Buchert, Johanna

Kolström, Taneli

Tuomainen, Tarja

Jukuri

POHJOINEN VIHREÄ BIOTALOUSLUONNONVARAKESKUS – POLICY BRIEF 2/20161Ilmastopolitiikan päästöskenaariot ja metsien rooli- Suomen ja EU:n vaikutus arvioiden erot ja seuraukset Suomen metsien hyödyntämiseenPOLICY BRIEFIlmastosopimusten toteuttaminen kansallisesti on äärimmäisen tärkeää. Kansallisten velvoitteiden on pohjauduttava läpinäkyvään ja yhteisesti hyväksyttyyn laskentaan.Metsien vertailutason tulee pohjautua tieteellisesti todennettuun ja raportoituun tutkimus- ja seurantatietoon metsien kasvusta ja kehityksestä.EU:n komissio antoi kesällä asetusehdotuksen maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsäta-loussektorin (LULUCF) sisällyttämisestä EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin.ASETUSLUONNOKSEN LÄHTÖKOHDAT SUOMELLE ˚ EU on tehnyt jokaiselle maalle arvion, miten ase-tusehdotus vaikuttaa kunkin maan kasvihuone-kaasutaseeseen. ˚ EU:n esittämä vaikutusarvio eroaa merkittävästi Suomen omista laskelmista. ˚ EU:n laskelma ei ole kaikilta osin läpinäkyvä, ja sitä on tämän vuoksi vaikea avata laskelman pe-rusteiden tarkasteluun. ˚ Asetusta käsitellään parhaillaan EU:n neuvoston työryhmässä ja Euroopan parlamentissa. Asetus tulee hyväksymisen jälkeen ohjaamaan kansallisia toimenpiteitä, myös Suomessa.  ˚ Jäsenvaltioiden tulee toimittaa metsien uusi ver-tailutaso EU:n komissiolle vuoden 2018 loppuun mennessä. Vertailutason lopullinen määrittämi-nen on asetusehdotuksessa jätetty kuitenkin ko-mission päätösvaltaan. Komissiolla on siis tämän asetusehdotuksen mukaan päätösvalta, mikäli näkemykset eroavat. ˚ Asetusehdotuksen taustalaskelma toteutuessaan on haasteellinen Suomen metsien käytölle ja voi siten vaikeuttaa Suomen biotalousstrategian to-teuttamista ja metsiin pohjaavan elinkeinotoimin-nan kehittymistä. POHJOINEN VIHREÄ BIOTALOUSLUONNONVARAKESKUS – POLICY BRIEF 2/20162-60-50-40-30-20-10010milj. t CO2ekv.Luken laskelma EU:n laskelmaEUENNUSTE KEHITYKSESTÄRAPORTOITUMitattu/raportoitu CO2PÄÄSTÖNIELU1990 2000 2010 2020 2030 2040 20502014SUOMIMAANKÄYTTÖÄ KOSKEVAN ASETUSEHDOTUKSEN TAUSTA-ARVIOSSA SUOMEN METSÄT OVAT PITKÄLLÄ AIKAJÄNTEELLÄ TUNTUVASTI HEIKOMPI HIILIDIOKSIDIA SITOVA NIELU KUIN SUOMI ON ARVIOINUTSuomen oma arvio perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemään laskelmaan.MISTÄ NÄKEMYSEROT JOHTUVAT?EU:n komission ja Suomen arviot poikkeavat toisistaan kolmessa pääkohdassa. Ensimmäinen ero arvioissa perustuu puuston kas-vuennusteeseen, jolla on myös merkittävin vaikutus lopputulokseen. Komissio arvioi puuston vuotuisen kasvun vähenevän Suomessa 97 miljoonasta kuutiometristä 88 miljoo-naan kuutiometriin lisääntyneiden hakkuiden myötä. Luken laskelmissa arvioidaan, että Suomen metsäpo-liittisten tavoitteiden mukaisilla hakkuilla vuotuinen kasvu tulee olemaan 104 miljoonaa kuutiometriä. Luken laskelma  perustuu empiirisesti todennettuja kasvumalleja käyttäviin MELA-laskelmiin. Komissio arvioi puuntuotannon metsämaan vuotui-sen keskikasvun olevan 4,8 m3/ha ja Luke arvioi sen olevan 5,1 m3/ha. Luken arvio perustuu mitattuun tie-toon (Valtakunnan metsien 11. inventointi). Komissio arvioi kasvun pysyvän samana vuoteen 2030, jonka jälkeen se arvioi sen laskevan. Luke ennakoi kasvun lisääntyvän kehittyvän metsätalouden, metsänhoidon ja muuttuvien ympäristöolosuhteiden vuoksi.Tarkastelujakson lopussa vuonna 2050 EU:n komis-sion arvio Suomen puuston vuotuisesta kokonaiskas-vusta on siten 16 miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin Luken arvio. Tämä ero on merkittävä ja tarkoittaa yli 20 miljoonaa tonnia CO2-ekv. pienempää hiilinielua.POHJOINEN VIHREÄ BIOTALOUSLUONNONVARAKESKUS – POLICY BRIEF 2/20163Toinen ero syntyy eroavaisuuksista maankäytön luo-kituksessa. Luken laatimassa Suomen päästöske-naariossa käytetään Suomen kasvihuonekaasujen inventaarion maankäyttöluokitusta. Komission luoki-tus perustuu maanpeitteisyyteen, joka suomalaisessa luokituksessa on lisämääre varsinaiselle maankäy-tölle.Sekä Suomi että komissio luokittelevat luokkaan ”muu maa” hyvin huonokasvuiset ja kasvipeitteettömät ki-vennäismaat (esim. puuttomat/vähäpuustoiset jouto-maat, avokalliot, hietikot ja tunturit). EU-laskelmassa nämä alueet katsotaan osin kelvolliseksi metsänkas-vatukselle. Komissio siis katsoo, että Suomessa on enemmän metsänkasvatukseen soveltuvaa maa-pinta-alaa kuin mitä Suomi Luken tuottaman tiedon pohjalta arvioi.Kolmas ero johtuu metsitys- ja metsäkatoennusteista. Sekä Suomen että EU:n komission laskelmissa vuotui-nen metsitysala ennustejakson alussa on sama, mutta komission laskelmissa metsitysala kolminkertaistuu laskentakauden loppuun mennessä. Tästä syystä ko-mission arvio metsityksen nielusta on noin miljoona tonnia CO2-ekv. suurempi kuin Suomen oma arvio. Luken tutkimus- ja asiantuntija-arvion perusteella komission esittämä kolminkertainen metsitysala ja siihen perustuva metsityksen nielutason suuruus ei ole mahdollinen.EU:n komissio arvioi Suomen vuotuisen, maataloudes-ta ja yhdyskuntarakentamisesta johtuvan metsämaan vähenemisen eli metsäkadon olevan alle 3 000 heh-taaria laskentajakson alussa. Luken vastaava arvio on 11 000 hehtaaria vuodessa.Luken (Haakana ym. 2015) arviossa pääosa Suomes-sa tapahtuvasta rakentamisesta keskittyy kasvu-keskusten ympärillä olevalle metsämaalle. Komis-sion arviossa puolet rakentamisesta ja maatalouden laajenemisesta tapahtuu muualla kuin metsämaalla (maankäyttöluokassa ”muu maa” eikä ”metsämaa”). Tämän vuoksi Suomen arvio metsäkadosta johtuvista päästöistä on kolminkertainen verrattuna komission arvioon (11 000 ha vuodessa vrt. alle 3 000 ha vuodes-sa). Tästä aiheutuu merkittävä eroavaisuus arvioissa. Komissio arvioi omissa laskelmissaan Suomen vuo-tuisen metsäkadon lähestyvän nollaa vuoteen 2050 mennessä, eli yhdyskuntarakentaminen kuten teiden, kaupunkien ja peltojen määrä ei enää lisäänny Suo-messa laskentakauden loppupuolella. Suomen oma arvio olettaa nykytasoa alhaisempaa, vakiintuvaa metsäkatoa ja samalla vakaana jatkuvaa rakenta-mista.METSIEN VERTAILUTASON TULEE POHJAUTUA TIETEELLISESTI TODENNETTUUN JA RAPORTOITUUN TUTKIMUS- JA SEURANTA-TIETOON METSIEN KASVUSTA JA KEHITYKSESTÄKäsityksemme mukaan EU:n komission näkemys met-säkadon pienenemisestä ja metsityksen kolminker-taistumisesta on Suomen osalta epärealistinen. Tämä aiheuttaa selkeän kompensaatiotarpeen Suomelle.Komission asetusehdotuksessa asetet tava las -kennallinen velvoite kullekin jäsenmaalle johtai-si siihen, että Suomen kaltaiselle maalle luonnon-tieteellisestä nielusta syntyisi tarkastelujaksolla laskennallinen taakka. Asetus ja sen toimeenpano edellyttävät oikeellista, todennettua ja parhaaseen luonnon tieteelliseen tutkimustietoon perustuvaa tie-topohjaa ja vertailutason määrittämistä.VIITTEET JA LISÄTIEDOT:Luken metsäskenaariot. Lehtonen, A., Salminen, O., Kallio, M., Tuomai-nen, T. ja Sievänen, R. 2016. Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536237/luke-luobio_36_2016.pdf?sequence=1Luken maankäyttöskenaariot. Haakana, M., Ollila, P., Regina, K., Rii-himäki, H. ja Tuomainen, T. 2015. Menetelmä maankäytön kehityk-sen ennustamiseen 51/2015. https://jukuri.luke.fi/bitstream/hand-le/10024/520307/luke-luobio_51_2015.pdf?sequence=1EU Reference Scenario 2016 final-web.pdfMELA on Lukessa Suomen oloihin kehitetty ja Suomessa laajas-ti hyödynnetty metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmisto. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja- metsasuunnittelu/hakkuumahdollisuusarviot/Kirjoittajat TANELI KOLSTRÖM, johtaja, metsätalous, Luke TARJA TUOMAINEN, tutkija, Luke JOHANNA BUCHERT, tutkimusylijohtaja, Luke  SÄHKÖPOSTI: etunimi.sukunimi@luke.fi INTERNET: www.luke.fi/julkaisut/... © Luonnonvarakeskus (luke.fi) 2016ISSN 2343-4252 ISBN 978-952-326-309-3 (ONLINE) ISBN 978-952-326-310-9 (PRINT) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-309-3

Politiikkasuositus: Ilmastopolitiikan päästöskenaariot ja metsien rooli : Suomen ja EU:n vaikutusarvioiden erot ja seuraukset Suomen metsien hyödyntämiseen

Ilmastopolitiikan päästöskenaariot ja metsien rooli : Suomen ja EU:n vaikutusarvioiden erot ja seuraukset Suomen metsien hyödyntämiseen

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri