Brown algal phlorotannins: Improving and applying chemical methods

Phlorotannins are the least studied group of tannins and are found only in brown algae. Hitherto the roles of phlorotannins, e.g. in plant-herbivore interactions, have been studied by quantifying the total contents of the soluble phlorotannins with a variety of methods. Little attention has been given to either quantitative variation in cell-wall-bound and exuded phlorotannins or to qualitative variation in individual compounds. A quantification procedure was developed to measure the amount of cell-wall-bound phlorotannins. The quantification of soluble phlorotannins was adjusted for both large- and small-scale samples and used to estimate the amounts of exuded phlorotannins using bladder wrack (Fucus vesiculosus) as a model species. In addition, separation of individual soluble phlorotannins to produce a phlorotannin profile from the phenolic crude extract was achieved by high-performance liquid chromatography (HPLC). Along with these methodological studies, attention was focused on the factors in the procedure which generated variation in the yield of phlorotannins. The objective was to enhance the efficiency of the sample preparation procedure. To resolve the problem of rapid oxidation of phlorotannins in HPLC analyses, ascorbic acid was added to the extractant. The widely used colourimetric method was found to produce a variation in the yield that was dependent upon the pH and concentration of the sample. Using these developed, adjusted and modified methods, the phenotypic plasticity of phlorotannins was studied with respect to nutrient availability and herbivory. An increase in nutrients decreased the total amount of soluble phlorotannins but did not affect the cell-wall-bound phlorotannins, the exudation of phlorotannins or the phlorotannin profile achieved with HPLC. The presence of the snail Thedoxus fluviatilis on the thallus induced production of soluble phlorotannins, and grazing by the herbivorous isopod Idotea baltica increased the exudation of phlorotannins. To study whether the among-population variations in phlorotannin contents arise from the genetic divergence or from the plastic response of algae, or both, algae from separate populations were reared in a common garden. Genetic variation among local populations was found in both the phlorotannin profile and the content of total phlorotannins. Phlorotannins were also genetically variable within populations. This suggests that local algal populations have diverged in their contents of phlorotannins, and that they may respond to natural selection and evolve both quantitatively and qualitatively.Siirretty Doriast

Report of an interlaboratory comparison organised by the European Union Reference Laboratory for Food Contact Materials; ILC01 2010 - Photoinitiators in solvent and in paperboard

This report presents the results of the ILC of the EURL-FCM which focused on the screening for photoinitiators (PI) content in paperboard as well as in a solvent. The test materials used were two types of paperboard supplied by the industry, containing benzophenone (BP) and 4-methylbenzophenone (4MBP) and mixtures of five PIs in a solvent (acetonitrile) prepared in-house. The general aim of the exercise was to assess the proficiency of the official control laboratories and consequently the participants were free to use an analytical method of their choice. There were 36 participants to whom samples were dispatched (26 NRLs + 10 official national control laboratories from Germany and Spain) 32 of which submitted results. The homogeneity and stability studies were performed by the EURL-FCM laboratory. The assigned values were obtained after applying robust statistics to the results of the participants. Participants were invited to report four replicates measurements. This was done by most of the participants. Laboratory results were rated with z and z¿ scores in accordance with ISO 13528 [1] Standard deviations for proficiency assessment (also called target standard deviations) were set based on Horwitz equation for substances in the solvent. For the PI paperboard the target standard deviation was set by the organizers to 15% in order to fulfil the required criteria for sufficient homogeneity of the sample within the lots. As a conclusion of the ILC exercise on the quantification of photoinitiators in the paperboard and the solvent, this ILC showed that: 1) The participation in the ILC was satisfactory regarding the number of the participating labs. Thirty-two laboratories submitted their results. From the EURL-NRL network 22 laboratories out of 25 reported results. 3 NRLs laboratories did not send any results. 2) For the network of NRL-FCM the outcome from the participation could be regarded as satisfactory as there are about 84% satisfactory results (262 out of 312) and only 3 NRLs did not participated out of 25JRC.I.2-Chemical assessment and testin

Design and testing of a 3D-printed phantom for cardiac ultrasound imaging

Työn tavoitteena oli tutkia kolmiulotteisen (3D) tulostuksen sopivuutta ultraäänikuvauksen (UÄ) fantomien valmistukseen. Työssä 3D-tulostettiin sydämen malli polylaktidista (PLA). Anatomisen fantomin ei olisi tarkoitus korvata kudosta mallintavilla fantomeilla tehtäviä laadunvalvontamittauksia. Anatomista mallia voitaisiin sen sijaan käyttää lisänä niiden laitteiden laadunvalvonnassa, jotka eivät sijaitse radiologisessa yksikössä. Mallilla yksiköiden henkilökunnat voisivat tarkistaa laitteiden spesifejä mittausominaisuuksia. Aineistona käytettiin Mikkelin keskussairaalassa otettua tietokonetomografiakuvauksen (TT) kuvapakkaa. Kuvapakka on otettu sydämen alueelta sydämen ollessa diastolisessa vaiheessa. TT-leikkeistä muodostettiin 3D-malli avoimen lähdekoodin ohjelmalla 3D Slicer 4. Malli tulostettiin 3D-tulostimella ja puhdistettiin tukirakenteista ja kiinnikkeistä käyttöä varten. Valmis fantomi punnittiin ja mitattiin. Tämän jälkeen se asetettiin vesiastiaan ultraäänellä tehtäviä tilavuusmittauksia varten. Sydämen vasemman kammion tilavuus mitattiin ultraäänikuvauksessa kolmesta eri suunnasta: sydämen kärjestä, oikean kammion päältä ja valtimon malliin jättämästä aukosta. Mallin vasemman kammion tilavuus mitattiin ultraäänen lisäksi myös täyttämällä se vedellä ja mittaamalla poiskaadetun veden tilavuus. Lopuksi mallista otettiin TT-kuva, josta laskettiin mallin vasemman kammion tilavuus ultraäänikuvauksessa käytetyllä laskentakaavalla. Tilavuusmittausten tuloksia vertailtiin keskenään ja aineistona käytetyn TT-kuvapakan arvoihin tilavuudesta. Referenssinä käytetty sydämen vasemman kammion diastolinen tilavuus oli 118 ml. Lähimmäksi tätä tilavuutta päästiin, kun tilavuus mitattiin veden avulla (ka 95 ml) ja mallista otetusta TT-kuvasta (ka 91 ml). Ultraäänellä tehtyjen tilavuusmittausten tulokset vaihtelivat paljon keskenään. Suurin tulos saatiin valtimon aukosta mitattuna (ka 72 ml) ja pienin sydämen kärjestä mitattuna (43 ml), oikean kammion päältä mitattuna tilavuus oli 65 ml. 3D-tulostuksessa sydämen vasemman kammion tilavuus muuttui. Nähdään myös, että fantomi ei sovellu sellaisenaan ultraäänilaitteiden mittaustarkkuuden testauksen. 3D-tulostus on kuitenkin nopea ja muunneltavissa oleva tekniikka valmistaa erilaisia malleja. Tekniikka voi sopia myös laadunvalvontafantomien valmistukseen. Tämä fantomi olisi sopivampi laadunvalvontaan, jos sen kammion pinta olisi tasaisempi tai se valmistettaisiin eri materiaalista

Tuning the stability of alkoxyisopropyl protection groups

Five different 2-alkoxypropan-2-yl groups are introduced as acid-labile protecting groups for the 5'- and 3'-hydroxy groups of a 2'-deoxynucleoside. All studied protecting groups were readily introduced with good to excellent yields using the appropriate enol ether as a reagent and 0.5 to 1 mol % p-toluenesulfonic acid as a catalyst. The protected compounds could be purified by silica gel column chromatography without degradation. The compatibility of these protecting groups in parallel use with benzoyl and silyl groups was verified. The stabilities of the different alkoxy acetal protecting groups were compared by following the kinetics of their hydrolysis at 25.0 degrees C in buffered solutions through an HPLC method. In the pH range 4.94 to 6.82 the hydrolysis reactions are of first order in the hydronium ion. The rate of hydrolysis correlates with the electron-donating or electron-withdrawing ability of the corresponding alkoxy group. The studied 2-alkoxypropan-2-yl groups and the relative rate constants for their cleavage from the 5'-hydroxy group of 2'-deoxythymidine were: cyclohexyloxy (k(rel) = 7.7), isopropoxy (7.4), methoxy (1), benzyloxy (0.6) and 2,2,2-trifluoroethyloxy (0.04). The attachment of the same groups to the 3'-hydroxy group are from 1.3 to 1.9-fold more stable. The most reactive of these acetone-based acetal groups are faster removed than a dimethoxytrityl group, and they are easier to cleave completely in solution. The structural variation allows steering of the stability and lipophilicity of the compounds in some range.Peer reviewe

Osakkeen arvonmääritys arvopaperimarkkinarikoksen tuottaman hyödyn mittaamisessa : Suhteellinen rikosvaikutuksen siirtomenetelmä

Tässä tutkielmassa selvitetään arvopaperimarkkinarikoksissa ilmenevän rikoshyödyn määrää ja sen mittaamista. Tarkkaa lainsäädäntöä tai oikeusohjetta aiheesta ei ole, joten tutkielman taustateoriana ovat tuomion perustelemisen vaatimus ja oikeudellinen argumentointi. Tutkimuskohteena on rikoshyödyn mittausprosessi arvopaperimarkkinarikoksissa. Lainopillisessa arvioinnissa on hyödynnetty tutkijoiden sekä Rahoitustarkastuksen esittämiä rikoshyödyn mittausmenetelmiä. Näiden menetelmien avulla on analysoitu tutkimusaineistoa, joka koostuu ylemmissä oikeusasteissa tuomittujen arvopaperimarkkinarikosten tuomiolauselmista. Aineisto on rajattu Suomessa annettuihin tuomioihin, joissa rikoshyöty on mitattu. Esiteltyjä tapauksia on kymmenen, ja niistä on käsitelty kaikki oikeusasteet. Aineistosta on seulottu tuomioistuimissa käytettyjä mittausmenetelmiä, ja arvioitu niiden käytön johdonmukaisuutta. Mittausmenetelmien läpikäynnillä etsitään vastausta siihen, miten rikoshyöty on mitattu ja millaisia päättelyketjuja tai kaavoja on käytetty. Materiaalista on havaittavissa se, että mittausmenetelmien käyttö on hyvin hajanaista, eikä yhtenäistä soveltamiskäytäntöä ole tunnistettavissa. Rahoitustieteestä tutkimuksessa on käytetty rahoitusteoriaa ja osakkeen arvonmääritykseen liittyviä tuottoarvo-, markkina-arvo- ja kustannusarvomenetelmiä. Yksityiskohtaisessa rahoitustieteellisessä analyysissä korkeimmassa oikeudessa tuomittu tapaus TJ Group Oyj toimii esimerkkinä, joka ajetaan läpi arvonmäärityksen markkina-arvomenetelmästä. Rahoitusteoria tukee rikosvaikutuksen aiheuttaman kurssimuutoksen hyödyntämistä ja arvopaperimarkkinoiden rakenteeseen kuuluvan markkinaheilunnan huomioimista rikoshyödyn mittaamisessa. Arvonmäärityksen tulokset tukevat osakkeen omaan markkina-arvoon perustuvaa arvonmääritysmenetelmää sekä arvonmäärityksen vahvaa sitomista arvonmäärityshetken ajankohtaan. Oikeustieteen ja rahoitusteorian menetelmiä vertailemalla ja yhdistämällä keskeinen tutkimustulos on se, että arvopaperimarkkinarikoksissa rikoshyöty on mitattavissa, eikä rikoslaissa esitettyyn rikoshyödyn arviointiin ole tarvetta tukeutua. Lisäksi rikoshyödyn mittauksesta on havaittavissa arvopaperimarkkinarikoshyödyn mittausprosessi, joka käydään tutkielmassa vaiheittain läpi. Tutkimustulosten perusteella rikoshyödyn mittaaminen on mahdollista suorittaa kaikissa tapauksissa kurssimuutoksista laskettavissa olevalla suhteellisen rikosvaikutuksen siirtomenetelmällä arvonmäärityshetkeen. Tämän menetelmän käytöllä olisi mahdollista yhtenäistää nykyinen arvopaperimarkkinarikosoikeuden hyvin hajanainen tuomioistuinkäytäntö

Additional squamosal suture synostosis and segmented intracranial volume in patients with non-syndromic sagittal synostosis

PurposeTo evaluate the incidence of squamosal suture synostosis (SQS) in children with non-syndromic sagittal synostosis and to evaluate whether the additional SQS affects the intracranial volume (ICV).MethodsThirty-four consecutive patients (23 boys) who had been operated by cranial vault remodelling because of sagittal synostosis were compared retrospectively from 3D-CT imaging data sets obtained from volumetric CT. The mean age of the patients at preoperative CT imaging was 0.48 (range 0.13-1.3) years. Mann-Whitney U test was used in the statistical analyses.ResultsSagittal synostosis was combined with SQS in four children (11.7%) but the additional SQS did not affect the ICV. SQS was unilateral in all children, two were located on the right and two on the left side. The length of the SQS varied between 4 and 27mm. The children with SQS had a shorter sagittal suture synostosis length ratio (length of synostosis/total sagittal suture lengthx100) than those without SQS.ConclusionsThe incidence of SQS in non-syndromic sagittal synostosis was 11.7% but SQS did not affect the ICV.Peer reviewe

Design and testing of a 3D-printed phantom for cardiac ultrasound imaging

Työn tavoitteena oli tutkia kolmiulotteisen (3D) tulostuksen sopivuutta ultraäänikuvauksen (UÄ) fantomien valmistukseen. Työssä 3D-tulostettiin sydämen malli polylaktidista (PLA). Anatomisen fantomin ei olisi tarkoitus korvata kudosta mallintavilla fantomeilla tehtäviä laadunvalvontamittauksia. Anatomista mallia voitaisiin sen sijaan käyttää lisänä niiden laitteiden laadunvalvonnassa, jotka eivät sijaitse radiologisessa yksikössä. Mallilla yksiköiden henkilökunnat voisivat tarkistaa laitteiden spesifejä mittausominaisuuksia. Aineistona käytettiin Mikkelin keskussairaalassa otettua tietokonetomografiakuvauksen (TT) kuvapakkaa. Kuvapakka on otettu sydämen alueelta sydämen ollessa diastolisessa vaiheessa. TT-leikkeistä muodostettiin 3D-malli avoimen lähdekoodin ohjelmalla 3D Slicer 4. Malli tulostettiin 3D-tulostimella ja puhdistettiin tukirakenteista ja kiinnikkeistä käyttöä varten. Valmis fantomi punnittiin ja mitattiin. Tämän jälkeen se asetettiin vesiastiaan ultraäänellä tehtäviä tilavuusmittauksia varten. Sydämen vasemman kammion tilavuus mitattiin ultraäänikuvauksessa kolmesta eri suunnasta: sydämen kärjestä, oikean kammion päältä ja valtimon malliin jättämästä aukosta. Mallin vasemman kammion tilavuus mitattiin ultraäänen lisäksi myös täyttämällä se vedellä ja mittaamalla poiskaadetun veden tilavuus. Lopuksi mallista otettiin TT-kuva, josta laskettiin mallin vasemman kammion tilavuus ultraäänikuvauksessa käytetyllä laskentakaavalla. Tilavuusmittausten tuloksia vertailtiin keskenään ja aineistona käytetyn TT-kuvapakan arvoihin tilavuudesta. Referenssinä käytetty sydämen vasemman kammion diastolinen tilavuus oli 118 ml. Lähimmäksi tätä tilavuutta päästiin, kun tilavuus mitattiin veden avulla (ka 95 ml) ja mallista otetusta TT-kuvasta (ka 91 ml). Ultraäänellä tehtyjen tilavuusmittausten tulokset vaihtelivat paljon keskenään. Suurin tulos saatiin valtimon aukosta mitattuna (ka 72 ml) ja pienin sydämen kärjestä mitattuna (43 ml), oikean kammion päältä mitattuna tilavuus oli 65 ml. 3D-tulostuksessa sydämen vasemman kammion tilavuus muuttui. Nähdään myös, että fantomi ei sovellu sellaisenaan ultraäänilaitteiden mittaustarkkuuden testauksen. 3D-tulostus on kuitenkin nopea ja muunneltavissa oleva tekniikka valmistaa erilaisia malleja. Tekniikka voi sopia myös laadunvalvontafantomien valmistukseen. Tämä fantomi olisi sopivampi laadunvalvontaan, jos sen kammion pinta olisi tasaisempi tai se valmistettaisiin eri materiaalista

Recycling Ships : Maritime Archaeology of the UNESCO World Heritage Site, Suomenlinna

The study site is the underwater seascape of the 18th-century fortress islands of Suomenlinna (Sveaborg) in the harbour of Helsinki, Finland. The site is located in the Gulf of Finland, in the eastern part of the Baltic Sea. The fortress has global significance as a UNESCO World Heritage Site. This study had its origin in the insight that a ship's hull, while comprised of numerous individual artifacts, could be treated as one object from the viewpoint of archaeological research. From that premise, it followed that the study of the ship as an artefact can be continued through processes of reuse. This change in approach allowed evaluating the reuse of ships in a different way than the traditional concept of recycling, which involves demolishing and cannibalizing all the material of the vessel. This study states that the hull can also be recycled intact to serve the contemporary community. Accordingly, it is called recycling rather than simple reuse, since it involves a change in the function of the hull. The activities of different periods have left footprints in the underwater seascape, which create a basis for interpretations of a maritime cultural landscape. The author used maritime archaeological field methods to collect data throughout the 80-hectare water area around Suomenlinna. This archaeological record has not been analysed earlier. For this study, an interpretation tool was developed for unidentified shipwrecks, especially for data produced in surveys. The three primary aims of this study are raising awareness of the possibilities of maritime archaeological studies, broadening the concept of recycling, and increasing the appreciation of old and poorly preserved wrecks. In addition, this study reveals recycling processes undertaken on some of the first vessels of the Swedish Army Fleet, and the locations of the last wooden sailing warships of the Russian Baltic Fleet. Maritime archaeology should be challenged to apply its methods and perspectives to address contemporary global concerns and the well-being of our waters, as well as ourselves.Suomenlinnan meriarkeologiaa, laivojen kierrätyksestä Väitöskirjani käsittelee meriarkeologian menetelmin Suomenlinnan vedenalaista maisemaa ja erityisesti sen hylkyjä. Näitä puulaivojen jäännöksiä ei aikaisemmin ole tunnistettu, mutta kehittämällä uuden tulkintatyökalun sain selvitettyä niiden syntyhistoriaa. Tutkimuksissani paljastui, miten merkittävässä roolissa vanhat laivat, ja erityisesti niiden runkojen kierrätys, on ollut vedenalaisen kulttuurimaiseman muodostumisessa saarten ympärille. Suomenlinnan merilinnoitus sijaitsee Suomenlahdessa, aivan Helsingin edustalla. Linnoituksen sijaintipaikka valittiin huolellisesti puolustuksen näkökulmasta, ja merkittävä yksittäinen tekijä oli sopivan vesialueen löytyminen. Suomenlinna sopiikin erinomaisesti meriarkeologiseksi tutkimuskohteeksi. Suomen itsenäistymisen jälkeen alueen sotilaallinen merkitys pieneni, ja matkailullinen arvo nousi. Vuonna 1991 merilinnoitus liitettiin osaksi Unescon maailmanperintöluetteloa. Johdin Museoviraston tutkijana Suomenlinnan vesialueen inventointia (2008-2012). Inventointi muodosti pääasiallisen tutkimusaineistoni. Tutkimuskysymykseni mahdollistuivat, kun laajensin käsitystä laivojen kierrätyksestä. Kierrättäminen ei välttämättä tapahdu siten, että vanha alus hyödynnetään osina ja raaka-aineena, vaan myös aluksen runko voidaan nähdä yhtenä esineenä ja kierrättää se palvelemaan aikalaisyhteisöä. Tämä on uusi lähestymistapa meriarkeologisessa tutkimuksessa, jossa mielenkiinto on kohdistunut pääasiassa haaksirikkoutuneisiin aluksiin. Hylkyjen sijainnit eivät aina ole satunnaisia, vaan tietoisia päätöksiä, jotka heijastavat ihmisen suhdetta mereen ja vedenalaiseen maisemaan. Tutkimukseni alussa vedenalaisen maiseman luurankomaiset puulaivan jäännökset olivat kaikki ilman identiteettiä. Kehittämäni tulkintatyökalun avulla jaottelin hylyt kolmeen ryhmään: hylyt ovat päätyneet vedenalaiseen maisemaan joko onnettomuuden, hylkäämisen tai kierrätyksen kautta. Syvensin tutkimusta kierrätettyjen hylkyjen osalta, jolloin pystyin selvittämään useimpien laivojen biografiaa. Tutkimukseni paljasti Suomenlinnan vedenalaisessa maisemassa olevan jäännöksiä mm. Saaristolaivaston ensimmäisistä aluksista ja Venäjän Itämeren laivaston viimeisistä puisista purjelaivoista