Bryophyte flora of Hunan Province, China. 24. Neckeraceae and Miyabeaceae (Musci)

Peer reviewe

Manual of tropical bryology

Bryophytes belong to the oldest land plants. They existed already in the Palaeozoic 300 mio years ago in forms which were hardly different from the extant species. They remained relatively unchanged with relatively low evolution rates (and are thus often called a „conservative“ plant group), but could successfully establish themselves in an always varying environment from Devonian swamps to Permian forests, Mesozoic deserts and as epiphytes in Tertiary rainforests. They are not eaten by snails or insects, and are resistant against fungi and bacteria

THE A-STEP 2030 SUMMER SCHOOL

This report outlines the design and evaluation of the Learning and Teaching Activity which forms part of the A-STEP 2030 (Attracting diverSe Talent to the Engineering Professions of 2030) project. This project is an EU Erasmus+ project funded under call number 2018-1-FR01-KA203-047854. The document begins by explaining the purpose and aims of the overall research project and more specifically, the background to the design of the Learning and Teaching Activity. The report provides a detailed description of the organisation of the learning and teaching activity and a summary of the feedback received from participants. Exemplars of the future scenarios co-created as part of the learning and teaching activity are included in Appendix 2. These can be used by engineering educators to engage students in conversations about the future of engineering education. The report is completed with recommendations for future learning and teaching activities which can build upon this pilot project

REPORT ON THE METHODOLOGICAL FRAMEWORK OF NEW PEDAGOGICAL APPROACHES – SCENARIOS OF FUTURE ENGNEERING EDUCATION

This report summarises the methodology used to create scenarios as part of the innovative teaching pedagogies proposed in the A-STEP 2030 (Attracting diverSe Talent to the Engineering Professions of 2030) project. This project is an EU Erasmus+ project funded under call number 2018-1-FR01-KA203- 047854. The report begins by describing the overall project and the organisation of the learning and teaching activity. The scenarios were co-created with student participants and academic staff in the learning and teaching activity - A-STEP 2030 Summer School which was held in August 2021. The specific scenarios created by participants are described in this report and can be used by engineering educators in delivery of engineering programmes. More detailed videos are also included on the project website (www.astep2030.eu

Skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen

Raportissa käsitellään työn muutoksen vaikutuksia eläkejärjestelmän ja koko julkisen talouden näkymiin skenaariolaskelmien avulla. Kolme skenaariota perustuvat Demos Helsingin raporttiin ”Työ 2040 – Skenaarioita työn tulevaisuudesta”. Nämä skenaariot ovat ”kunnialliset puurtajat”, ”taipuisat tekijätyypit” sekä ”taikurien talous”. Neljäs skenaario on nimeltään ”korkea työllisyys” ja se perustuu julkisuudessa esitettyyn ajatukseen jopa 80 prosentin työllisyysasteen tavoittelemisesta. Skenaarioiden erityispiirteitä ovat talouskasvun pysähtyminen, yrittäjyyden lisääntymistä, tuloerojen kasvu ja korkea työllisyys. Jokaisesta skenaariosta esitetään Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumallin avulla tehtyjä laskelmia. Osasta skenaarioita esitetään Eläketurvakeskuksen ELSI-mikrosimulointimallilla tai valtiovarainministeriön kestävyysvajeen laskentakehikolla tehtyjä laskelmia

Työn uusjako - Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien työnkuvien

Hankkeen tavoitteena oli kuvata, selittää ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien työnkuvien ja keskinäisen työnjaon kohdistamista ja tehostamisesta. Tutkimushankkeessa toteutettiin kaksi systemoitua kirjallisuuskatsausta, dokumenttianalyysi, empiirinen kysely, asiantuntijahaastattelu sekä rekisteritutkimus. Tutkimushankkeen tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimustietoa siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako on eriytynyttä ja, että asiakaslähtöisyyden toteuttaminen edellyttää työn uudelleenjakoa. Sote-työnjaon asiakaslähtöisyyttä tukevia mahdollisuuksia ovat uudet palvelumuodot, uuden teknologian tuomat ratkaisut sekä työnjaon osaamisperustainen paikallinen sopiminen. Palveluiden laadun ja määrällisen riittävyyden turvaamiseksi sekä asiakaslähtöisyyden mahdollistamiseksi sote-työnjakoa on arvioitava ja kehitettävä yksilöiden, ammattien ja maantieteellisten alueiden välillä. Työnjaon ja sote-henkilöstön rakenteen on sopeuduttava muuttuvaan toimintaympäristöön. Koska muutos itsessään on pysyvä tila, pysyviksi suunnitellut työnjaon ratkaisut eivät ole toimivia. Työnjaon malleihin on sisään rakennettava joustavuus, mikä tarkoittaa erilaista työnjakoa erilaisissa ympäristöissä sekä työn jakamista oikealla tasolla. Vaikka työn uusjaolla esimerkiksi henkilöstörakennetta muuttamalla uusia teknologioita käyttöönottamalla ei saavutettaisi välittömiä kustannussäästöjä tai palvelun laadun kohenemista, keskeistä on tunnistaa mielekkään ja kohdistetun työnjaon välilliset vaikutukset hoidon ja palvelun tuloksellisuudessa sekä henkilöstön työhyvinvoinnin ja asiakastyytyväisyys paranemisessa. Vaikutusten tunnistamisessa avainasemassa on työnjaon käsitteiden yksiselitteisyys ja mittareiden luotettavuus. Kaikkien työnjaon osallisten on ymmärrettävä työnjako samalla tavoin sekä miten työnjaon kehittämiseksi suunniteltujen toimien vaikutusta mitataan ja arvioidaa

Digimuutoksessa onnistumisen eväät

Tämä dokumentti esittää Digimuutos-hankkeen tulokset, painottuen suosituksiin ja kokeilun esittelyyn. Hankkeen tavoitteena oli selvittää digitalisaation vaikutuksia työllisyyteen ja tarvittaviin osaamisiin. Dokumentin alussa esitetään lyhyesti aiemmin julkaistun kirjallisuuskatsauksen tulokset. Dokumentissa esitellään suosituksia neljään aihealueeseen: 1) Suomen vahvuudet ja tavoitetila, 2) Yritysten toiminnan edistäminen, 3) Tasa-arvosta huolehtiminen ja 4) Teknologian ja ihmisen yhteistyö. Laajasti esillä olleiden digitalisaation tuomien uhkakuvien toteutuminen voidaan torjua tehokkaimmin pyrkimällä edelläkävijäksi digitalisaation tehokkaassa ja innovatiivisessa hyödyntämisessä sekä tekemällä tarvittavia uudistuksia yhteiskunnan kaikilla tasoilla huomioiden käynnissä oleva suuri muutos. Suuri osa dokumenttia keskittyy Digimuutos-hankkeessa tehdyn kokeilun toteutuksen ja tulosten esittelyyn. Tehdyllä kokeilulla oli kolmen tasoisia tavoitteita: Ensinnäkin haluttiin saada selville se, auttaako työnhakuun liittyvien tiedollisten valmiuksien parantaminen työllistymistä. Toiseksi haluttiin selvittää kevyesti, onko digitalisaatioon liittyvillä valmiuksilla jokin yhteys työllistymiseen. Kolmanneksi tutkittiin sitä, millaisia haasteita ja ongelmia kevyestä valtionhallinnon parissa tehtävästä kokeiluasetelmasta syntyy ja kuinka ongelmat saadaan ratkaistua. Hankkeen kokeilu osoitti, että työnhaun tiedollisten valmiuksien lisääminen ei lisännyt työllistymistä. Toinen keskeinen anti Digimuutos-kokeilussa oli oppia siitä, millä tavalla ylipäätään hallinnon kokeiluja kannattaa tehdä. Digimuutos-kokeilu osoitti, että kokeiluasetelmaa toistamalla on mahdollista tehdä varsin kustannustehokkaasti testejä muualla käyttöön otettujen toimintamallien tai kokeilujen hyödyist

Asiantuntijoiden näkemyksiä työn uusjaosta tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla – Delfoi-tutkimus

Tausta: Meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoite parantaa asiakkaiden ja potilaiden hoidon ja palvelun laatua ja saatavuutta edellyttää myös ammattilaisten työn uudelleen tarkastelua. Tutkimuksen tarkoitus: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata asiantuntijoiden käsityksiä sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien työnjaosta tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelmät: Aineisto kerättiin Delfoi-menetelmällä ja aineiston hankita toteutettiin kahdessa kierroksessa syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Osallistujiksi valittiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita (n=16) ja Delfoin ensimmäinen kierros toteutettiin osallistujien yksilöhaastatteluina, ja toinen verkkokyselynä. Haastattelu analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja verkkokysely ensimmäisen kierroksen perustella laaditun deduktiivisen rungon mukaisesti. Analyysin viimeinen vaihe oli synteesi tuloksista. Tulokset: Tulosten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työnjakoon pakottavat ajankohtaiset tekijät, ammattilaisten uudet työnjaolliset lähtökohdat sekä uudet palvelumuodot. Tulosten perusteella työnjaon uudelleen tarkasteluun “pakottavia, ajankohtaisia” tekijöitä ovat asiakkaiden roolin ja osallisuuden vahvistuminen sekä valinnanvapaus ja hoidon ja palvelun vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden tavoitteet. Osallistujien mukaan ammattilaisten työnjako tulisi perustua ammattilaisten joustaviin työnkuviin, tilanne- ja osaamislähtöisen työnjakoon ja tehtäväsiirtoihin sekä robotiikan ja teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Johtopäätökset: Kokonaisvaltaisten ja yhtenevien palveluiden toteutuminen vaatii ammattilaisten työnjaolta joustavuutta, yhteistyötä eri sektoreiden ja ammattiryhmien välillä sekä ammattilaisten autonomiaa oman työn ja asiakkaan palveluiden järjestämisessä. Lisää tutkimustietoa tarvitaan, jotta työnjakoa voidaan kehittää sekä asiakkaiden ja potilaiden hoidon ja palvelun saatavuutta ja laatua voidaan parantaa

Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät ja taudinkulku Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa

Vertaisarvioitu.Kohortti- ja rekisteritutkimuksilla on merkittävä rooli mielenterveyshäiriöiden riskitekijöiden, ennusteen ja hoidon selvittämisessä. Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 (Kohortti 66) on tutkittu vuodesta 1990 alkaen mielenterveyshäiriöitä, erityisesti skitsofreniaa ja myös masennusta. Tulosten mukaan skitsofreniaa ennustavat useat varhaiset raskauteen, synnytykseen ja kehitykseen liittyvät tekijät. Skitsofreniaan liittyy muutoksia aivojen rakenteessa ja kognitiivisessa suorituskyvyssä sekä somaattisen terveyden ongelmia. Ennuste on usein epätyydyttävä. Masennuksen osalta on löydetty riskitekijöitä lapsuudesta aikuisuuteen sekä suurentunut somaattisen oheissairastavuuden riski. Kohortissa 66 on tutkittu myös muun muassa persoonallisuushäiriöitä, somatisaatio-oireita, alkoholinkäyttöä ja temperamenttipiirteitä. Tutkimustulokset ovat lisänneet tietoa psykiatristen häiriöiden riskitekijöistä, taudinkulusta ja hoidosta.Peer reviewe

Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät ja taudinkulku Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa

Vertaisarvioitu.Kohortti- ja rekisteritutkimuksilla on merkittävä rooli mielenterveyshäiriöiden riskitekijöiden, ennusteen ja hoidon selvittämisessä. Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 (Kohortti 66) on tutkittu vuodesta 1990 alkaen mielenterveyshäiriöitä, erityisesti skitsofreniaa ja myös masennusta. Tulosten mukaan skitsofreniaa ennustavat useat varhaiset raskauteen, synnytykseen ja kehitykseen liittyvät tekijät. Skitsofreniaan liittyy muutoksia aivojen rakenteessa ja kognitiivisessa suorituskyvyssä sekä somaattisen terveyden ongelmia. Ennuste on usein epätyydyttävä. Masennuksen osalta on löydetty riskitekijöitä lapsuudesta aikuisuuteen sekä suurentunut somaattisen oheissairastavuuden riski. Kohortissa 66 on tutkittu myös muun muassa persoonallisuushäiriöitä, somatisaatio-oireita, alkoholinkäyttöä ja temperamenttipiirteitä. Tutkimustulokset ovat lisänneet tietoa psykiatristen häiriöiden riskitekijöistä, taudinkulusta ja hoidosta.Peer reviewe