Report of an interlaboratory comparison organised by the European Union Reference Laboratory for Food Contact Materials; ILC01 2010 - Photoinitiators in solvent and in paperboard

This report presents the results of the ILC of the EURL-FCM which focused on the screening for photoinitiators (PI) content in paperboard as well as in a solvent. The test materials used were two types of paperboard supplied by the industry, containing benzophenone (BP) and 4-methylbenzophenone (4MBP) and mixtures of five PIs in a solvent (acetonitrile) prepared in-house. The general aim of the exercise was to assess the proficiency of the official control laboratories and consequently the participants were free to use an analytical method of their choice. There were 36 participants to whom samples were dispatched (26 NRLs + 10 official national control laboratories from Germany and Spain) 32 of which submitted results. The homogeneity and stability studies were performed by the EURL-FCM laboratory. The assigned values were obtained after applying robust statistics to the results of the participants. Participants were invited to report four replicates measurements. This was done by most of the participants. Laboratory results were rated with z and z¿ scores in accordance with ISO 13528 [1] Standard deviations for proficiency assessment (also called target standard deviations) were set based on Horwitz equation for substances in the solvent. For the PI paperboard the target standard deviation was set by the organizers to 15% in order to fulfil the required criteria for sufficient homogeneity of the sample within the lots. As a conclusion of the ILC exercise on the quantification of photoinitiators in the paperboard and the solvent, this ILC showed that: 1) The participation in the ILC was satisfactory regarding the number of the participating labs. Thirty-two laboratories submitted their results. From the EURL-NRL network 22 laboratories out of 25 reported results. 3 NRLs laboratories did not send any results. 2) For the network of NRL-FCM the outcome from the participation could be regarded as satisfactory as there are about 84% satisfactory results (262 out of 312) and only 3 NRLs did not participated out of 25JRC.I.2-Chemical assessment and testin

Interlaboratory Proficiency – Test 10/2016 – Metals in waste water and recycled material

Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of metals in waste waters and fly ash from wood and recycled fuel in October-November 2016. The measurands for synthetic sample as well as municipal and industrial waste water samples were: Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Fe, Mn, Ni, Pb, Se, V and Zn. For the fly ash sample, the measurands were: As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Mo, Pb, V and Zn. In total 26 participants joined in the PT. In this proficiency test 92 % of the results were satisfactory when deviation of 10 – 25 % from the assigned value was accepted. Basically, either the metrologically traceable concentration, calculated concentration, the robust mean or the mean of the results reported by the participants was used as the assigned value for the measurands. The evaluation of the performance of the participants was carried out using the z scores. In some cases the evaluation of the performance was not possible e.g. due to the low number of the participants. There, when possible, D% and En scores were calculated. Warm thanks to all the participants of this proficiency test

Brown algal phlorotannins: Improving and applying chemical methods

Phlorotannins are the least studied group of tannins and are found only in brown algae. Hitherto the roles of phlorotannins, e.g. in plant-herbivore interactions, have been studied by quantifying the total contents of the soluble phlorotannins with a variety of methods. Little attention has been given to either quantitative variation in cell-wall-bound and exuded phlorotannins or to qualitative variation in individual compounds. A quantification procedure was developed to measure the amount of cell-wall-bound phlorotannins. The quantification of soluble phlorotannins was adjusted for both large- and small-scale samples and used to estimate the amounts of exuded phlorotannins using bladder wrack (Fucus vesiculosus) as a model species. In addition, separation of individual soluble phlorotannins to produce a phlorotannin profile from the phenolic crude extract was achieved by high-performance liquid chromatography (HPLC). Along with these methodological studies, attention was focused on the factors in the procedure which generated variation in the yield of phlorotannins. The objective was to enhance the efficiency of the sample preparation procedure. To resolve the problem of rapid oxidation of phlorotannins in HPLC analyses, ascorbic acid was added to the extractant. The widely used colourimetric method was found to produce a variation in the yield that was dependent upon the pH and concentration of the sample. Using these developed, adjusted and modified methods, the phenotypic plasticity of phlorotannins was studied with respect to nutrient availability and herbivory. An increase in nutrients decreased the total amount of soluble phlorotannins but did not affect the cell-wall-bound phlorotannins, the exudation of phlorotannins or the phlorotannin profile achieved with HPLC. The presence of the snail Thedoxus fluviatilis on the thallus induced production of soluble phlorotannins, and grazing by the herbivorous isopod Idotea baltica increased the exudation of phlorotannins. To study whether the among-population variations in phlorotannin contents arise from the genetic divergence or from the plastic response of algae, or both, algae from separate populations were reared in a common garden. Genetic variation among local populations was found in both the phlorotannin profile and the content of total phlorotannins. Phlorotannins were also genetically variable within populations. This suggests that local algal populations have diverged in their contents of phlorotannins, and that they may respond to natural selection and evolve both quantitatively and qualitatively.Siirretty Doriast

Osakkeen arvonmääritys arvopaperimarkkinarikoksen tuottaman hyödyn mittaamisessa : Suhteellinen rikosvaikutuksen siirtomenetelmä

Tässä tutkielmassa selvitetään arvopaperimarkkinarikoksissa ilmenevän rikoshyödyn määrää ja sen mittaamista. Tarkkaa lainsäädäntöä tai oikeusohjetta aiheesta ei ole, joten tutkielman taustateoriana ovat tuomion perustelemisen vaatimus ja oikeudellinen argumentointi. Tutkimuskohteena on rikoshyödyn mittausprosessi arvopaperimarkkinarikoksissa. Lainopillisessa arvioinnissa on hyödynnetty tutkijoiden sekä Rahoitustarkastuksen esittämiä rikoshyödyn mittausmenetelmiä. Näiden menetelmien avulla on analysoitu tutkimusaineistoa, joka koostuu ylemmissä oikeusasteissa tuomittujen arvopaperimarkkinarikosten tuomiolauselmista. Aineisto on rajattu Suomessa annettuihin tuomioihin, joissa rikoshyöty on mitattu. Esiteltyjä tapauksia on kymmenen, ja niistä on käsitelty kaikki oikeusasteet. Aineistosta on seulottu tuomioistuimissa käytettyjä mittausmenetelmiä, ja arvioitu niiden käytön johdonmukaisuutta. Mittausmenetelmien läpikäynnillä etsitään vastausta siihen, miten rikoshyöty on mitattu ja millaisia päättelyketjuja tai kaavoja on käytetty. Materiaalista on havaittavissa se, että mittausmenetelmien käyttö on hyvin hajanaista, eikä yhtenäistä soveltamiskäytäntöä ole tunnistettavissa. Rahoitustieteestä tutkimuksessa on käytetty rahoitusteoriaa ja osakkeen arvonmääritykseen liittyviä tuottoarvo-, markkina-arvo- ja kustannusarvomenetelmiä. Yksityiskohtaisessa rahoitustieteellisessä analyysissä korkeimmassa oikeudessa tuomittu tapaus TJ Group Oyj toimii esimerkkinä, joka ajetaan läpi arvonmäärityksen markkina-arvomenetelmästä. Rahoitusteoria tukee rikosvaikutuksen aiheuttaman kurssimuutoksen hyödyntämistä ja arvopaperimarkkinoiden rakenteeseen kuuluvan markkinaheilunnan huomioimista rikoshyödyn mittaamisessa. Arvonmäärityksen tulokset tukevat osakkeen omaan markkina-arvoon perustuvaa arvonmääritysmenetelmää sekä arvonmäärityksen vahvaa sitomista arvonmäärityshetken ajankohtaan. Oikeustieteen ja rahoitusteorian menetelmiä vertailemalla ja yhdistämällä keskeinen tutkimustulos on se, että arvopaperimarkkinarikoksissa rikoshyöty on mitattavissa, eikä rikoslaissa esitettyyn rikoshyödyn arviointiin ole tarvetta tukeutua. Lisäksi rikoshyödyn mittauksesta on havaittavissa arvopaperimarkkinarikoshyödyn mittausprosessi, joka käydään tutkielmassa vaiheittain läpi. Tutkimustulosten perusteella rikoshyödyn mittaaminen on mahdollista suorittaa kaikissa tapauksissa kurssimuutoksista laskettavissa olevalla suhteellisen rikosvaikutuksen siirtomenetelmällä arvonmäärityshetkeen. Tämän menetelmän käytöllä olisi mahdollista yhtenäistää nykyinen arvopaperimarkkinarikosoikeuden hyvin hajanainen tuomioistuinkäytäntö

Design and testing of a 3D-printed phantom for cardiac ultrasound imaging

Työn tavoitteena oli tutkia kolmiulotteisen (3D) tulostuksen sopivuutta ultraäänikuvauksen (UÄ) fantomien valmistukseen. Työssä 3D-tulostettiin sydämen malli polylaktidista (PLA). Anatomisen fantomin ei olisi tarkoitus korvata kudosta mallintavilla fantomeilla tehtäviä laadunvalvontamittauksia. Anatomista mallia voitaisiin sen sijaan käyttää lisänä niiden laitteiden laadunvalvonnassa, jotka eivät sijaitse radiologisessa yksikössä. Mallilla yksiköiden henkilökunnat voisivat tarkistaa laitteiden spesifejä mittausominaisuuksia. Aineistona käytettiin Mikkelin keskussairaalassa otettua tietokonetomografiakuvauksen (TT) kuvapakkaa. Kuvapakka on otettu sydämen alueelta sydämen ollessa diastolisessa vaiheessa. TT-leikkeistä muodostettiin 3D-malli avoimen lähdekoodin ohjelmalla 3D Slicer 4. Malli tulostettiin 3D-tulostimella ja puhdistettiin tukirakenteista ja kiinnikkeistä käyttöä varten. Valmis fantomi punnittiin ja mitattiin. Tämän jälkeen se asetettiin vesiastiaan ultraäänellä tehtäviä tilavuusmittauksia varten. Sydämen vasemman kammion tilavuus mitattiin ultraäänikuvauksessa kolmesta eri suunnasta: sydämen kärjestä, oikean kammion päältä ja valtimon malliin jättämästä aukosta. Mallin vasemman kammion tilavuus mitattiin ultraäänen lisäksi myös täyttämällä se vedellä ja mittaamalla poiskaadetun veden tilavuus. Lopuksi mallista otettiin TT-kuva, josta laskettiin mallin vasemman kammion tilavuus ultraäänikuvauksessa käytetyllä laskentakaavalla. Tilavuusmittausten tuloksia vertailtiin keskenään ja aineistona käytetyn TT-kuvapakan arvoihin tilavuudesta. Referenssinä käytetty sydämen vasemman kammion diastolinen tilavuus oli 118 ml. Lähimmäksi tätä tilavuutta päästiin, kun tilavuus mitattiin veden avulla (ka 95 ml) ja mallista otetusta TT-kuvasta (ka 91 ml). Ultraäänellä tehtyjen tilavuusmittausten tulokset vaihtelivat paljon keskenään. Suurin tulos saatiin valtimon aukosta mitattuna (ka 72 ml) ja pienin sydämen kärjestä mitattuna (43 ml), oikean kammion päältä mitattuna tilavuus oli 65 ml. 3D-tulostuksessa sydämen vasemman kammion tilavuus muuttui. Nähdään myös, että fantomi ei sovellu sellaisenaan ultraäänilaitteiden mittaustarkkuuden testauksen. 3D-tulostus on kuitenkin nopea ja muunneltavissa oleva tekniikka valmistaa erilaisia malleja. Tekniikka voi sopia myös laadunvalvontafantomien valmistukseen. Tämä fantomi olisi sopivampi laadunvalvontaan, jos sen kammion pinta olisi tasaisempi tai se valmistettaisiin eri materiaalista

Polttoainesäiliöiden optimointi energia- ja kustannustehokkaaksi

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka polttoaineen varastosäiliöi den toimintaa terminaalialueella voitaisiin optimoida energian kulutuksen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tutkimus keskittyi erityisesti sähkönku lutukseen polttoaineen siirtojen aikana sekä pörssisähkön (spot-hinnan) hyö dyntämisen mahdollisuuksiin päivittäisessä toiminnassa. Työssä käytettiin vertailevaa lähestymistapaa kiinteähintaisten ja pörssisähkö sopimusten analysointiin. Laskelmat perustuivat todelliseen kulutusdataan ja tyypillisiin siirtoskenaarioihin. Huomiota kiinnitettiin myös moottoreiden hyöty suhteeseen (86 %) sekä mahdollisiin säästöihin, joita voitaisiin saavuttaa ajoit tamalla siirrot edullisempien sähkötuntien ajalle. Lisäksi työssä arvioitiin säh kökattiloiden käyttöä pitkän aikavälin ratkaisuna fossiilipohjaisten lämmitysjär jestelmien korvaamiseksi. Tulokset osoittivat, että vaikka pörssisähkön käytöllä saavutettavat välittömät säästöt olivat melko maltillisia, toimintatapojen muutos olisi vähäinen. Sähkön hinnat voivat vaihdella, mutta menetelmä vaatii ainoastaan hintakehityksen seuraamista ja toimintojen ajoittamista sen mukaisesti. Pitkällä aikavälillä pörssisähkön käyttö yhdistettynä automaatioon ja älykkäisiin ohjausjärjestel miin tulee todennäköisesti kannattavammaksi, erityisesti uusiutuvan energian tuotannon kasvaessa. Sähkökattiloihin investoiminen osoittautui kannattavaksi ratkaisuksi etenkin silloin, kun ne yhdistetään joustavaan ja hintaan rea goivaan energianhallintaan

Design and testing of a 3D-printed phantom for cardiac ultrasound imaging

Työn tavoitteena oli tutkia kolmiulotteisen (3D) tulostuksen sopivuutta ultraäänikuvauksen (UÄ) fantomien valmistukseen. Työssä 3D-tulostettiin sydämen malli polylaktidista (PLA). Anatomisen fantomin ei olisi tarkoitus korvata kudosta mallintavilla fantomeilla tehtäviä laadunvalvontamittauksia. Anatomista mallia voitaisiin sen sijaan käyttää lisänä niiden laitteiden laadunvalvonnassa, jotka eivät sijaitse radiologisessa yksikössä. Mallilla yksiköiden henkilökunnat voisivat tarkistaa laitteiden spesifejä mittausominaisuuksia. Aineistona käytettiin Mikkelin keskussairaalassa otettua tietokonetomografiakuvauksen (TT) kuvapakkaa. Kuvapakka on otettu sydämen alueelta sydämen ollessa diastolisessa vaiheessa. TT-leikkeistä muodostettiin 3D-malli avoimen lähdekoodin ohjelmalla 3D Slicer 4. Malli tulostettiin 3D-tulostimella ja puhdistettiin tukirakenteista ja kiinnikkeistä käyttöä varten. Valmis fantomi punnittiin ja mitattiin. Tämän jälkeen se asetettiin vesiastiaan ultraäänellä tehtäviä tilavuusmittauksia varten. Sydämen vasemman kammion tilavuus mitattiin ultraäänikuvauksessa kolmesta eri suunnasta: sydämen kärjestä, oikean kammion päältä ja valtimon malliin jättämästä aukosta. Mallin vasemman kammion tilavuus mitattiin ultraäänen lisäksi myös täyttämällä se vedellä ja mittaamalla poiskaadetun veden tilavuus. Lopuksi mallista otettiin TT-kuva, josta laskettiin mallin vasemman kammion tilavuus ultraäänikuvauksessa käytetyllä laskentakaavalla. Tilavuusmittausten tuloksia vertailtiin keskenään ja aineistona käytetyn TT-kuvapakan arvoihin tilavuudesta. Referenssinä käytetty sydämen vasemman kammion diastolinen tilavuus oli 118 ml. Lähimmäksi tätä tilavuutta päästiin, kun tilavuus mitattiin veden avulla (ka 95 ml) ja mallista otetusta TT-kuvasta (ka 91 ml). Ultraäänellä tehtyjen tilavuusmittausten tulokset vaihtelivat paljon keskenään. Suurin tulos saatiin valtimon aukosta mitattuna (ka 72 ml) ja pienin sydämen kärjestä mitattuna (43 ml), oikean kammion päältä mitattuna tilavuus oli 65 ml. 3D-tulostuksessa sydämen vasemman kammion tilavuus muuttui. Nähdään myös, että fantomi ei sovellu sellaisenaan ultraäänilaitteiden mittaustarkkuuden testauksen. 3D-tulostus on kuitenkin nopea ja muunneltavissa oleva tekniikka valmistaa erilaisia malleja. Tekniikka voi sopia myös laadunvalvontafantomien valmistukseen. Tämä fantomi olisi sopivampi laadunvalvontaan, jos sen kammion pinta olisi tasaisempi tai se valmistettaisiin eri materiaalista

Additional squamosal suture synostosis and segmented intracranial volume in patients with non-syndromic sagittal synostosis

PurposeTo evaluate the incidence of squamosal suture synostosis (SQS) in children with non-syndromic sagittal synostosis and to evaluate whether the additional SQS affects the intracranial volume (ICV).MethodsThirty-four consecutive patients (23 boys) who had been operated by cranial vault remodelling because of sagittal synostosis were compared retrospectively from 3D-CT imaging data sets obtained from volumetric CT. The mean age of the patients at preoperative CT imaging was 0.48 (range 0.13-1.3) years. Mann-Whitney U test was used in the statistical analyses.ResultsSagittal synostosis was combined with SQS in four children (11.7%) but the additional SQS did not affect the ICV. SQS was unilateral in all children, two were located on the right and two on the left side. The length of the SQS varied between 4 and 27mm. The children with SQS had a shorter sagittal suture synostosis length ratio (length of synostosis/total sagittal suture lengthx100) than those without SQS.ConclusionsThe incidence of SQS in non-syndromic sagittal synostosis was 11.7% but SQS did not affect the ICV.Peer reviewe