29 research outputs found

    Vammaispalvelut 2022 : Tuloksia kunta- ja työntekijäkyselystä

    Get PDF
    Keväällä 2022 Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta selvityksen vammaispalvelujen tilanteesta. Syksyn 2022 tilannekuvaa toivottiin järjestäjien näkökulmasta tulevien muutosten seurannan tueksi. Odotettavissa olevia muutoksia oli tuolloin kaksi eli vammaispalvelujen siirtyminen hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa ja vammaispalvelulain uudistus. Lakiuudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa. Tämän työpaperin kirjoittamisen aikana tilanne muuttui siten, että eduskunta hyväksyi vammaispalvelulain uudistuksen keväällä 2023. Selvitystyö käynnistettiin keskusteluilla vammaispalvelujen järjestäjätahojen ja vammaisjärjestöjen kanssa. Varsinaiset kyselyt toteutettiin syksyllä 2022. Kyselyitä oli kaksi: kuntien ja kuntayhtymien vammaispalvelujen järjestäjille lähetetty kysely sekä vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöille suunnattu kysely. Vammaispalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa on keskeistä se, että vammaissosiaalityön asiakasprosessi toimii. Tämä edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja ja osaamista. Kyselyn vastauksissa tuli esille huoli henkilöstön riittävyydestä sekä päätöksenteossa että palvelujen toteutuksessa. Palvelujen toteutuksessa oli ongelmia erityisesti asumispalveluissa, mutta henkilöstöpula heijastuu vastausten perusteella myös henkilökohtaisen avun ja liikkumispalvelujen toteutumiseen

    Task validity and the strongest discriminators of fluency skills among second-graders

    No full text
    This study examines how well computerized reading fluency assessment measures correspond to the more traditional pen-and-paper methods; and which computerized measures best discriminate between children poor reading fluency skills and the control group. The study was conducted in Finland among 203 second-graders, i.e. 7-8 year olds. The children were divided into two groups: the at-risk for reading difficulties group and control group, based on their standardized score on word-level fluency test. 36 of the participants placed in the ‘at-risk’ group, and 167 in the control group. On the course of the study, the participants conducted various tasks in a computerized, interactive GraphoGame learning environment, which recorded their results on the following measures: grapheme-phoneme correspondence, phonological awareness, phonological memory, phonemic length discrimination, short-term memory, rapid automatized naming, receptive vocabulary, word recognition, pseudo-word recognition, spelling, pseudoword spelling and sentence reading fluency (both large and normal letter spacing). They also took part in traditional pen-and-paper tests with the corresponding measures. Pearson correlations and logistic regression analysis were used to study the research questions. The results showed that majority of the computerized measures compared to the traditional measures well. Sentence reading with large letter spacing, word recognition accuracy and rapid automatized naming were found as the strongest discriminators of reading fluency skills between the two groups. The results shed positive light on using computerized methods in reading assessment.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin lukemisen tietokoneistetut arviointimenetelmät vastaavat perinteisiä kynä-paperi-menetelmiä, ja mitkä tietokoneistetuista mittareista parhaiten erottelevat normaalisti ja heikosti lukevia lapsia toisistaan. Tutkimukseen osallistui 203 oppilasta suomalaisten peruskoulujen 2. luokilta. Lapset jaettiin heikosti lukeviin ja kontrolliryhmään sanasujuvuustestin perusteella. 36 osallistujaa sijoittui heikosti lukevien ryhmään ja 167 osallistujaa kontrolliryhmään. Tutkimuksen aikana osallistujat suorittivat useita tehtäviä interaktiivisessa Ekapeli-oppimisympäristössä, joka tallensi osallistujien tulokset seuraavien muuttujien osalta: kirjain-äänne vastaavuus, fonologinen tietoisuus, fonologinen muisti, foneemisen keston erottelu, lyhytkestoinen muisti, nopea automaattinen nimeäminen, reseptiivinen sanasto, sanantunnistus, epäsanojen tunnistus, kirjoittaminen, epäsanojen kirjoittaminen sekä lausetason lukusujuvuus (normaaleilla ja suurilla kirjainväleillä). Osallistujat myös suorittivat samoja muuttujia vastaavat tehtävät perinteisillä kynä-paperi-testeillä. Analyysit tehtiin käyttämällä Pearsonin korrelaatiokerrointa ja logistista regressioanalyysia. Tulokset osoittivat, että suurin osa tietokoneistetuista tehtävistä vastasi perinteisiä menetelmiä hyvin. Lausetason lukemisen sujuvuus suurilla kirjainväleillä, sanantunnistuksen tarkkuus sekä nopea automaattinen nimeäminen yhdessä erottelivat parhaiten heikosti ja normaalisti lukevia lapsia toisistaan. Tulokset luovat uskoa tietokoneistettujen arviointimenetelmien käyttöönottoon lukemisen arvioinnissa

    Ulkomailla opettaminen haasteena ja rikkautena : opettajien kokemuksia

    No full text
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ulkomailla työskennelleet suomalaiset opettajat ovat kokeneet ulkomailla opettamisen ja millaisia valmiuksia ulkomailla opettaminen heidän mielestään edellyttää. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi ulkomailla työskennellyttä opettajaa. Tutkimustulosten mukaan opettajat kokivat ulkomailla opettamisen pääosin positiivisena ja jokainen suositteli ulkomailla opettamista myös muille asiasta kiinnostuneille opettajille. Opettajat kokivat kehittyneensä ulkomailla opettamisjakson aikana sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Opettajat raportoivat myös haasteita työhön ja vieraassa kulttuurissa elämiseen liittyen, mutta kertoivat myös sopeutuneensa haasteisiin melko hyvin.Aim of the research was to examine how Finnish teachers working abroad have experienced their period of teaching abroad, and what abilities are required from a person working abroad according to their views. The research data was collected with semi-structured interviews. Five teachers, who have worked abroad, took part in the interviews. According to the research, the teachers thought their teaching abroad experiences had been mainly positive and each one of them recommended working abroad for other teachers. They felt they had developed both personally and professionally during the period, but reported some challenges, too, related to work and living in a foreign culture. Yet, they also coped with the challenges rather well

    Hyvinvointipäivä omaishoitajille

    Get PDF
    TIIVISTELMÄ Koikkalainen, Heli & Kynnäs, Maija. Hyvinvointipäivä omaishoitajille. Pieksämäki, syksy 2009, 37s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö. Sosiaalialan koulutusohjelma, diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK) – diakoni. Hoitotyön koulutusohjelma, diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Sairaanhoitaja (AMK) – diakonissa. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään omaishoitajana toimimista ja keinoja tukea omaishoitajaa. Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin omaishoitajille hyvinvointipäivä. Produktion tuotos on hyvinvointipäivän ohjelma. Hyvinvointipäivän tavoitteena oli selvittää hyvinvointipäivän merkitystä omaishoitajan hyvinvoinnille sekä tukea omaishoitajaa omaishoitotyössään. Hyvinvointipäivä toteutettiin yhteistyössä Pieksämäen kaupungin, Pieksämäen seurakunnan ja Pieksämäen omaishoitaja ry:n kanssa. Hyvinvointipäivä järjestettiin 1.4.2009 Pieksämäen seurakunnan leirikeskuksessa Nuuvinniemessä. Hyvinvointipäivään osallistui 15 omaishoitajaa ja 10 omaishoidettavaa. Hyvinvointipäivän ohjelma sisälsi hartauden, fysioterapeutin vierailun, lauluhetken, ryhmäkeskustelua omaishoitajuudesta, nauruterapiaa, palautekyselyn sekä lounaan ja kahvituokion. Omaishoitajilta koottu palaute osoitti, että omaishoitajat saivat vertaistukea ja asiatietoa osallistumalla hyvinvointipäivään. Myös hengellisyyden esillä oloa pidettiin tärkeänä. Omaishoitajat kokivat hyvinvointipäivään osallistumisen tuoneen virkistystä ja voimaa. Hyvinvointipäivästä kootun palautteen mukaan on mahdollisuus kehittää ammattikäytäntöjä, esimerkiksi omaishoitajien tukemiseksi tehtävää työtä. Asiasanat: omaishoitaja, hyvinvointi, vertaistuki, produktio, kvalitatiivinen tutkimus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön kirjasto, Huvilakatu 31, 76130 PieksämäkiABSTRACT Koikkalainen, Heli and Kynnäs, Maija Wellbeing Day for the Caregivers. 37 pages, 6 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, autumn 2009. Diaconia Unicersity of Applied Sciences. Degree Programme in Social Welfare, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of social services (AMK) -deacon. Degree Programme in Nursing, Option in Diaconal Nursing. Degree: Nurse (AMK) -deaconess. The aim of this functional thesis was to plan and curry out a wellbeingday for the caregivers. Theory handled caregivers’ work and ways to support caregivers. Wellbeing program is the output of a production. Collecting feedback gives possibility to develop occupational work for example the done for the support caregivers. The aim of the wellbeing day was to examine meaning of the wellbeing day for caregivers’ welfare and to support caregivers in their work. Wellbeing day was carried out with Pieksämäki town, the congregation of Pieksämäki and Pieksämäki caregivers’ registered association. Wellbeing day was organized 1.4.2009 in Pieksämäki congregation Nuuvinniemi camp center. 15 caregivers and 10 inmates took part in the wellbeing day. This day included devotion, visit of physiotherapist, songs, discussion, laugh therapy, inquiry, lunch and coffee break. Caregivers were pleased with the day. They experienced that peer support was the most important thing they received. Spirituality was important too. Caregivers told that they felt refreshed after the wellbeing day. Keywords: caregiver, wellbeing, peer support, production, functional thesi
    corecore