Common environmental chemicals do not explain atopy contrast in the Finnish and Russian Karelia

Background: Atopic allergy is much more common in Finnish compared with Russian Karelia, although these areas are geographically and genetically close. To explore the role of environmental chemicals on the atopy difference a random sample of 200 individuals, 25 atopic and 25 non-atopic school-aged children and their mothers, were studied. Atopy was defined as having at least one positive skin prick test response to 14 common inhalant and food allergens tested. Concentrations of 11 common environmental pollutants were measured in blood samples. Results: Overall, the chemical levels were much higher in Russia than in Finland, except for 2,2', 4,4'-tetra-bromodiphenyl ether (BDE47). In Finland but not in Russia, the atopic children had higher concentrations of polychlorinated biphenyls and 1,1-Dichloro-2,2-bis-(p-chlorophenyl)-ethylene (DDE) than the non-atopic children. In Russia but not in Finland, the atopic mothers had higher DDE concentrations than the non-atopic mothers. Conclusions: Higher concentrations of common environmental chemicals were measured in Russian compared with Finnish Karelian children and mothers. The chemicals did not explain the higher prevalence of atopy on the Finnish side.Peer reviewe

Impaired osteoclast homeostasis in the cystatin B-deficient mouse model of progressive myoclonus epilepsy

Peer reviewe

Baltic herring as nutrition – Risk-benefit analysis

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko silakansyönnistä enemmän terveyshyötyä kuin -haittaa Suomessa ja millainen tilanne on eri ikäryhmissä. Aiemmat hyöty-riskiarviot ovat osoittaneet, että kalansyönti on yleensä terveellisempää kuin sen syömättä jättäminen. Tämä johtuu erityisesti kalan terveellisistä omega-3-rasvahapoista. Kuitenkin iso osa hyödyistä tulee aikuisille, joilla on suurentunut sydäntautiriski, ja osa mahdollisista haitoista tulee lapsille hammasvaurioiden ja muiden kehityshäiriöiden riskinä. Eviran toimeksiantona, yhteistyössä THL:n kanssa on vuoden 2014 aikana tehty hyöty-haitta-analyysi, jossa on tarkasteltu nimenomaan eri ikäryhmiä erikseen nykyisen kalankäytön mukaan. Tulokset perustuvat Taloustutkimuksen tekemän kyselyn aineistoon vuodelta 2013, jonka pohjalta on tehty varsinainen terveysvaikutusten tarkastelu. Tulokset ilmaistiin käyttäen haittapainotettuja elinvuosia (Disability Adjusted Life Year DALY) eli yksi DALY vastaa yhtä menetettyä tervettä elinvuotta. Hyödyllisistä ravintoaineista raportissa tarkasteltiin omega-3-rasvahappoja, eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA) sekä D-vitamiinia. Silakassa esiintyvistä terveydelle haitallisista ympäristömyrkyistä tarkasteltiin dioksiineihin luettavia yhdisteitä, joihin kuuluvat polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja polyklooratut furaanit sekä dioksiininkaltaiset polyklooratut bifenyylit (PCB:t). Tulosten mukaan silakansyönti aiheuttaa Suomessa noin 11 (95 % luottamusväli LV 0 – 54) DALY kehityshäiriöistä (hammasvaurio) johtuvaa haittapainotettua elinvuotta (DALY), jotka kaikki kohdistuvat lapsiin äidin välityksellä raskausajan ja imetyksen kautta. Lisäksi silakansyönti aiheuttaa noin 12 (95 % LV 1.7 – 56) DALY dioksiinien aiheuttaman syöpäriskin kautta koko väestössä. Yli 50-vuotiailla naisilla ja varsinkin miehillä silakansyönnin terveyshyödyt ovat selkeästi suuremmat kuin terveyshaitat. Suurimmat terveyshyödyt saadaan sydäntautia ja sydänkuolleisuutta vähentävästä vaikutuksesta, noin -688 (95 % LV -2126 – -41) DALY/vuosi. Tulosten mukaan silakan syönti on vähentynyt väestössä niin paljon, että nykyiset suomalaiset kalan yleiset syöntisuositukset ovat riittävät suojaamaan väestöä dioksiinien ja dioksiinien kaltaisten yhdisteiden aiheuttamilta terveyshaitoilta. Hyöty-haitta-analyysissä tulisi kuitenkin tulevaisuudessa arvioida myös muiden rasvaisten kalojen keräämien ympäristömyrkkyjen kumulatiivisia terveysvaikutuksia ja yleisten syöntisuositusten riittävyyttä.Syftet med denna undersökning var att utreda om konsumtion av strömming från Östersjön ger mer hälsofördelar än hälsoskador i Finland och hurdant läget i olika ålderskategorier är. Tidigare nytta/riskvärderingar har visat att det i allmänhet är hälsosammare att äta fisk än att låta bli att göra det. Det beror särskilt på de hälsosamma omega-3-fettsyrorna i fisken. En stor del av fördelarna tillkommer ändå vuxna personer med förhöjd risk för hjärtsjukdomar och en stor del av skadorna tillkommer barn i form av risk för skador på tänderna och andra utvecklingsstörningar. På uppdrag från Evira och i samarbete med THL har under året 2014 gjorts en nytta/riskanalys, där man uttryckligen granskat olika ålderskategorier skilt för sig i ljuset av den nuvarande konsumtionen av strömming. Resultaten bygger på ett enkätmaterial som Taloustutkimus inhämtat år 2013. Utgående från detta material har sedan den egentliga granskningen av hälsoeffekterna gjorts. Resultaten angavs i form av funktionsjusterade levnadsår (Disability Adjusted Life Year DALY). För de nyttiga näringsämnenas del granskades i rapporten omega-3-fettsyrorna eikosapentaensyra (EPA) och dokosahexaensyra (DHA) och vitamin D. Av de hälsovådliga miljögifterna som förekommer i strömming granskades dioxiner, polyklorerade dibenzo-p-dioxinerna och plyklorerade dibenzofuranerna jämte dioxinliknande polyklorerade bifenylerna (PCB). Resultaten visar att konsumtion av strömming i Finland orsakar cirka 11 (95 % förtroende intervall , FI 0-54) funktionsjusterade levnadsår (DALY) som beror på utvecklingsstörningar (tandskada) och som alla via modern drabbar barn under graviditeten och amningen. Konsumtion av strömming medför också cirka 12 (95 %, FI 1,7-56) DALY via den cancerrisk som dioxinerna orsakar i hela befolkningen. Hos över 50 åriga kvinnor och framförallt män är fördelarna av att äta strömming klart större än hälsoskadorna. De största hälsofördelarna kommer av att risken för hjärtsjukdomar och dödligheten i hjärtsjukdomar minskar, cirka -688 (95 %, FI -2126 -41) DALY/år. Enligt resultaten konsumtion av strömming I Finland har sjunkit till en så låg nivå , att de nuvarande allmänna rekommenderade intagen av fisk konsumtion är tillräckliga för att skydda befolkningen mot hälsoskador av dioxiner eller dioxinlika föreningar. I risk-nytta-analys i framtiden bör ändå utvärderas totala hälsoeffekter av olika miljögifter i andra feta fiskarter ock kolla lämpligheten av rekommendationer av fisk konsumtion.The objective of this study was to determine whether the benefits of eating Baltic Sea herring exceed the risks in Finland, and what the situation is in different age groups. Previous risk-benefit analyses have shown that eating fish is in general healthier than not eating fish. This is particularly due to the healthy omega 3 fatty acids of fish. However, the benefits are largely enjoyed by adults with an elevated risk of heart disease, while children suffer the majority of the risks in the form of dental problems and other developmental disorders. In the riskbenefit analysis carried out to the order of Evira in collaboration with THL during 2014, different age groups were specifically considered separately in the light of current fish consumption. The results are based on the survey of the consumption of Baltic herring conducted by Taloustutkimus in 2013, which was used as the basis for the actual analysis of health effects. The results were expressed as Disability Adjusted Life Years (DALY). Omega-3 fatty acids eicosapentaenoic acid (EPA) and docosahexaenoic acid (DHA) as well as vitamin D were analysed in the report as beneficial nutrients. As far as environmental toxins harmful to health are concerned, Baltic herring were analysed for compounds classified as dioxins, which include polychlorinated dibenzo-p-dioxins and polychlorinated dibenzofurans, as well dioxin-like biphenyls (PCB). According to the results, in Finland eating herring causes ca. 11 (95% confidence interval, CI 0-54) Disability Adjusted Life Years (DALYs) resulting from developmental disorders (dental damage); these affect children via the mother during pregnancy and breastfeeding. In addition, eating herring causes a ca. 12 (95%, CI 1,7-56) DALY cancer risk due to dioxins in the entire population. The health benefits of eating herring clearly exceed risks to health for women and particularly men after the age of 50 years. The greatest health benefits result from the reduction in heart disease and heart-related fatality, ca. –688 (95%, CI -2126 -41) DALY/year. The results show that the consumption of Baltic herring has decreased in Finland to a low level and that the current common dietary advices on fish consumption are adequate to protect the population against the adverse health effects of dioxins and dioxin-like compounds. However, in risk benefit analysis in future it is important to estimate the total health effects of different environmental pollutants and of other fatty fish, and the sufficiency of dietary advices on fish consumption

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - Selvitys POP-yhdisteiden ja SVHC-aineiden hallinnasta kiertotaloudessa

Kestävä ja turvallinen kiertotalous edellyttää haitallisten aineiden hallintaa kaikissa materiaalien keräykseen ja käsittelyyn liittyvissä toimissa. Jäteperäisten materiaalien kemikaalit on huomioitava uusien tuotteiden valmistuksessa ja uudenlaisissa käyttötarkoituksissa. SIRKKU-hankkeessa kestävää ja turvallista kiertotaloutta selvitettiin vaarallisimpien kemikaalien ympäristö- ja ihmisvaikutusten, työturvallisuuden, jätteisiin liittyvien prosessien ja lainsäädännön kannalta. Tapaustarkasteluna käytettiin rakennustuotteiden kierrätystä, mutta suositukset sovellettiin kaikille toimialoille. Vaarallisimmista aineista, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (POP-yhdisteistä) ja erityistä huolta aiheuttavista aineista (SVHC-aineista) tarvitaan kvantitatiivista tietoa tuotteissa, jätevirroissa ja ympäristössä. Erilaisten jäteperäisten materiaalien kemikaalisisältöön liittyviä tunnistusteknologioita on kehitettävä, jotta kierrätyskelpoiset materiaalit voidaan hyödyntää turvallisesti. Jätemateriaalien hyödyntämisen menettelyjä tulee vauhdittaa. Päätöksenteon ennakoitavuus edistäisi kiertotaloutta. Viranomaiset tarvitsevat päätöksenteon tueksi ohjeistusta ja tietoa vaarallisista aineista jätevirroissa. Vaarallisten aineiden hallinta kiertotaloudessa edellyttää avoimen ja toimijoille sovellettavan kemikaalitiedon siirtymistä tuotteen koko elinkaaren ajan, myös jätevaiheeseen

YMPÄRISTÖKASVATUKSELLISIA ELÄMYKSIÄ 4–5-VUOTIAILLE : Kierrätyksellä ympäristöherkkyys herätetään!

Heikinmatti, Hanna & Kiviranta, Tiina. Ympäristökasvatuksellisia elämyksiä 4–5-vuotiaille – kierrätyksellä ympäristö-herkkyys herätetään!. 53 s. Pori, syksy 2010 Diakonia–ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Pori. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusalan / diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) / Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Produktion tavoitteena oli luoda varhaiskasvattajille ympäristökasvatuksellista materiaalia aiheena kierrätys. Ympäristökasvatus työkalupakin toimintasuunni-telmien avulla oli tarkoitus herättää 4–5-vuotiaiden lasten ympäristöherkkyys. Toimintasuunnitelmia testattiin sekä Turun päiväkoti Lastentalo Mukulaxissa että Porin Väinölän päiväkerhossa. Työkalupakki sisältää hartauksia ja toiminnallisia suunnitelmia, jotka jakautuvat leikkimiseen, liikkumiseen, taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen sekä tutkimiseen. Työkalupakin lopussa on vinkkejä kierrätyskeskuksista Turussa ja Porissa sekä myös ympäristökasvatuksellisia kirjallisuusvinkkejä varhaiskasvattajille. Tuote julkaistaan Internetissä. Produktion teoreettisena taustana on ekologinen lastenkulttuuri, ekoteologia sekä ympäristökasvatuksen tavoitteissa ja sisällöissä Eila Jerosen ja Marjatta Kaikkosen talomalli. Pedagoginen suuntaus on sosiaalipedagoginen. Produktio sisältää työkalupakin lisäksi raportin, jossa on opinnäytetyön teoriatieto, kuvaus produktion etenemisestä ja arviointi. Arvioinnissa on kerätty yhteen varhaiskasvattajien palautteet ja niistä tehdyt johtopäätökset.Heikinmatti, Hanna & Kiviranta, Tiina. Experiences from Environmental Education to 4-5-Year-Olds. 53 p. Language: Finnish. Pori, Autumn 2010 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services and Education / Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services / Bachelor of Social Services + Deacon. The target of this production was to create material for environmental education to early childhood educators recycling as the subject. The purpose was to wake up 4-5-year-olds’ environmental sensitiveness by the plans of action in a tool bag about environmental education. The plans were tested both in a Kindergarten called Children’s House Mukulax in Turku and in a day club Väinölä in Pori. The tool bag consist off devotions, plans of action, which are divided in playing, exercising, artistic experiences and expressions, and exploring. There are hints about recycling centers in Turku and Pori at the end of the tool bag and also hints about environmental education literature to early childhood educators. The production will be published on the Internet. The scientific target is ecological children’s culture, eco theology and the house model of Eila Jeronen and Marjatta Kaikkonen when the aims and contents of environmental education are in question. The Pedagogical target is social pedagogy. The production also consists a report which consists of the theory of the thesis, the representation and the evaluation. The feedback by the early childhood educators and the conclusions include in the evaluation.Tuoteosana: Ympäristökasvatuksellinen työkalupakki: https://sites.google.com/site/ymparistotyokalupakki