Maintenance of Automated Test Suites in Industry: An Empirical study on Visual GUI Testing

Context: Verification and validation (V&V) activities make up 20 to 50 percent of the total development costs of a software system in practice. Test automation is proposed to lower these V&V costs but available research only provides limited empirical data from industrial practice about the maintenance costs of automated tests and what factors affect these costs. In particular, these costs and factors are unknown for automated GUI-based testing. Objective: This paper addresses this lack of knowledge through analysis of the costs and factors associated with the maintenance of automated GUI-based tests in industrial practice. Method: An empirical study at two companies, Siemens and Saab, is reported where interviews about, and empirical work with, Visual GUI Testing is performed to acquire data about the technique's maintenance costs and feasibility. Results: 13 factors are observed that affect maintenance, e.g. tester knowledge/experience and test case complexity. Further, statistical analysis shows that developing new test scripts is costlier than maintenance but also that frequent maintenance is less costly than infrequent, big bang maintenance. In addition a cost model, based on previous work, is presented that estimates the time to positive return on investment (ROI) of test automation compared to manual testing. Conclusions: It is concluded that test automation can lower overall software development costs of a project whilst also having positive effects on software quality. However, maintenance costs can still be considerable and the less time a company currently spends on manual testing, the more time is required before positive, economic, ROI is reached after automation

Ilmastopolitiikan päästöskenaariot ja metsien rooli : Suomen ja EU:n vaikutusarvioiden erot ja seuraukset Suomen metsien hyödyntämiseen

201

Dynamics of uneven-aged stands of Norway spruce: a model approach

DissertationDissertation. University of Joensuu, Faculty of Forestr

Validation of Prediction Models for Estimating the Moisture Content of Small Diameter Stem Wood

Moisture is the most important factor influencing the quality and calorific value of fuel wood. Drying models for estimating the optimal storage time based on average moisture change in fuel wood stacks stored outdoors have been developed for different stem wood piles. Models are an easy option for making an estimate of the moisture content of an energy wood pile if compared with sampling and measuring the moisture of samples. In this study, stem wood models were validated against data from forest companies. Fourteen reference piles of covered pine stem wood and 8 piles of uncovered pine stem wood were studied. The results of the validation are promising. The difference between the measured and modelled moisture was on average only 0.3% with covered piles and 2.5% with uncovered piles. The models presented can be implemented in every location in Finland, because the Finnish Meteorological Institute has a database for interpolated meteorological observations covering the whole country in a 10 km x 10 km grid. For international use, model parameters need to be estimated case by case, but it should also be possible to implement the approach itself worldwide

Creating moisture prediction models for seasoned fuelwood

201

Increasing sustainable use of forests and the carbon-neutrality targets of the Paris Agreement can be combined

201

Matematiikan opiskelumotiivien yhteys itse valittujen tehtävien tiedonalapainotukseen

Matematiikan opiskelun motiivit määrittävät opiskelijan opiskelua. Tutkimuksessa tarkastellaan pitkän matematiikan opiskelijoiden (N=88) kokemuksia ja mieluisimman tehtävän valintaa yhtälöparin opiskeluun kehitetyistä erityyppisistä konseptuaalis- ja proseduraalispainotteisista tehtävistä. Opiskelijoiden valinnat ja niiden perusteet vaihtelivat, ja riippuivat opiskelijoiden osaamistasosta ja motiiveista pitkän matematiikan valinnalle. Kiinnostus matematiikka kohtaan oppiaineena osoittautui olevan merkittävä selittävä tekijä sen suhteen valitsevatko opiskelijat konseptuaalis- vai proseduraalispainotteisia tehtäviä mieluisimmaksi tehtäväksi. Konseptuaalispainotteisten tehtävien suosio kasvaa opintomenestyksen kasvaessa. Virheen etsimistä edellyttävä tehtävätyyppi tuo tähän poikkeuksen ja vaikuttaa hyvältä mahdollisuudelta tarkastella konseptuaalista tietoa erilaisista osaamisen kokemuksista huolimatta

Latvusmassan kosteus palstalla : Kosteusennustemallit ja energiapuun mittauslaskuri

Latvusmassan mittauksessa käytetään yleisesti kuormainvaakoja, joilla mittaus voidaan toteuttaa metsäkuljetuksen yhteydessä. Kuormainvaaoilla punnitun latvusmassan painon muuntamiseen kiintotilavuudeksi käytetään muuntolukuja, niin sanottuja tuoretiheyslukuja. Nykyiset tuoretiheysluvut perustuvat energiapuutavaralajien keskimääräisiin laskennallisiin kuivatuoretiheyksiin, kosteuden ennustemalleihin ja suuralueiden pitkän ajan keskimääräisiin säähavaintoihin eri vuodenaikoina, jolloin ne eivät ota huomioon paikallista ja vuosien välistä olosuhteiden vaihtelua. Käytännön mittaustoiminnassa saatujen havaintojen perusteella ongelmat korostuvat erityisesti uudistushakkuualoilta korjattavan latvusmassan mittauksessa. Tämän projektin tavoitteena oli arvioida kosteusennustemallien sopivuutta toteutuneeseen säähän perustuvassa latvusmassan kosteusennustamisessa osana käytännön mittaustoimintaa. Lisäksi tavoitteena oli kehittää säähavaintoaineistoa hyödyntävä energiapuun mittauslaskuri. Kosteusmallien toimivuutta ja soveltuvuutta arvioitiin määrittämällä vertailukosteudet todellisten korjuukohteiden (49 kpl) latvusmassalle ja laskemalla näille kohteille kosteusennusteet kosteusmalleilla. Kosteusmallien tuottamien kosteusarvojen todenmukaisuus (systemaattinen epävarmuus) oli verraten hyvällä tasolla koko vertailuaineistossa, mutta puutteellinen tietyissä olosuhteissa. On todennäköistä, että kosteusmallit tuottavat systemaattista virhettä esimerkiksi loppukesän ja syksyn korjuukohteilla. Kosteusennustemallien täsmällisyys (satunnainen epävarmuus) on heikko kaikissa olosuhteissa, mutta erityisesti loppukesän ja syksyn korjuukohteilla. Eri malleilla määritetyt kosteudet olivat ±5 prosenttiyksikön virherajan sisällä vertailuarvostaan 37–47 prosentissa korjuukohteista. Nykyisin käytössä olevalla menetelmällä tuoretiheyslukujen määrityksessä päästiin jokseenkin vastaavaan tarkkuuteen kuin kosteusennustemalleja käyttämällä. Kosteusennustemallien tarkasteluiden perusteella niiden soveltuvuus on puutteellinen hyödynnettäväksi latvusmassan tuoretiheyslukujen määrityksessä. On kuitenkin mahdollista, että kosteusmallien käytöllä saavutettaisiin parannusta nykyiseen menetelmään verrattuna muun muassa vuosien välisistä sääolosuhde-eroista johtuvien virheiden pienentämisen kautta.201