin verkosto-, tuottaja- ja väestötietojen paikkatietotarkastelu kysely- ja haastattelututkimuksiin. Saavutettavuustarkastelut toteutettiin soveltamalla ja kehittämällä yleisesti käytettävissä olevia saavutettavuusmenetelmiä. Keskeisimmät aineistot olivat Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen (Tike) toimittamista tiedoista koottu tuottajakohtainen paikkatietokanta, Tilastokeskuksen väestöruututietoaineistot ja Liikenneviraston tieverkon paikkatietomalli (digiroad) sekä tuottajille, ammattikeittiöille, yrityksille ja ruokapiireille tehdyt kyselyt sekä niitä täydentävät haastattelut. Hankkeen keskeisinä tuloksina olivat toimijoiden näkemykset lähi- ja luomuruoan määrittelyistä, kilpailukyvystä, markkinoista, logistiikasta ja näiden kehittämisen tarpeista. Paikkatieto- ja saavutettavuustarkastelut osoittivat Pohjois-Pohjanmaan eteläosien vahvuudet alueen kaupunkikeskuksien kysynnän tyydyttämisessä. Saavutettavuustarkasteluiden perusteella Pohjois-Pohjanmaan eteläosat ja Oulun ympäristö ovat sijanniltaan suotuisia alueellisen keräilyverkoston solmukohdille, joita voidaan hyödyntää pienten toimijoiden logistiikan tehostamiseen. Tulosten perusteella suositellaan, että lähiruoka-alan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista kehitetään etenkin logistiikan suhteen kilpailukyvyn lisäämiseksi ja markkinoille pääsyn helpottamiseksi.This study is based on the “Accessibility of local and organic food in Northern Ostrobothnia (RuokaGIS)” project, which aim was to analyse local and organic food in geographic context and to develop their availability and access to markets at Northern Ostrobothnia. The project was funded by European Agricultural Fund for Rural Development and Centre for Economic Development, Transport and the Environment of Northern Ostrobothnia. The project covered the period from 1. Oct. 2012 to 30. Sept. 2014. The project combines quantitative and qualitative approaches by applying geographic information system (GIS) based accessibility analyses and structured questionnaires and semi-structured interviews. The aim of the project was to 1) explore areal patterns of local on organic food accessibility, 2) visualise supply surplus and unsaturated demand and 3) recognise factors to develop local and organic food production in geographic context. Due to a long logistic chain of food markets, the emphasis of the project designed on the basis of survey results. Primary aspects were to analyse areal balance of statistical production and consumption at accurate scale and to develop logistics and networking of small and medium size companies in food sector by analysis of potential hub node locations. GIS based accessibility analyses and qualitative surveys were conducted interactively during the project with aim to generate novel approaches for analysing accessibility in the context of local and organic food markets and logistics. Key GIS data of the study covered farms with production attributes supplied by Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry, Statistics Finland’s grid cell data of population and Finnish Transport Agency’s digital model of road network. Questionnaires and supporting interviews covered agricultural producers, companies in processing and refining, institutional kitchens, public procurements and food circles. Main findings of the project consider local and organic food concept, competitiveness, markets, logistics and their development aspects. Accessibility analyses indicated that regions in the southern parts of Northern Ostrobothnia have a strong role in saturating areal demand, which emphasises to towns and city regions. Analysis of suitable hub locations for collecting local production refers that most suitable locations are in southern parts of Northern Ostrobothnia and also near Oulu. On the basis of results, cooperation and networking between actors, particularly in logistics, may benefit competitiveness of local food and increase its access to markets

Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon laajojen ympärivuorokautisten päivystyspisteiden saavutettavuudesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina on turvata väestölle laadukkaat palvelut ja niiden saavutettavuus. Vaativa päivystys edellyttää runsaasti voimavaroja, jotta palveluita voidaan tarjota kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Selvitystyön tavoitteena on tutkia erikoissairaanhoidon laajan päivystyspisteen saavutettavuutta sijainnin optimoinnin näkökulmasta. Selvitystyö on toteutettu käyttäen hyväksi geoinformatiikan työkaluja yhdistettynä kattavaan väestödataan ja käytössä oleviin tieverkkoaineistoihin. Analyysissa on selvitetty päivystyspisteiden (10–14 aluetta) saavutettavuus Manner-Suomen osalta. Analyysissä on laskettu lyhin matka-aika jokaisesta 1×1 km väestöruudun keskipisteestä lähimpään laajaan päivystysyksikköön, sekä tätä vastaava maantieteellinen etäisyys. Matka-aikojen pohjalta on muodostettu ns. ”vedenjakaja-alueet” kullekin vaihtoehdolle. Kartat on laadittu siten, että 10 vedenjakaja-alueita muodostuu Helsingin, Turun, Kuopion, Oulun, Tampereen, Lappeenrannan, Jyväskylän, Joensuun, Rovaniemen ja Seinäjoen keskuskaupunkien ympärille. Laskentaa on laajennettu siten, että myös Pori, Lahti, Vaasa ja Kokkola ovat keskuskaupunkeina. Jo kymmenen päivystyspisteen mallissa puolet Manner-Suomen väestöstä saavuttaa päivystyspisteen alle 33 minuutissa, matka-etäisyyden ollessa enimmillään 35 kilometriä. Kahdentoista päivystyspisteen mallissa puolella väestöstä matka-etäisyys on enimmillään 26 kilometriä ja neljäntoista päivystyspisteen mallissa enimmillään 23 kilometriä

Kaupunki-maaseutu-alueluokitus

Perinteinen kuntarajoihin perustuva kaupunki-maaseutu-luokitus on kuntien koon kasvaessa osoittautunut epätarkaksi. Tässä raportissa kuvataan uuden paikkatietoihin perustuvan luokituksen toteuttaminen. Uusi luokitus perustuu paikkatietomenetelmään, jossa lähtöaineistot ovat koko maan kattavia 250x250 metrin tilastoruutuaineistoja. Luokitus perustuu maaseutualueiden osalta aiempaan maaseudun kolmijakoon, jossa tunnistetaan kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu sekä harvaan asuttu maaseutu. Näiden luokkien lisäksi maaseudulta on erotettu maaseudun paikalliskeskukset. Kaupunkialueita ovat yli 15 000 asukkaan keskustaajamat, joihin on raportissa kuvatulla menetelmällä rajattu ydinkaupunkialue ja kehysalue. Ydinkaupunkialue jakautuu edelleen sisempään ja ulompaan kaupunkialueeseen. Luokituksen lähtöaineistona on käytetty väestö-, työvoima-, työmatka- ja rakennustietoja sekä Digiroad tieverkkoaineistoa ja CORINE maankäyttöaineistoa. Näiden perusteella on laskettu määrää, tiheyttä, tehokkuutta, saavutettavuutta, intensiteettiä, monipuolisuutta ja suuntautuneisuutta kuvaavia muuttujia, joiden luokitteluun ja yhdistelyyn luokitus perustuu. Luokitus on vapaasti saatavissa paikkatietomuodossa verkkosivuilta. Sen voi ladata paikkatietoaineistona ja siihen liittyvänä kuntatasolle laskettuna tilastoaineistona. Ensisijaisesti kaupunki-maaseutu-luokitus kuvaa alueiden välisiä eroja aluerakenteen tasolla. Luokitus ei kuvaa niinkään yksittäisen paikan ominaisuuksia vaan luonnehtii aluekokonaisuuksia. Alueluokkien rajat on yleistetty siten, että luokitus toimii parhaiten laajempien alueiden tarkasteluissa. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten alueiden kehityksestä koko maan tasolla

Quantification and valuation of ecosystem services to optimize sustainable re-use for low-productive drained peatlands

LIFEPeatLandUse (LIFE12 ENV/FI/000150) 2013 – 2018, LAYMAN’S REPORT201

Accessibility, population change and scale dependency – Exploring geospatial patterns in Finland, 1880–2009

The aim of this thesis is to study the effect of transport accessibility on population change in Finland and the matter of scale to this relationship. During the research period, 1880−2009, Finland has urbanized, changed from an agrarian to a post-industrial economy and the transport system has developed from being manually powered to one that is fully motorized. The theoretical framework of the study is founded on transport and economic geography and regional science. The analytical basis is in the geospatial analysis consisting of geographic information systems (GIS), which is applied to accessibility analyses and data management, and generalized additive models (GAM), multiple regression enabling non-linear relationships, used in exploring the statistical relationships. The study utilizes precise GIS data from transport networks and the population having both a high spatial accuracy. To achieve a long temporal reach in analysis, data for historical population and transport networks were digitized. The eight scales of the analysis begin from municipal and built-up area scales, continuing to grid cells at six resolutions, reaching the resolution of 2×2 km. Accessibility indicators applied in the study are based on fastest route calculations. In addition to the road-based potential accessibility, also rail and air transport accessibilities are considered as travel times to nearest facilities. In addition, analysing the effect of accessibilities on population change, also the effect of key socio-economic variables and population density are tested, to avoid omitted variable problems and enhance the performance of models. The key finding of the thesis is that road network-based potential accessibility captured the attractiveness of cities and population concentrations well, in general, since the end of the 19th century. Particularly at accurate resolutions, the explanatory power of the models strongly relies on potential accessibility, which is computed with steep distance decay function. While accessibility has a concentrating effect on activities on a regional scale, it also has a decentralising effect within urban areas. After modelling the major population trend, concentration at centre-edge-periphery axis, the effect of other variables could be estimated. The accessibility of railways had a slight effect on population change between 1920−1980. Airport accessibility included in the analysis since 1990 and air transports seem to have an attracting effect on the population. By including key socio-economic variables into models, the explanatory and predictive performance of the models increased. The major trend prevailing in models explaining population change at different scales is that the explanatory power and predictive performance decreases with the scale that is becoming more accurate. Thus, it can be concluded that the correctness of the presumptions of scale are important in analysing the effects of accessibility. As population change could be modelled on a grid cell basis by using accessibility and socio-economic variables, the model or its sub-components can be applied to make more spatially detailed estimations of population change. The models of the study show also that non-linear relations between accessibility and population change are very common. The results of this thesis thus outline the status quo of Finnish population trends. Spatially and temporally consistent models show that over the last two decades, the population has concentrated towards easily accessible areas at a regional scale, but population pressure exists at urban margins at a local scale. Nothing indicates that the trend would not continue and the growth of the peripheries in general does not seem to be realistic in the future. As an analytical framework, the significance of this thesis lies less in defining direct causalities, rather exploring and revealing spatial trends and patterns that may be hidden to intuitive thinking and cartographical examination. The results of the study are country specific, but the study setting and the modelling procedure can be applied wherever enough accurate GIS data of transport infrastructure, population and also socio-economic conditions are available

Understanding (un)certainty in human geographic quantitative spatial analysis:commentary to Tulumello

Abstract This commentary reflects uncertainty in human geographic quantitative spatial analysis within the context of Simone Tulumello’s essay (in this issue). Epistemologically, positivism, logical empiricism and behaviourism must be understood as historical stages in the evolution of quantitative human geography, even though the analytical legacy is clear. A more recognisable quantitative methodological framework, related to post-millennial human geographic studies, seeks sufficient evidence, which supports or refutes a particular line of thought. In general, the consideration of uncertainty and error is deeply tied to the methodological knowledge in quantitative analysis. Regardless of methodology or discipline, however, the risks of reporting over-certainty or clear misconduct are essential ethical questions. Uncertainty is linked also to the limits of conceptualisation and information catchment, but robust information revealing otherwise-hidden patterns is often highly valuable