Ihomme välittää elämämme tärkeimpiä tapahtumia. Se ei ole vain biologinen ja fyysinen ilmiö, vaan myös monimuotoinen sosiokulttuurinen luomus. Kaikissa tunnetuissa kulttuureissa ihmiset muokkaavat ihoaan jollakin tavoin ilmaistakseen muille ihmisille henkilökohtaista informaatiota itsestään. Näin ollen iho on alituisesti muuttuva henkilökohtainen kudelma, joka kertoo maailmalle, keitä me olemme ja keitä me haluamme olla. Pysyvistä ihotaiteen muodoista tatuoinnit ovat tänä päivänä ehdottomasti suosituimpia. Tästä kertoo jo se, että pelkästään teollistuneissa maissa arviolta jopa 80 miljoonalla ihmisellä on jonkinlainen tatuointi.
Tutkimuksessani kartoitan yksilöiden tatuoinneilleen antamia henkilökohtaisia merkityksiä sekä niiden hyödyntämistä yksilöiden identiteettityössä. Teoreettisena viitekehyksenäni on postmoderni identiteettiteoria, jossa korostetaan yksilöä aktiivisena toimijana, joka rakentaa jatkuvasti identiteettiään, pääasiallisesti kulutuskulttuurin tarjoamin keinoin. Tämän lisäksi hyödynnän analyysissani aikaisempia tatuointitutkimuksia. Tarkoituksenani on paikata kotimaisen tatuointitutkimuksen selkeää tiedollista aukkoa sekä pyrkiä tuomaan uusia sosiaalipsykologisia näkökulmia yksilöiden identiteetin tutkimukseen tarkastelemalla tatuointeja merkittävinä välineinä aktiivisessa identiteettityössä.
Tutkimusaineistoni koostuu 53 laadullisesta kyselylomakkeesta sekä yhdestä vapaamuotoisesta kirjoitelmasta, jotka keräsin Internetissä täytettävällä verkkolomakkeella 27.4.-21.11.2010 välisenä aikana. Analyysimetodinani on laadullinen teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Analyysini perusteella tatuoinneilla haluttiin muun muassa luoda aineettomia mielikuvia konkreettisempi yhteys jo menetettyihin rakkaisiin, julistaa yhteenkuuluvuutta ja kiintymystä omia läheisiä kohtaan, muistuttaa itseä omasta historiasta, elämänarvoista ja asenteista sekä konkretisoida minuuteen liittyviä henkilökohtaisia asioita. Tämän lisäksi tatuoinnit toimivat joko vanhojen elämäntilanteiden konkreettisina pisteinä tai huutomerkkeinä uuden elämän alkamiselle. Nämä merkitykselliset tatuoinnit olivat tärkeässä osassa yksilöiden identiteettityön eri vaiheissa aina identiteetin suunnittelemisesta sen rakentamiseen sekä yksilöllisyyden osoittamiseen. Lisäksi tutkimuksessani tuli ilmi, että postmodernin individualismin aikanakin yksilöt ovat edelleen riippuvaisia muiden ihmisten huomiosta ja arvostuksesta. Tämä puolestaan sai yksilöt kontrolloimaan identiteettiään peittämällä tatuointejaan tilanteen niin edellyttäessä. Tutkimuksen tärkein huomio oli, että vaikka postmoderni identiteetti onkin jatkuvan muutoksen alainen, sen mukana kulkee kuitenkin joitakin palasia ihmisen menneisyydestä. Identiteetin ankkuroinnilla tatuoidut yksilöt pystyvät estämään identiteetin pirstoutumisen liittämällä siihen jotain vakaata ja pysyvää
