Piracy prevention methods in software business

Abstract. There are various forms of piracy in software business, and many prevention techniques have been developed against them. Forms of software piracy are, for example, cracks and serials, softlifting and hard disk loading, internet piracy and software counterfeiting, mischanneling, reverse engineering, and tampering. There are various prevention methods that target these types of piracy, although all of these methods have been broken. The piracy prevention measures can be divided into ethical, legal, and technical measures. Technical measures include measures like obfuscation and tamper-proofing, for example. However, relying on a single method does not provide complete protection from attacks against intellectual property, so companies wishing to protect their product should consider combining multiple methods of piracy prevention

Yksi elämä takana, uusi edessä: Vuoden aikuisopiskelija on Raili Kilponen Kuhmosta

Valtakunnallista aikuisopiskelijan viikkoa vietettiin syyskuun alussa. Viikon tämänkertaisena teemana oli Tietoyhteiskunta kaikille. Tietotekniikkaan paneutumista silmällä pitäen valittiin myös tämänkertainen Vuoden aikuisopiskelija. Hän on Raili Kilponen Kuhmon Lentiirasta

“Behind every great Christmas there’s mum” : Gender in food advertising

Tutkielmani tarkastelee sukupuolistereotypioita ja niiden esiintymistä nykyajan televisiomainonnassa Isossa-Britanniassa. Aiempien tutkimusten tulokset sukupuolistereotypioiden esiintymisestä mainoksissa ovat olleet ristiriitaisia: osa toteaa stereotypioiden vähentyneen, osa taas vahvistaa mainosten toistavan edelleen perinteisiä sukupuolirooleja. Aikakaudellemme tyypillistä on perinteisten sukupuoliroolien murtuminen etenkin länsimaisessa kulttuurissa. Täten tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ovatko perinteiset sukupuoliroolit vielä vahvasti esillä tämän päivän mainoksissa ja kuinka ne niissä esiintyvät. Naisten ja miesten kielenkäytön ja puheenaiheiden väitetään eroavan toisistaan, ja tutkimuksessa onkin pyritty selvittämään, toteutuuko tämä myös mainosten kielessä. Tutkimus on toteutettu multimodaalisesti, eli on tutkittu rinnakkain sekä mainosten kieltä, kontekstia, että visuaalisia piirteitä. Tutkitut mainokset ovat Ison-Britannian isoimpien supermarkettien ruoka-aiheisia mainoksia. Mainoksia oli yhteensä 36, joista vertailun vuoksi puolessa päähenkilö oli nainen (18) ja puolessa mies (18). Mainoksista analysoitiin neljää eri sukupuolittuneen kielen piirrettä ja neljää eri sukupuolistereotypiaa. Ruoka on teoriassa hyvin sukupuolineutraalia, sillä kaikkien ihmisten on syötävä. Ruoka tarjoaakin mielenkiintoisen aihealueen sukupuoliroolien ja sukupuolittuneen kielen tutkimiseen, sillä näennäisestä neutraaliudestaan huolimatta ruokaan, ja etenkin ruuanlaittoon, liittyy selkeästi sukupuolittuneita käsityksiä: ruuanlaittoa on jo pitkään pidetty naisten tehtävänä. Tutkimus vahvisti pääosin aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan naiset esitetään mainoksissa erilaisissa tilanteissa ja rooleissa kuin miehet. Naiset esitettiin useimmiten äiteinä, lasten seurassa kotioloissa ruuanlaitossa, kun taas miehiä kuvattiin enemmän kodin ulkopuolella miesseurassa. Naiset olivat lähes poikkeuksetta naimisissa olevia perheenäitejä, kun taas miehet kuvattiin päinvastoin naimattomina ja lapsettomina. Hypoteesin vastaisesti miehet nähtiin ruokaostoksilla naisia useammin, mutta on korostettava, etteivät he tehneet ostoksia naisten tavoin perheelle, vaan pelkästään itselleen oletettavasti yhden ihmisen talouteen. Naisten ja miesten kielenkäyttö mainoksissa erosi myös toisistaan. Miehet vitsailivat mainoksissa naisia enemmän ja perustellessaan jonkin tietyn tuotteen ostoa miehet pohjasivat väitteensä faktoihin, naiset taas omiin mielipiteisiinsä. Myös naisten ja miesten puheenaiheet erosivat toisistaan. Naiset keskustelivat useimmiten lapsista, ruuanlaitosta ja siihen liittyvästä stressistä ja paineista sekä ruuan laadusta. Miehet eivät juurikaan kantaneet tuskaa ruuanlaitosta tai perheen ruokinnasta, vaan keskittyivät enemmän ruuan laatuun, alkuperään ja hintaan. Naisten väitetään yleisesti kysyvän kysymyksiä miehiä enemmän, mutta yllätyksellisesti tämä ero ei noussut esiin tutkimusaineistossa. Itse asiassa miehet kysyivät määrällisesti enemmän kysymyksiä kuin naiset. Yhdeksi vahvimmista vastakkainasetteluista nousi kysymys siitä, kenen vastuulla ruuanlaiton tulisi olla. Mainokset viestivät voimakkaasti perinteisiä sukupuolirooleja, joissa ruuanlaitto lankeaa yksinomaan naisen harteille. Kun miehiä kuvattiin laittamassa ruokaa, tekivät he sen yleensä palveluksena tai lahjana vaimoilleen. Siinä missä naiselta odotetaan ruuanlaittoa osana feminiinisyyttä, on kokkaava mies ylpeyden- ja ihailunaihe, sillä silloin hän tekee jotain sukupuolelleen poikkeuksellista

Osaamisen johtamisella kilpailukykyä perusterveydenhuollon vastaanottotyöhön

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää perusterveydenhuollon vastaanottotyön osaamisen johtamista kilpailunäkökulmista. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa perusterveydenhuollon vastaanottotyön osaamisen johtamisen kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tuloksia verrataan osaamisen johtamiseen ja kilpailukykyyn liittyviin aiempiin teorioihin sekä tarkastellaan, mitä uusia nyansseja tutkimus tuottaa aiempiin teorioihin nähden. Tutkimusongelmiin pyritään saamaan vastauksia laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu osaamisen johtamista ja kilpailukykyä käsittävästä teoriasta. Teoreettisessa osiossa käsitellään oppimiseen liittyviä moninaisia ilmiöitä ja asioita, jotta voidaan ymmärtää paremmin osaamisen liittyviä tekijöitä. Teoreettisessa osiossa kartoitetaan terveydenhuollon erityispiirteitä palveluiden tuottamisen näkökulmista. Teoreettinen viitekehys on rakentunut systemaattisesti kerättyjen eri tieteenalojen tieteellisiin julkaisuihin perustuen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla perusterveydenhuollon vastaanottotyön eri asiantuntijoita (n=10). Haastattelut suoritettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelumenetelmällä. Teemat nousivat tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimusaineistoa analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen teorialähtöisesti eli deduktiivisesti. Tutkimukseen osallistuneiden asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä osaamisen johtaminen näyttäytyy vastaanottotyön kontekstissa muun muassa sopivien työtehtävien räätälöimisenä siten, että työntekijän paras osaamispotentiaali tulee hyödynnettyä. Kilpailuasetelma kuitenkin muuttaa usealla tavalla osaamisen johtamiseen liittyviä vaateita. Osaamisen johtamista tulee kehittää, jotta siitä muodostuu systemaattinen johtamiskokonaisuus. Johtamisosaamisen tulee vahvistua entisestään ja organisaatioihin on vaalittava monipuolista liiketalousosaamista ja ICT- osaajia tulevaisuudessa. Vastaanottotyön kehittämistyön painopisteiden on siirryttävä lähemmäksi asiakastasoa. Ketterä muuntautumiskyky ja nopea kyky reagoida asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ovat kilpailuetuja tulevaisuudessa. Organisaatioissa oppimiseen liittyvät asiat eivät enää ainoastaan liity ammatillisen oppimisen kehittämiseen. Sen sijaan organisaatioiden oppimis- ja organisaatiokulttuurin tulee ohjata työntekijöitään täysin uuteen asenteeseen tehdä töitä.​fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Ihoon ankkuroitu identiteetti : Henkilökohtaisesti merkityksellisten tatuointien hyödyntäminen yksilöiden identiteettityössä

Ihomme välittää elämämme tärkeimpiä tapahtumia. Se ei ole vain biologinen ja fyysinen ilmiö, vaan myös monimuotoinen sosiokulttuurinen luomus. Kaikissa tunnetuissa kulttuureissa ihmiset muokkaavat ihoaan jollakin tavoin ilmaistakseen muille ihmisille henkilökohtaista informaatiota itsestään. Näin ollen iho on alituisesti muuttuva henkilökohtainen kudelma, joka kertoo maailmalle, keitä me olemme ja keitä me haluamme olla. Pysyvistä ihotaiteen muodoista tatuoinnit ovat tänä päivänä ehdottomasti suosituimpia. Tästä kertoo jo se, että pelkästään teollistuneissa maissa arviolta jopa 80 miljoonalla ihmisellä on jonkinlainen tatuointi. Tutkimuksessani kartoitan yksilöiden tatuoinneilleen antamia henkilökohtaisia merkityksiä sekä niiden hyödyntämistä yksilöiden identiteettityössä. Teoreettisena viitekehyksenäni on postmoderni identiteettiteoria, jossa korostetaan yksilöä aktiivisena toimijana, joka rakentaa jatkuvasti identiteettiään, pääasiallisesti kulutuskulttuurin tarjoamin keinoin. Tämän lisäksi hyödynnän analyysissani aikaisempia tatuointitutkimuksia. Tarkoituksenani on paikata kotimaisen tatuointitutkimuksen selkeää tiedollista aukkoa sekä pyrkiä tuomaan uusia sosiaalipsykologisia näkökulmia yksilöiden identiteetin tutkimukseen tarkastelemalla tatuointeja merkittävinä välineinä aktiivisessa identiteettityössä. Tutkimusaineistoni koostuu 53 laadullisesta kyselylomakkeesta sekä yhdestä vapaamuotoisesta kirjoitelmasta, jotka keräsin Internetissä täytettävällä verkkolomakkeella 27.4.-21.11.2010 välisenä aikana. Analyysimetodinani on laadullinen teoriaohjaava sisällönanalyysi. Analyysini perusteella tatuoinneilla haluttiin muun muassa luoda aineettomia mielikuvia konkreettisempi yhteys jo menetettyihin rakkaisiin, julistaa yhteenkuuluvuutta ja kiintymystä omia läheisiä kohtaan, muistuttaa itseä omasta historiasta, elämänarvoista ja asenteista sekä konkretisoida minuuteen liittyviä henkilökohtaisia asioita. Tämän lisäksi tatuoinnit toimivat joko vanhojen elämäntilanteiden konkreettisina pisteinä tai huutomerkkeinä uuden elämän alkamiselle. Nämä merkitykselliset tatuoinnit olivat tärkeässä osassa yksilöiden identiteettityön eri vaiheissa aina identiteetin suunnittelemisesta sen rakentamiseen sekä yksilöllisyyden osoittamiseen. Lisäksi tutkimuksessani tuli ilmi, että postmodernin individualismin aikanakin yksilöt ovat edelleen riippuvaisia muiden ihmisten huomiosta ja arvostuksesta. Tämä puolestaan sai yksilöt kontrolloimaan identiteettiään peittämällä tatuointejaan tilanteen niin edellyttäessä. Tutkimuksen tärkein huomio oli, että vaikka postmoderni identiteetti onkin jatkuvan muutoksen alainen, sen mukana kulkee kuitenkin joitakin palasia ihmisen menneisyydestä. Identiteetin ankkuroinnilla tatuoidut yksilöt pystyvät estämään identiteetin pirstoutumisen liittämällä siihen jotain vakaata ja pysyvää

Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut

Tässä työssä on tutkittu Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisia virtaama- ja vedenkorkeusaikasarjoja vuoteen 2004 saakka. Tarkastelun kohteena on 25 virtaamasarjaa ja lisäksi vedenkorkeuksia 13 havaintopaikalta eri puolilta maata. Mukana on sekä luonnontilaisia että säännösteltyjä jokia ja järviä. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu koko Suomen alueelta lähtevää virtaamaa vuodesta 1912 alkaen. Pisimmät työssä analysoidut havaintosarjat alkavat jo 1800-luvun puolivälistä, mutta useimmat 1910- tai 1930-luvulta. Julkaisu esittelee kattavasti Suomen vesistöjen vedenkorkeuksien ja virtaamien kulun piirteitä sekä pitkäaikaismuutoksia. Työssä on esitetty tietoja Suomen vedenkorkeus- ja virtaamaoloista tekstien lisäksi taulukoiden ja useiden eri kuvaajien avulla. Tilastojen ja aikasarjojen ohella työssä esitellään havaintomenetelmiä ja tarkastellaan erilaisten tekijöiden (mm. ilmastolliset sekä ihmisen toiminnasta aiheutuvat) vaikutuksia virtaamaoloihin. Trendianalyysin pohjalta on nähtävissä, että luonnontilaisilla havaintopaikoilla erityisesti talven ja kevään keskivirtaamat sekä alivirtaamat ovat kasvaneet tilastollisesti merkitsevästi. Säännösteltyjen havaintopaikkojen osalta virtaamaolot ovat muuttuneet varsin merkittävästi, erityisesti talvivirtaamat ovat kasvaneet, mutta kesävirtaamat ja alivirtaamat pienentyneet. Kevätvirtaamahuipun aikaistumista on havaittavissa kolmasosalla kaikista työssä tarkastelluista havaintopaikoista. Vuoden keskivirtaamassa tai ylivirtaamassa muutoksia ei ollut yleisesti havaittavissa luonnontilaisilla eikä säännöstellyillä havaintopaikoilla. Selvä talvi- ja kevätkeskivirtaamien kasvu suurimmalla osalla havaintopaikoista kertoo talvien ja keväiden lämpenemisestä sekä keväiden aikaistumisesta, mikä on havaittavissa myös ilmastollisista aikasarjoista

Sentinel node tumor burden in prediction of prognosis in melanoma patients

Recent data have demonstrated no survival benefit to immediate completion lymph node dissection (CLND) for positive sentinel node (SN) disease in melanoma. It is important to identify parameters in positive SNs, which predict prognosis in melanoma patients. These might provide prognostic value in staging systems and risk models by guiding high-risk patients' adjuvant therapy in clinical practice. In this retrospective study of university hospital melanoma database we analyzed tumor burden and prognosis in patients with positive SNs. Patients were stratified by the diameter of tumor deposit, distribution of metastatic focus in SN, ulceration and number of metastatic SNs. These were incorporated in Cox proportional hazard regression models. Predictive ability was assessed using Akaike information criterion and Harrell's concordance index. A total of 110 patients had positive SN and 104 underwent CLND. Twenty-two (21%) patients had non-SN metastatic disease on CLND. The 5-year melanoma specific survival for CLND-negative patients was 5.00 years (IQR 3.23-5.00, range 0.72-5.00) compared to 3.69 (IQR 2.28-4.72, range 1.01-5.00) years in CLND-positive patients (HR 2.82 (95% CI 1.17-6.76, p = 0.020).The models incorporating distribution of metastatic focus and the largest tumor deposit in SN had highest predictive ability. According to Cox proportional hazard regression models, information criterions and c-index, the diameter of tumor deposit > 4 mm with multifocal location in SN despite of number of metastatic SN were the most important parameters. According to the diameter of tumor deposit and distribution of metastatic focus in SN, adequate stratification of positive SN patients was possible and risk classes for patients were identified.Peer reviewe