Tekonivelinfektioita aiheuttavien riskitekijöiden selittäminen tai ennustaminen potilaskertomukseen tallennetun tiedon avulla

Sähköisiin potilastietojärjestelmiin tallennetun tiedon määrä on valtava. Tietojärjestelmistä saadun strukturoimattoman tiedon hyödyntäminen on mahdollista tiedonlouhintamenetelmän avulla, missä suuriakin tietomassoja voidaan jäsennellä eri keinoin ja saada aikaan jäsenneltyä tietoa tutkittavasta ilmiöstä.Tekonivelinfektio on potilasturvallisuusriski, joka aiheuttaa haittaa ja kärsimystä potilaalle. Pidentyneet hoitoajat ja viivästynyt toipuminen ovat turhia rasitteita myös yhteiskunnallisesti. Tekonivelinfektion ennaltaehkäiseminen kaikin keinoin on ennen kaikkea potilaan etu. Tekonivelinfektioiden seurantarekisterit vapaaehtoisista aina lain velvoittamiin tuovat ongelmia infektioiden määrän ja rekistereiden tiedon laadun arvioinnissa.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko potilastietojärjestelmään kirjatun ja tallennetun tiedon avulla selittää tai ennustaa mahdollisia tekonivelinfektioita aiheuttavia riskitekijöitä. Tutkimuksen kohteena oli tekonivelinfektion saaneet potilaat ja verrokkiryhmänä tekonivelleikkauksessa olleet potilaat, jotka eivät saaneet infektiota eräässä yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2011–2013. Tulosten mukaan erityisesti infektion saaneilla potilailla esiintyi leikkaushaavan vuotoa vielä kotiutusvaiheessa. Lisäksi leikkauksen aikaiseen ja -jälkeiseen potilaan lämpötaloudesta huolehtimiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tämän tutkimustuloksen perusteella tekonivelinfektioita voidaan ehkäistä ja ennakoida huomioimalla riskitekijöitä, mutta lisätutkimuksia tarvitaan. Vaihtelevat kirjaamiskäytännöt vaativat edelleen kirjaamisen kehittämistä ja yhdenmukaistamista.The amount of data stored in patient record systems is vast. It is possible to utilise the unstructured data of the information systems though the data mining method, which allows analysing large masses of data through different methods and enables obtaining structured information about a desired field or topic.Artificial joint infection is a patient-safety risk and will always cause harm to the patient. Longer treatment periods, patient's suffering and delayed recovery also cause an unnecessary burden to the society.  Arthroplasty infections prevention by all means is first and foremost benefit the patient. Artificial joint infection diverse tracking volunteers at the law made mandatory registers will bring problems of infections and the number of registers in the quality of the evaluation.The purpose of this study was to determine whether data documented and stored in a patient record system can be used to predict or explain possible risk factors for artificial joint infections. The target group of this study consisted of patients who had undergone an artificial joint infection and a control group included arthroplasty patients who had not suffered an infection. The patients were treated in University Hospital in the years 2011-2013. According to the results, the patients who underwent a postoperative infection were prone to still experience surgical wound leakage at the time of their discharge from the hospital. In addition, special attention should be paid to patients’ perioperative and post-operative thermoregulation. Artificial joint infections are somewhat predictable and preventable though taking risk factors into account, but further studies on the topic are still needed. Variable documentation still requires of the development and standardizes

Käyttökokemusarvioita sairaanhoitajan näkökulmasta asiakas- ja potilastietojärjestelmistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja yleensä terveydenhuollossa

The purpose of this study was to assess how nurses working in health care and joint health care and social welfare services, such as home nursing or home hospital services and sheltered home, use patient and client information systems in their work and how the systems’ usage differs in different settings. An electronic questionnaire was sent to nurses who were members of the Finnish Nurses Association, TEHY, and AKAVA Nursing Professionals working in the public health and social sector as well as the private sector in spring 2020. A total of 3,610 registered nurses, including midwives and public health nurses, responded to the questionnaire. The responses of those nurses working in the joint health care and social welfare services, e.g. home nursing, home hospital services, or sheltered home (n=370), were extracted from the data, and their experiences were compared to the experiences of registered nurses working in health care settings (n=3,240). Ordinal logistic regression analysis was used for data analysis. Further, the feedback concerning information system usage in an open-ended question was analyzed. Registered nurses used 13 same brads of patient and client information systems in joint health care and social welfare services as their’ colleagued used in health care. Registered nurses regarded themselves as proficient users, but the in-service training had not been sufficient. Those working in the joint services especially felt that the in-service training had been more unsatisfactory than those working in the health care settings. The positive experiences of registered nurses using structured documentation (OR 1.30, p=0.049) and nursing records (OR 1.37, p=0.008) in the joint services differed significantly from those working in health care settings. Both groups felt that receiving patient data from other organizations often takes too long. Registered nurses working in the joint services made significantly more phone calls daily (OR 1.77, p< 0.001) to acquire data than registered nurses in health care. Both groups used Kanta services occasionally. The development of information systems to support the work of nurses in different operating environments should be continued. In the future, there is a need to strengthen in-serve training in terms of timing, content, and length to enhance and support registered nurses’ work.Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa, kuten kotisairaanhoidossa, kotisairaalassa tai palvelutalossa, työskentelevät sairaanhoitajat kokevat asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytön työssään ja miten tietojärjestelmien käyttö eroaa eri toimintaympäristöissä. Sairaanhoitajaliiton, Tehyn sekä Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n (TAJA) jäsenrekistereihin kuuluneilta sairaanhoitajilta, kätilöiltä tai terveydenhoitajilta kerättiin sähköisellä kyselyllä kokemuksia tietojärjestelmien käytöstä keväällä 2020. Kysely osoitettiin julkisessa terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa tai yksityisellä sektorilla toimiville. Kyselyyn vastasi 3610 sairaanhoitajaa. Vastaajista poimittiin sairaanhoitajat, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa joko kotisairaanhoidossa, kotisairaalassa tai palvelutalossa (n=370), ja heidän kokemuksiaan verrattiin terveydenhuollossa (n=3240) toimivien käyttökokemuksiin. Analyysimenetelmänä käytettiin ordinaalista logistista regressioanalyysia. Lisäksi analysoitiin yhteisissä palveluissa toimivien avovastausten tietojärjestelmäpalautetta. Yhteisissä palveluissa sairaanhoitajien käyttämistä asiakas- tai potilastietojärjestelmistä 13 oli samoja tuotemerkkejä kuin terveydenhuollossa toimivilla sairaanhoitajilla oli käytössä. Tietojärjestelmien käyttäjät arvioivat taitonsa hyviksi, mutta työnantajan tarjoamaa perehdytystä oli ollut liian vähän. Erityisesti yhteisissä palveluissa työskentelevät kokivat saaneensa heikompaa perehdytystä kuin terveydenhuollossa työskentelevät. Yhteisissä palveluissa työskentelevien kokemukset rakenteisen kirjaamisen tietojen hyödyntämisestä ja hoitokertomuksen saatavuudesta olivat myönteisempiä terveydenhuollossa toimiviin verrattuna. Molemmat vastaajaryhmät kokivat, että potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa. Yhteisissä palveluissa toimivat sairaanhoitajat käyttivät puhelinta tietojen hankintaan päivittäin tilastollisesti enemmän terveydenhuollossa toimiviin verrattuna. Molemmat vastaajaryhmät käyttivät Kanta-palveluja niukasti. Tietojärjestelmien kehittämistä tukemaan sairaanhoitajien työtä erilaisissa toimintaympäritöissä on edelleen syytä jatkaa. Työnantajien on jatkossa syytä vahvistaa perehdytystä ajoituksen, sisällön ja määrän suhteen, jotta järjestelmien hyödyt ja tuki työlle saadaan esiin

Terveiset NI2016 konferessista Genevestä, Sveitsistä

13th International Congress in Nursing Informatics pidettiin 25.‐29.6.2016 Genevessä, Sveitsissä. Konferenssin teema oli ajankohtainen eHealth for all: Every level collaboration – From project to realization. Juhannuksena olleen konferenssin ohjelmassa oli tarjolla 6 keynote‐esitystä, 24 paperisessiota, 20 posterisessiota, 23 paneelia, 14 workshoppia, 1 tieteellinen demo, 8 tutorialia ja 6 opiskelijakilpailua. 963 asiantuntijaa olivat etukäteen arvioineet 445 lähetettyä paperia 40 eri maasta. Hyväksyttyjä erilaisia papereita ym. esityksiä oli kaiken kaikkiaan 332. Open access Proceedings‐kirja, joka on indeksoitu MEDLINEen, on haettavissa http://ebooks.iospress.nl/volume/nursing-informatics-2016-ehealth-for-all-every-level-collaboration-from-project-to-realization. Tässä mainitut lähdeviitteet löytyvät tuosta kirjasta

Terveiset NI2016 konferessista Genevestä, Sveitsistä

13th International Congress in Nursing Informatics pidettiin 25.-29.6.2016 Genevessä, Sveitsissä. Konferenssin teema oli ajankohtainen eHealth for all: Every level collaboration – From project to realization. Juhannuksena olleen konferenssin ohjelmassa oli tarjolla 6 keynote-esitystä, 24 paperisessiota, 20 posterisessiota, 23 paneelia, 14 workshoppia, 1 tieteellinen demo, 8 tutorialia ja 6 opiskelijakilpailua. 963 asiantuntijaa olivat etukäteen arvioineet 445 lähetettyä paperia 40 eri maasta. Hyväksyttyjä erilaisia papereita ym. esityksiä oli kaiken kaikkiaan 332. Open access Proceedings-kirja, joka on indeksoitu MEDLINEen, on haettavissa http://ebooks.iospress.nl/ISBN/978-1-61499-658-3 Tässä mainitut lähdeviitteet löytyvät tuosta kirjasta

Infuusiohoidot turvallisesti kotona – selvitys älykkään teknologian mahdollisuuksista

Tässä tutkimuksessa kartoitettiin infuusiohoitojen määrää ja laatua terveydenhuollossa ja arvioitiin, miten älykkään teknologian avulla infuusiohoitoa voidaan toteuttaa turvallisemmin, vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin. Tiedonkeruu tehtiin yliopistollisen sairaalan osastoilla ja perusterveydenhuollon kotisairaalayksiköissä tai vastaanotoilla. Yhdistämällä eri tiedonhankintamenetelmiä saatiin kuva infuusiohoitojen nykytilanteesta kotihoidossa sekä lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotoilla. Kotisairaalatoiminnan käynnistäminen oli muuttanut potilasvirtoja, jolloin vuodeosastolla pelkästään infuusiohoidon takia olevat potilaat olivat vähentyneet. Yhteistyö ensihoidon kanssa oli edellytys ympärivuorokautiseen kotisairaalatoimintaan. Infuusiohoitojen etämonitorointi ei ole käytössä ja tekniikkaa hyödynnetään hyvin vähän infuusiohoidoissa. Terveydenhuollon ammattilaiset olivat valmiit käynnistämään infuusiohoitoihin liittyvän etämonitoroinnin ja siten ottamaan käyttöönsä nykyistä enemmän älykkään teknologian tuomia mahdollisuuksia.The purpose of the research project titled “Safety at Home and in Institutional Care: Utilizing remote monitoring and smart pump -technology in infusion care” was to identify the profile of patients, who require institutional care for infusion therapy for medical and nutrition management, in district hospital area. The digital technology, monitoring, and action models currently use is mapped. The overall purpose is to study the extended implementation of infusion care at home, utilizing smart technology. The data was collected through interviews and statistics. The aim was to explore how home infusion therapy is used, and how willing health care providers are to change current practices. The results showed that infusion therapy was common at outpatient clinics and quite common at home care. Collaboration with home care and emergency care made the infusion therapy possible at patient’s home. The use of smart technology in home care was less usual. The participants were enthusiastic and willing to use smart technology in infusion care and remote monitoring of patients’ status

Sähköiset terveyspalvelut osaksi potilaan arkea

Studies recently showed that interest in electronic healthcare services has increased, and there is a need to guide and inform patients and their families about the formats of such services. The purposes of this study were to determine what factors cause patients to accept electronic healthcare services and to determine what factors affect patients’ to use of such services by examining patients’ opinions of the services’ usefulness and ease of use. Sample data (n=113/150, 75%) was collected from the patients of six outpatient clinics at one university hospital for two weeks in April 2017. The patients and their escorts each completed a questionnaire that consisted of background variables (n=5) and questions (n=29). Statistical methods were used to describe and test the patients’ intentions to use electronic healthcare services. It was found that the participants were motivated to monitor their wellness with electronic healthcare services based on their experiences with such services, and the patients were confident about the effectiveness of such services. In fact, half the participants accessed electronic health assessment tools on the Internet and many participants were familiar with Kanta Services. As users’ experience with electronic services increased, perceptions of the services as useful increased. In particular, young participants (under 26 years) were dominant in the use of information technology (IT), and assessed their skills in using the services as good. In contrast, elderly participants (63 years and older) lacked confidence in their IT skills. Based on these results, it was concluded that participants’ perceptions of the usefulness and ease of use of electronic healthcare services are significant predictors of the participants’ attitudes and intentions to use such services.Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että mielenkiinto sähköisiä terveyspalveluja kohtaan on lisääntynyt ja samoin tarve niiden käytön ohjaukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida, millaisen merkityksen erikoissairaanhoidon vastaanotolla asioivat potilaat antavat sähköisille palveluille. Lisäksi he arvioivat sähköisten palvelujen hyödyllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Tutkimusaineisto koottiin yliopistosairaalan poliklinikoilla asioivilta potilailta tai heidän saattajiltaan keväällä 2017. Kysely koostui Likert-asteikollisesta väittämistä (n=29) ja viidestä taustamuuttujasta.  Aineistosta (n=113/150, 75%) analysointiin luku- ja prosenttimäärät sekä rakenneyhtälömallia käyttäen tutkittiin Teknologian hyväksyminen –mallin pohjalta asetetut hypoteesien sopivuus aineistoon. Vastaajat arvioivat sähköisten palvelujen käytön motivoivan seuraamaan omaa terveyttä. He kokivat, että sähköiset palvelut ovat helposti saatavilla ja he haluavat käyttää sähköisiä palveluja terveydentilan seurantaan sekä luottavat sähköisten palvelujen mahdollisuuksiin. Vastaajista puolet oli käyttänyt Internetistä saatavilla olevia terveystestejä, mutta terveystarkastuksen sähköisesti oli tehnyt vain muutama. Kanta-palvelut olivat tuttuja ja käyttökokemuksen lisääntyessä palvelut koettiin mielekkäiksi. Nuoret hallitsivat tietotekniikan käytön, kun taas iäkkäämmät vastaajat epäilevät käyttötaitojaan. Tutkimus osoitti, että palvelujen mielekkyys vaikuttaa merkittävästi niin asennoitumiseen kuin aikomukseen käyttää sähköisiä palveluja