Etämusiikkiterapia : Kartoittava kirjallisuuskatsaus

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kartoittaa, millaista tutkimustietoa etämusiikkiterapiasta ja sen vaikuttavuudesta on julkaistu vuosina 2016–2021. Elokuussa 2021 tehtiin systemaattinen PRISMA-menetelmän mukainen kirjallisuushaku, jota täydennettiin kartoittavalla JBI-menetelmällä. Katsaukseen valikoitui yhteensä 32 julkaisua, jotka analysoitiin julkaisu- ja kuvailutietojen lisäksi temaattisesti. Aineistoon sisältyi viisi pilottityyppistä tutkimusta, joissa etämusiikkiterapian vaikutuksia arvioitiin käyttäen alku- ja loppumittauksia, mutta ilman vertailuryhmiä. Kirjallisuuskatsauksen tulosten tarkastelussa huomioitiin Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF), jota Kela käyttää vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen viitekehyksenä. Tutkimusten mukaan etämusiikkiterapiaa voidaan toteuttaa 1) reaaliaikaisesti, 2) ajasta riippumattomana ja 3) erilaisina yhdistelmämalleina. Etäterapia soveltuu lähtökohtaisesti kaikenikäisille asiakkaille, yksilö- ja ryhmäterapiaan sekä perhekeskeiseen työskentelyyn, mutta etämusiikkiterapian soveltuvuus tulee arvioida asiakas- ja tilannekohtaisesti. Etäterapian eri toteutusmuodoista on saatavilla musiikkiterapeuttien kokemuksiin perustuvia tapausesimerkkejä, käytännön vinkkejä ja teoreettisia näkökulmia, mutta vasta niukasti vaikuttavuustutkimusta. Sovellettaessa tuloksia Suomen oloihin on tärkeää tiedostaa kansainväliset erot musiikkiterapiapalvelujen järjestämisessä sekä huomioida vaatimukset, joita etäpalvelujen tuottaminen asettaa musiikkiterapeuteille, organisaatioille ja eri tahojen yhteistyölle. Jatkossa tarvitaan lisää etämusiikkiterapiaa koskevaa tutkimusta ja sen lisäksi panostusta kehittämistyöhön, esimerkiksi työkaluja etämusiikkiterapian asiakaskohtaisen soveltuvuuden arviointiin. Etäkuntoutuksen yleistyessä on tarpeen kehittää enemmän myös musiikkiterapeuttien suunnittelemia ajasta riippumattomia etä­interventioita ja yhdistelmämalleja.peerReviewe

Negotiating boundaries: reflections on the ethics of arts-based and artistic research in care contexts

BACKGROUND Arts-based practice and research in care has increased significantly. There is a need to examine the ethical issues arising from this complex phenomenon, conceptualised as boundary work.METHOD To support interdisciplinary understanding in artistic and arts-based work, we collaboratively explored three arts-based research projects implemented in diverse care and healthcare contexts. The ethical issues related to boundary work were negotiated through reciprocal, in-depth reflection.RESULTS Arts-based and artistic research allows embodied, sensitive, and sensible encounters to emerge, in which the boundaries between artistic agency, professional positions, and even notions of evidence may be challenged. The notion of vulnerability emerges as a central ethical feature of boundary work.CONCLUSIONS Articulating ethical concerns in artistic-pedagogic boundary work and research can promote a more nuanced understanding of power relations in cross-sectoral practices. It may help develop services that support the agency and holistic well-being of individuals and communities.</p

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi : Arviointimenetelmien jatkokehitystarpeet Suomessa

Hankkeen tavoitteena oli 1) kehittää kulttuurihyvinvointitoimien ennakoivassa taloudellisessa arvioinnissa tarvittavia menetelmiä ja laskentamalleja, 2) kehittää arvioinnin kriteeristöjä, 3) tunnistaa arviointia tukevan tietotuotannon tarpeita sekä 4) tehdä näiden pohjalta toimenpidesuosituksia kulttuurihyvinvointitoimien taloudellisen arvioinnin kehittämiseksi Suomessa. Hankkeessa tunnistettiin sidosryhmähaastatteluiden avulla kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen arvioinnin mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa sekä kartoitettiin kirjallisuuskatsauksella kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuustutkimuksen nykytilaa kansainvälisesti. Lisäksi hankkeessa pilotoitiin kirjallisuudesta tunnistettuja koetun hyvinvoinnin mittareita kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa. Viimeisessä osahankkeessa sovellettiin terveystaloudellisen mallinnuksen menetelmiä esimerkinomaisesti osallisuutta tukevan kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisessa arvioinnissa. Tällä hetkellä kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuustutkimus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkastellen vähäistä ja pistemäistä. Alan toimijat ja organisaatiot ovat kuitenkin valmiita vaikuttavuusperustaiseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää kuitenkin konkreettisia tekoja ja tarvittavan tietopohjan rakentamista, mikä vahvistaa kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Sairaalamuusikot institutionaalisia siiloja purkamassa

Tämän väitöstutkimusprojektin tavoitteena on tarkastella sairaala- ja hoivamuusikon ammattia suomalaisessa terveydenhuollossa, erityisesti sairaaloiden erikoissairaanhoidon palveluissa. Suomeen on rantautumassa 2000-luvun vaihteessa Arts in hospitals -liikkeestä (Liikanen 2003) alkunsa saanut sairaalamuusikoiden ammattiryhmä, joka on samalla myös osa laajempaa moninaisissa yhteisöissä työskentelevien yhteisömuusikoiden joukkoa. Työn murros synnyttää globaalisti ja paikallisesti uusia niin sanottuja hybridejä professioita ja työympäristöjä, jotka haastavat pitkälle erikoistuneet ammatti-identiteetit ja eri sektoreille siiloutuneet yhteiskunnan palvelut (ks. Gielen 2009; Cribb ja Gewirtz 2015). Tässä tarkasteltava moniammatillinen sairaalamusiikkityö on Suomessa kehittynyt vahvan poliittisen ohjauksen, yhteisöllisen taiteen tekemisen ja laajentuneen hyvinvointiajattelun seurauksena potentiaaliseksi osaksi tulevaisuuden yhteiskunnan peruspalveluja (Koivisto 2018; Koivisto ja Kivijärvi 2018; Lilja-Viherlampi 2013). &nbsp

Pedagogical tact in music education in the paediatric ward: the potential of embodiment for music educators’ pedagogical interaction

Abstract. - This article aims to contribute to the current theoretical and practical understanding of music educators’ pedagogical tact through a theoretical lens of embodiment within a children’s hospital. Embodied pedagogical tact as a form of practitioner knowledge can effectively serve as a means for music educators, working along healthcare professionals, in the interdisciplinary field of healthcare. The article argues that intertwining pedagogical tact with an epistemological view that relies on the mind-body connection, enables music educators to operate in complex educational situations in paediatric wards. It is concluded that bodily reflections may serve as key competencies beyond musical skills for the educator in navigating through emotional arousal, while supporting the well-being of children and their families in a tactful, sensitive manner. Keywords: embodiment, healthcare, music education, paediatric ward, pedagogical tac

Mapping music and well-being in the Finnish context through music practitioners’ work and educational views

In what ways have innovative music and well-being practices emerged in Finnish contexts during recent decades? What kind of educational views have taken place? In the following, the authors reflect these questions

Sairaala- ja hoivamusiikkityön käsitteistöä ja tietoperustaa jäsentämässä

Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutusten soveltamisen, tutkimisen, kouluttamisen ja kehittämisen ala, kulttuurihyvinvointi, on kattoteema tämän julkaisun ja artikkelin sisällölle. Musiikkihyvinvointi on yksi sen moninäkökulmaisesti määrittyvä, joustava ja muovautuva sisältöalue, jossa yksi teema on sairaala- ja hoivamusiikkityö

Negotiating boundaries: reflections on the ethics of arts-based and artistic research in care contexts

Funding Information: This work was supported by the ArtsEqual Research Initiative funded by the Academy of Finland’s Strategic Research Council (n:o 314223/2017); and Experience and Demarcation research project funded by the Kone Foundation (n:o 201710524). As the first multi-year arts-based research project supported by the Strategic Research Council of the Academy of Finland, ArtsEqual is unique. Along with prestige, research council funding creates expectations of accountability. As ArtsEqual researchers and project facilitators, and through our own individual careers, we have witnessed the potential of art and art education to enhance well-being and support social justice. We also have acknowledged how the underlying epistemologies of different disciplines shape choices related to why, within theories and methodologies; and how, within procedures and practices, research is conducted and assessed. Publisher Copyright: © 2021 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group.Arts-based practice and research in care has increased significantly. There is a need to examine the ethical issues arising from this complex phenomenon, conceptualised as boundary work. Method: To support interdisciplinary understanding in artistic and arts-based work, we collaboratively explored three arts-based research projects implemented in diverse care and healthcare contexts. The ethical issues related to boundary work were negotiated through reciprocal, in-depth reflection. Results: Arts-based and artistic research allows embodied, sensitive, and sensible encounters to emerge, in which the boundaries between artistic agency, professional positions, and even notions of evidence may be challenged. The notion of vulnerability emerges as a central ethical feature of boundary work. Conclusions: Articulating ethical concerns in artistic-pedagogic boundary work and research can promote a more nuanced understanding of power relations in cross-sectoral practices. It may help develop services that support the agency and holistic well-being of individuals and communities.Peer reviewe