Nel Noddings ja välittämisen etiikan merkitys lasten kasvatuksessa

Tiivistelmä. Tutkimukseni tarkoituksena on avata Nel Noddingsin välittämisen etiikan teorian keskeisimpiä käsitteitä ja pohtia niiden merkitystä lasten kasvatuksessa. Olen rajannut tarkastelun koskemaan kouluissa tapahtuvaa kasvatusta. Tutkimuskysymyksiksi muotoutui: mitä Nel Noddings tarkoittaa luonnollisella ja eettisellä välittämisellä? Miten luonnollinen ja eettinen välittäminen toteutuvat käytännössä? Miksi olisi tärkeää huomioida eettinen välittäminen kouluissa tapahtuvassa kasvatuksessa? Vastauksia etsiessäni haluan samalla pohtia yleisellä tasolla, mitä annettavaa Noddingsin teorialla eettisestä välittämisestä voisi olla suomalaisille kouluille, jotka näyttävät tänä päivänä kärsivän erilaisista sosiaalisista ongelmista. Nel Noddingsin filosofinen ja kasvatuksellinen pohdinta välittämisen etiikasta (ethics of care) pohjautuu feminiiniseen näkökulmaan (feminine approach) tarkastella moraalisia kysymyksiä ja arvottamista. Keskeisimpiä käsitteitä hänen teoriassaan ovat luonnollinen välittäminen, eettinen välittäminen ja relationaalinen välittäminen, jotka ovat kasvatuksen peruskivijalka. Ihmissuhteet ja vuorovaikutus on se alue, jossa lasten kasvatus eettisesti välittäviksi toimijoiksi ottaa paikkansa. Vuorovaikutuksen laatuun vaikuttaa opettajan kyky välittää luonnollisesti ja eettisesti sekä kyky ja halu todella kohdata oppilaansa. Oppilaan vastaanottavuus tarjotulle välittämiselle viimeistelee ja mahdollistaa eettisen välittämisen todellisen toteutumisen. Eettisen välittämisen opettamisen tavoitteena on kasvattaa itsenäisiä ja omasta hyvinvoinnistaan välittäviä ihmisiä, jotka kykenevät välittämään myös toisista ihmisistä sekä lähiyhteisöstään ja ympäristöstään. Tutkimuksessani tulokset tukevat ajatusta eettisen välittämisen tärkeydestä kouluissa tapahtuvassa kasvatuksessa. Eettisen välittämisen tuominen osaksi koulujen arkisia käytänteitä ja tavoitteita, voisi tukea henkilöstön sekä oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun oppilas tunteen, että hänestä välitetään, hän oppii välittämään itsestään ja asiat saavat silloin merkityksellisyyden. Työskentely eettisesti välittävällä työotteella edellyttäisi kuitenkin rohkeutta ja uudenlaista kasvatuksen organisoimista. Erityisesti traditionaalisia asenteita ja käytänteitä tulisi tarkastella uudessa valossa ja antaa tilaa välittämisen etiikalle kasvatustyössä

Lämmöneristeestä voi irrota haitallisia aineita huoneilmaan

Rakennusmateriaalit vaikuttavat sisäilman laatuun. Lämmöneristeinä voidaan käyttää esimerkiksi pellava- ja hamppueristeitä sekä lasi-, kivi- ja selluvillaa. Vertailussa agrokuitueristeet eivät olleet merkittäviä kemiallisten tai hiukkaspäästöjen lähteitä. Kosteuden vaikutuksiin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota eristeitä valmistettaessa, varastoitaessa ja asennettaessa, koska korkea ilmankosteus edistää homeiden kasvua eristeessä.vo

Barriers against wear affect the spatial distribution of tree saplings in urban woodlands

http://www.elsevier.com/locate/issn/16188667In order to maintain indigenous, self-regenerating tree populations in urban woodlands, it is essential to identify factors affecting the survival of tree seedlings and saplings. In densely populated areas, intensive recreational use may cause considerable wear of the vegetation and soil, and decrease the total number of saplings. At the same time trees, high stones and other structural elements in a woodland patch can act as natural barriers and give shelter against wear. Hence, we hypothesised that with an increasing amount of wear, a greater proportion of tree saplings survive, and is thus found, close to these natural barriers. We tested this hypothesis with observational data, and described the microhabitat associations of different sapling species in detail to define the most favourable or unfavourable microhabitats. We recorded the microhabitats of saplings and randomly chosen points in 30 medium-fertile Picea abies dominant woodlands in Helsinki and the surroundings, Finland. The description included location in relation to physical objects (stones, trees, topography, etc.), other saplings, vegetation and canopy. We then compared the sapling microhabitats to those available (the random points). Our results suggest that the microhabitat associations of saplings change with increasing wear: Sorbus aucuparia, Populus tremula, Rhamnus frangula, Picea abies and Acer platanoides saplings grew more often close to natural barriers (obstacles X30 cm high excluding other saplings), the first three showing a statistically significant response to wear in logistic regression models. The saplings were able to grow in a variety of microhabitats, but the species also differed in their microhabitat associations. In general, saplings grew in groups, and in worn sites the grouping was more pronounced. With increasing wear the saplings associated more positively with trees, canopy cover and lush vegetation

A family of thermostable fungal cellulases created by structure-guided recombination

SCHEMA structure-guided recombination of 3 fungal class II cellobiohydrolases (CBH II cellulases) has yielded a collection of highly thermostable CBH II chimeras. Twenty-three of 48 genes sampled from the 6,561 possible chimeric sequences were secreted by the Saccharomyces cerevisiae heterologous host in catalytically active form. Five of these chimeras have half-lives of thermal inactivation at 63°C that are greater than the most stable parent, CBH II enzyme from the thermophilic fungus Humicola insolens, which suggests that this chimera collection contains hundreds of highly stable cellulases. Twenty-five new sequences were designed based on mathematical modeling of the thermostabilities for the first set of chimeras. Ten of these sequences were expressed in active form; all 10 retained more activity than H. insolens CBH II after incubation at 63°C. The total of 15 validated thermostable CBH II enzymes have high sequence diversity, differing from their closest natural homologs at up to 63 amino acid positions. Selected purified thermostable chimeras hydrolyzed phosphoric acid swollen cellulose at temperatures 7 to 15°C higher than the parent enzymes. These chimeras also hydrolyzed as much or more cellulose than the parent CBH II enzymes in long-time cellulose hydrolysis assays and had pH/activity profiles as broad, or broader than, the parent enzymes. Generating this group of diverse, thermostable fungal CBH II chimeras is the first step in building an inventory of stable cellulases from which optimized enzyme mixtures for biomass conversion can be formulated

SCHEMA Recombination of a Fungal Cellulase Uncovers a Single Mutation That Contributes Markedly to Stability

A quantitative linear model accurately (R^2 = 0.88) describes the thermostabilities of 54 characterized members of a family of fungal cellobiohydrolase class II (CBH II) cellulase chimeras made by SCHEMA recombination of three fungal enzymes, demonstrating that the contributions of SCHEMA sequence blocks to stability are predominantly additive. Thirty-one of 31 predicted thermostable CBH II chimeras have thermal inactivation temperatures higher than the most thermostable parent CBH II, from Humicola insolens, and the model predicts that hundreds more CBH II chimeras share this superior thermostability. Eight of eight thermostable chimeras assayed hydrolyze the solid cellulosic substrate Avicel at temperatures at least 5 °C above the most stable parent, and seven of these showed superior activity in 16-h Avicel hydrolysis assays. The sequence-stability model identified a single block of sequence that adds 8.5 °C to chimera thermostability. Mutating individual residues in this block identified the C313S substitution as responsible for the entire thermostabilizing effect. Introducing this mutation into the two recombination parent CBH IIs not featuring it (Hypocrea jecorina and H. insolens) decreased inactivation, increased maximum Avicel hydrolysis temperature, and improved long time hydrolysis performance. This mutation also stabilized and improved Avicel hydrolysis by Phanerochaete chrysosporium CBH II, which is only 55–56% identical to recombination parent CBH IIs. Furthermore, the C313S mutation increased total H. jecorina CBH II activity secreted by the Saccharomyces cerevisiae expression host more than 10-fold. Our results show that SCHEMA structure-guided recombination enables quantitative prediction of cellulase chimera thermostability and efficient identification of stabilizing mutations

Cavitation inception of a van der Waals fluid at a sack-wall obstacle

Cavitation in a liquid moving past a constraint is numerically investigated by means of a free-energy lattice Boltzmann simulation based on the van der Waals equation of state. The fluid is streamed past an obstacle and, depending on the pressure drop between inlet and outlet, vapor formation underneath the corner of the sack-wall is observed. The circumstances of cavitation formation are investigated and it is found that the local bulk pressure and mean stress are insufficient to explain the phenomenon. Results obtained in this study strongly suggest that the viscous stress, interfacial contributions to the local pressure, and the Laplace pressure are relevant to the opening of a vapor cavity. This can be described by a generalization of Joseph's criterion that includes these contributions. A macroscopic investigation measuring mass flow rate behavior and discharge coefficient was also performed. As theoretically predicted, mass flow rate increases linearly with the square root of the pressure drop. However, when cavitation occurs, the mass flow growth rate is reduced and eventually it collapses into a choked flow state. In the cavitating regime, as theoretically predicted and experimentally verified, the discharge coefficient grows with the Nurick cavitation number