Differential Regulation of PAI-1 in Hantavirus Cardiopulmonary Syndrome and Hemorrhagic Fever With Renal Syndrome

We analyzed the levels of circulating tissue plasminogen activator (tPA) and plasminogen activator inhibitor (PAI)-1 in acute hantavirus cardiopulmonary syndrome (HCPS) and hemorrhagic fever with renal syndrome (HFRS). The levels of tPA commonly increased in both diseases, whereas PAI-1 correlated with disease severity in HCPS but not in HFRS.Peer reviewe

Developing a web application with Angular 2 : Graphical editor for Happywise’s Cove Trainer

The purpose of this thesis is to develop a web application using Angular 2 for Happywise. Happywise has a cloud based training tool for organizations which purpose is to train employees in exceptional situations. These situations can for example be abnormal operating conditions in factories and power plants. These conditions are simulated in the training tool using scripts, which are partly JSON based. By nature, JSON is not very human friendly, and the creation of these files is tedious. A graphical interface for editing the JSON files would substantially decrease the time needed to create a scenario. It would also remove the possibility of human error regarding errors in JSON syntax. The theoretical background revolves around Angular 2. Its main features are introduced and discussed. The main source for the theoretical background is Angular 2’s own documentation. In the implementation part, a general idea on how an Angular 2 application can be created based on the given theoretical information is given. The main result of the work done is a working editor application which meets its development targets. Happywise has also stated that they will be using the editor in a future project and will continue developing it. A secondary result of this thesis is a rough guide on the main features of Angular 2 and how an application can be developed with the framework

Conventional and organic cropping systems at Suitia I: Experimental design and summaries

The effects of four conventional and four organic cropping systems on the crop yield and yield quality, on the microbial activity of soil, on weeds, plant diseases, insect pests and earthworms were compared in a field experiment on the Suitia Experimental Farm in Southern Finland in 1982—1988. In the conventional cropping systems, industrial fertilisers and chemical pesticides were used according to practices adopted on actual farms in Southern Finland. In the organic cropping systems, plant nutrition was based on biological N fixation by legumes and organic manures. No chemical pesticides were used. The average yield of barley in organic cropping varied between one quarter and half of that in conventional cropping. The yields of winter wheat, oats and potato were about 40 % of those obtained conventionally. The yields of clover-grass leys in organic farming were similar to those of grass-leys in the conventional system. Unfortunately, the clover-grass leys outwintered after the first year. The primary reason for the poor crop growth in the organic cropping systems was apparently the acute N deficiency caused by poor performance of legumes, low N content of organic manures and N losses in anaerobic conditions often occurring during winter and early spring. Pronounced soil compaction and anaerobic conditions in organic cropping systems had a harmful effect on the microbiological activity of soil as well as on earthworms. Weeds, plant diseases and insects were not a remarkable problem in any of the cropping systems

Suitian viljelyjärjestelmät I: Koejärjestely ja yhteenveto

The effects of four conventional and four organic cropping systems on the crop yield and yield quality, on the microbial activity of soil, on weeds, plant diseases, insect pests and earthworms were compared in a field experiment on the Suitia Experimental Farm in Southern Finland in 1982—1988. In the conventional cropping systems, industrial fertilisers and chemical pesticides were used according to practices adopted on actual farms in Southern Finland. In the organic cropping systems, plant nutrition was based on biological N fixation by legumes and organic manures. No chemical pesticides were used. The average yield of barley in organic cropping varied between one quarter and half of that in conventional cropping. The yields of winter wheat, oats and potato were about 40 % of those obtained conventionally. The yields of clover-grass leys in organic farming were similar to those of grass-leys in the conventional system. Unfortunately, the clover-grass leys outwintered after the first year. The primary reason for the poor crop growth in the organic cropping systems was apparently the acute N deficiency caused by poor performance of legumes, low N content of organic manures and N losses in anaerobic conditions often occurring during winter and early spring. Pronounced soil compaction and anaerobic conditions in organic cropping systems had a harmful effect on the microbiological activity of soil as well as on earthworms. Weeds, plant diseases and insects were not a remarkable problem in any of the cropping systems.Tavanomaisen ja luonnonmukaisen viljelyn vaikutusta viljelykasvien sadon määrään ja laatuun, maaperän kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin sekä rikkakasvien, kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymiseen tutkittiin Suitian koetilalla Siuntiossa järjestetyssä kenttäkokeessa vuosina 1982—88. Koe koostui neljästä tavanomaisesta ja neljästä luonnonmukaista viljelyä kuvaavasta viljelyjärjestelmästä. Tavanomaista kasvintuotantoa edusti kolme viljelyjärjestelmää: Ohran monokulttuuriviljely (A1), eri viljalajeista muodostettu viljelykierto (A2) ja monipuolinen viljelykierto, jossa viljojen ohella viljeltiin perunaa ja rypsiä (A3). Tavanomaista nautakarjatuotantoa kuvaavan viljelyjärjestelmän (B) viljelykiertoon sisältyi kolmivuotinen heinänurmi sekä viljakasveja. Tavanomaisessa viljelyssä lannoitus perustui väkilannoitteisiin, joita käytettiin viljavuustutkimuksen perusteella kunkin viljelykasvin tarpeen mukaan. Karjatilan viljelyjärjestelmässä käytettiin lisäksi lietelantaa, jolloin väkilannoitemääriä vastaavasti alennettiin. Kemiallisia torjunta-aineita käytettiin säännöllisesti rikkakasvien torjuntaan sekä viljojen kylvösiemenen peittaukseen. Perunaa viljeltäessä perunarutto torjuttiin kemiallisesti. Vuonna 1988 kirvat torjuttiin kemiallisesti viljakasvustoista. Luonnonmukaista viljelyä edusti kaksi kasvintuotantotilalle ja kaksi nautakarjantuotantotilalle soveltuvaa viljelyjärjestelmää. Luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetty väkilannoitteita eikä kemiallisia torjunta-aineita. Kasvintuotantotilan viljelykiertoihin (C1 ja C2) sisältyi neljänä vuotena vilja, yhtenä peruna yhtenä viherkesanto. Viljojen typensaanti pyrittiin turvaamaan typpeä sitovien aluskasvien avulla. Lisäksi lannoitteena käytettiin olkisilppua, turvetta ja apilan vihermassaa. Järjestelmässä C1 kaikki lannoitukseen käytetty orgaaninen aines kompostoitiin ennen käyttöä. Järjestelmässä C2 orgaaniset lannoitteet levitettiin maahan kompostoimattomina. Luonnonmukaisen karjatilan (D1 ja D2) viljelykierroissa kolmivuotista apila-heinänurmea seurasi 3 viljanviljelyvuotta. Lannoitukseen käytettiin lietelantaa, joka järjestelmässä D1 imeytettiin turve-olkisilppuun ja kompostoitiin. Järjestelmässä D2 vastaavat aineet levitettiin kompostoimattomina peltoon. Ohran keskimääräinen sato luonnonmukaisessa viljelyssä oli hyvinä satovuosina noin puolet ja huonoina satovuosina noin neljännes tavanomaisen viljelyn sadosta. Syysvehnä, kaura ja peruna tuottivat luonnonmukaisessa viljelyssä noin 40 % tavanomaisen viljelyn sadosta. Ensimmäisenä satovuonna luonnonmukaisesti viljelty apilanurmi tuotti samansuuruisen sadon kuin tavanomainen heinänurmi. Heikon talvehtimisen vuoksi apilanurmet jouduttiin toisena ja kolmantena vuonna korvaamaan yksivuotisella apilalla, joka tuotti erittäin alhaisen sadon tavanomaisesti viljeltyihin nurmiin verrattuna. Viljelykasvien heikko menestyminen luonnonmukaisissa viljelyjärjestelmissä oli ensisijaisesti seurausta akuutista typenpuutteesta etenkin kasvukauden alussa. Typenpuute aiheutui palkokasvien odotettua heikommasta menestymisestä ja orgaanisten lannoitteiden alhaisesta typpipitoisuudesta. Lisäksi osa typestä menetettiin talven aikana veden ja jään alla vallitsevissa hapettomissa olosuhteissa. Kasvien heikko kasvu luonnonmukaisessa viljelyssä johti myös maan tiivistymisongelmiin. Tiivistyneessä maassa kasvit kasvoivat entistä huonommin. Heikosti vettä läpäisevässä maassa talvehtivat kasvit joutuivat alttiiksi jääpoltteelle. Koekentän korkeuserot ja salaojitusjärjestelmän puutteet vaikuttivat erityisesti luonnonmukaisten viljelyjärjestelmien kasvien talvehtimiseen ja kasvuun. Vastaavia ongelmia ei oltu havaittu koetta edeltävinä vuosina, jolloin alue oli tavanomaisessa viljelyssä. Rikkakasvit eivät aiheuttaneet sanottavia ongelmia tutkimusjakson aikana. Rikat näyttivät valtaavan tyhjiksi jääneet kasvupaikat eivätkä kilpailleet merkittävästi viljelykasvien kanssa. Kasvitautien ja tuholaisten osuus satotappioiden aiheuttajana oli vähäinen. Maan biologisessa aktiivisuudessa ja lierojen esiintymisessä ei todettu eroja tavanomaisen ja luonnonmukaisen viljelyn välillä. Sekä tavanomaiset että luonnonmukaiset nurmet aktivoivat maan pieneliötoimintaa. Tutkimus osoitti, että menestyksellinen luonnonmukaisen viljelyn toteuttaminen edellyttää hyvin paljon kokemusta ja tietoa viljeltävän pellon ominaisuuksista. Etenkin savimailla luonnonmukaiseen viljelyyn siirryttäessä maan viljavuuden ylläpito siirtymävaiheessa saattaa tuottaa ongelmia. Luonnonmukaista viljelyä koskevissa tutkimuksissa tulisi jatkossa pyrkiä kehittämään viljelymenetelmää ja ratkaisemaan viljelyn ongelmakohtia

Conventional and organic cropping systems at Suitia I: Experimental design and summaries

vokKirjasto Aj-KSuitian viljelyjärjestelmät I: Koejärjestely ja yhteenvet