Maaseutuyrittäminen – tutkinnon osa ja maaseutuyrittäjän ammattitaitovaatimukset

Opinnäytetyön aihe on Maaseutuyrittäminen –tutkinnon osa ja maaseutuyrittäjän ammattitaitovaa-timukset. Maaseutuyrittäminen –tutkinnon osa kuuluu yhtenä pakollisena10 opintoviikon osana maatalousalan perustutkintoon. Maatalousalan perustutkinto on luonto- ja ympäristöalan ammatil-linen perustutkinto, josta valmistuu työntekijöitä maatalousalan töihin ja maaseutuyrittäjiä. Maaseutuyrittäjät työskentelevät omilla maatiloilla yrittäjänä. Maatilat kehittyvät jatkuvasti ja am-mattitaitovaatimukset kasvavat. Opinnäytetyössäni halusin selvittää vastaako maaseutuyrittäminen – tutkinnon osan koulutuksen sisältö maaseutuyrittäjän normaalin työn vaatimuksia. Opinnäytetyöni menetelmänä käytin toimintatutkimusta. Opiskelijoille tekemäni kyselyn, kirjalli-suustutkimuksen ja maaseutuyrittäjille tekemieni teemahaastatteluiden avulla sain selville, että nykyinen Maaseutuyrittäminen – tutkinnon osa vastaa maaseutuyrittäjien työn vaatimuksia riittävän hyvin, koska kyseessä on maatalousalan perustutkinto. Tarvittaessa maaseutuyrittäjän on mahdol-lista kouluttautua lisää muiden alan opintojen avulla mutta perustutkinto riittää antamaan kaikkien tarvitseman peruskoulutuksen.The subject of my thesis is rural entrepreneurship –the examination part and expertise demands of the rural entrepreneur. Rural entrepreneur –the examination part is a mandatory 10 credit part of the basic agricultural examination. The basic agricultural examination is a basic professional ex-amination of natural resources and the environment. Students will work as farmers and rural entre-preneurs. Rural entrepreneurs work on their own farms. Farms develop continuously and the expertise de-mands of the farmers grows. In my thesis I wanted to find out if rural entrepreneurship –the exami-nation part is fulfilling the normal expertise demands of farmers. I used in my thesis an action research method. By making an enquiry for new students, studying literature review and a unstructured interview for rural entrepreneurs I discovered that present rural entrepreneur ship–the examination part is fulfilling the expertise demands of rural entrepreneurs as the examination is a basic examination. If rural entrepreneurs need more accurate information, they can learn more by taking more courses on agriculture and rural entrepreneurship

Kuuro maahanmuuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan kuuroja maahanmuuttajia suomalaisessa yhteiskunnassa yhteiskunnallisena ja yksilön itsensä kokemana ilmiönä. Tavoitteena on selvittää, mihin ja miten kuuro maahanmuuttaja integroituu. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: kohtaako kuuro maahanmuuttaja kaksinkertaisen kulttuurimuurin saapuessaan Suomeen, millaisia merkittäviä kokemuksia kuurolla maahanmuuttajalla on elämässään ja miten ne vaikuttavat integroitumiseen, miten kuuro maahanmuuttaja selviytyy arjessa sekä miten kuuro maahanmuuttaja löytää paikkansa kuurojen yhteisössä ja suomalaisessa yhteiskunnassa? Tutkimusta varten on haastateltu yhdeksää kuuroa maahanmuuttajaa joulukuussa 2009. Elämänkerralliset teemahaastattelut tulkattiin suomalaiselle viittomakielelle. Haastattelujen lisäksi aineisto koostuu haastateltavien piirtämistä elämänviivoista. Elämänviivat kuvaavat haastateltavien elämään liittyviä keskeisiä kulminaatiopisteitä ja niihin liittyviä kokemuksia. Haasteltavista viisi on naisia ja neljä miestä. Haastateltavista yksi on lähtöisin Etelä-Amerikasta, yksi Afrikasta, kaksi Euroopasta ja viisi eripuolilta Aasiaa, yhteensä neljästä eri maasta. Haastateltavat ovat olleet Suomessa reilusta vuodesta lähes kahteenkymmeneen vuoteen asti. Neljä haastateltavista on tullut Suomeen löydettyään puolison Suomesta. Haastateltavista kaksi on tullut Suomeen pakolaisena, yksi on muuttanut suomalaisten sukujuurien takia, yhden on Suomeen tuonut puolison työ ja yksi on Suomessa opiskelemassa. Yhdeksän kuuron maahanmuuttajan tarinoissa korostuvat elämän esteet, joita he ovat joutuneet ja joutuvat arjessa kokemaan. Toisaalta haastateltavat tuovat myös esiin, kuinka asiat ovat nyt hyvin, kun haastateltavat ovat Suomessa. Esteet, joita haastateltavat kuvaavat, liittyivät kommunikointiin, kielitaitoon, syrjinnän kokemuksiin, arjen asioiden kanssa kamppailuun ja työnsaantiin. Suomalaiseen sosiaaliturvaan, turvalliseen elinympäristöön ja viittomakielisten oikeuksiin puolestaan ollaan tyytyväisiä ja niitä arvostetaan. Viittomakieli ja kuurojen kulttuuri toimivat siltana toisiin kuuroihin muodostaen luonnollisen yhteyden suomalaisiin kuuroihin. Kuuron integroituminen tapahtuu siis ensisijaisesti toisiin kuuroihin ja kuurojen ryhmään. Moni haastateltava toivoo tulevaisuudessa mahdollisuutta palata käymään omassa lähtömaassaan ja kertoa siellä oleville kuuroille viittomakielestä ja kuurojen kulttuurista. Suomessa opitut asiat kuuroudesta ja viittomakielestä ovat olleet monille haastateltavista uutta ja lähtömaan tilanteeseen verrattuna poikkeuksellista. Suomella ja suomalaisella kuurojen yhteisöllä on näin ollen merkittävä rooli kuurojen tilanteeseen maailmanlaajuisesti

Siirtohinnoittelu tulkintaongelmien lähteenä : oikeustilan kehitys ja vaikutus tulkintaan

Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan samassa konsernissa toimivien yritysten välistä kauppaa. Samassa konsernissa toimivat yritykset ovat etuyhteydessä toisiinsa, jonka seurauksena niiden liiketoimen ehdot voivat erota toisistaan riippumattomien yritysten välisien liiketoimien ehdoista ja verotettava tulo voi muodostua erilaiseksi kuin riippumattomien yritysten välisissä liiketoimissa. Siirtohinnoitteluun kytkeytyy kiinteästi markkinaehtoperiaate, jonka mukaan etuyhteydessä olevien yritysten tulee käyttää niiden välisissä liiketoimissa samoja ehtoja, joita toisistaan riippumattomat osapuolet käyttäisivät vastaavassa liiketoimessa. Kansallisessa lainsäädännössä siirtohinnoittelusta säädetään verotusmenettelystä annetussa laissa (VML) 31 §:ssä, joka uudistettiin 1.1.2022. Kansallisen lainsäädännön lisäksi siirtohinnoittelua koskevissa kysymyksissä käytetään apuna OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklaa sekä siirtohinnoitteluohjeita. Oikeuslähteet jaetaan velvoittavuutensa perusteella vahvasti velvoittaviin, heikosti velvoittaviin ja salliviin oikeuslähteisiin. Oikeuslähteiden velvoittavuuden lisäksi niiden käyttöä ohjaa perustuslain (731/1999, ”PL”) 81 §:n 1 momentissa kerrottu lakisidonnaisuuden periaate, jonka mukaan veroja voidaan määrätä maksettavaksi vain nimenomaisen lain perusteella. Oikeuslähteiden velvoittavuuden vuoksi OECD:n siirtohinnoitteluohjeilla on ainoastaan sallivan oikeuslähteen asema, eikä niillä voida lakisidonnaisuuden periaate huomioiden laajentaa kansallisen oikeuden tulkintaa. Euroopan komissio on julkaissut syyskuussa 2023 uuden direktiiviehdotuksen Euroopan unionin tasoisesta siirtohinnoittelua koskevasta sääntelystä. Mikäli direktiiviehdotus hyväksytään, tullaan se implementoimaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään VML 31 §:n, PL 81 §:n 1 momentin ja OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden välinen jännite ennen lainsäädännön muutosta. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, onko lainsäädännön uudistus poistanut tämän jännitteen, ja voidaanko OECD:n siirtohinnoitteluohjeita soveltaa nykyään niiden koko laajuudessa. Tutkielmassa selvitetään lisäksi Euroopan unionin siirtohinnoitteludirektiiviehdotuksen sisältö ja vaikutukset Suomessa. Tutkielmassa johtopäätöksinä todetaan VML 31 §:n ja PL 81 §:n 1 momentin välillä vallinneen jännite ennen VML 31 §:n lainsäädännön muutosta. Lainsäädännön muutoksen jälkeen jännite on lieventynyt, mutta sen ei voida sanoa täysin poistuneen, sillä OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ei ole sidottu kansalliseen lainsäädäntöön sen uudistuksen yhteydessä. Euroopan unionin siirtohinnoittelua koskevassa direktiiviehdotuksessa OECD:n siirtohinnoitteluohjeet sidottaisiin unionin lainsäädäntöön. Sen seurauksena ohjeet tulisi kirjata myös kansalliseen lainsäädäntöön, jolloin ohjeiden asema muuttuisi kansallisessa lainsäädännössä sallivasta velvoittavaan. Kun ohjeilla olisi Suomessa velvoittavan oikeuslähteen asema, poistaisi se edelleen VML 31 §:n ja PL 81 §:n välillä vallitsevaa jännitettä

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi : Arviointimenetelmien jatkokehitystarpeet Suomessa

Hankkeen tavoitteena oli 1) kehittää kulttuurihyvinvointitoimien ennakoivassa taloudellisessa arvioinnissa tarvittavia menetelmiä ja laskentamalleja, 2) kehittää arvioinnin kriteeristöjä, 3) tunnistaa arviointia tukevan tietotuotannon tarpeita sekä 4) tehdä näiden pohjalta toimenpidesuosituksia kulttuurihyvinvointitoimien taloudellisen arvioinnin kehittämiseksi Suomessa. Hankkeessa tunnistettiin sidosryhmähaastatteluiden avulla kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen arvioinnin mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa sekä kartoitettiin kirjallisuuskatsauksella kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuustutkimuksen nykytilaa kansainvälisesti. Lisäksi hankkeessa pilotoitiin kirjallisuudesta tunnistettuja koetun hyvinvoinnin mittareita kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa. Viimeisessä osahankkeessa sovellettiin terveystaloudellisen mallinnuksen menetelmiä esimerkinomaisesti osallisuutta tukevan kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisessa arvioinnissa. Tällä hetkellä kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuustutkimus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkastellen vähäistä ja pistemäistä. Alan toimijat ja organisaatiot ovat kuitenkin valmiita vaikuttavuusperustaiseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää kuitenkin konkreettisia tekoja ja tarvittavan tietopohjan rakentamista, mikä vahvistaa kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Bone Degeneration and Recovery after Early and Late Bisphosphonate Treatment of Ovariectomized Wistar Rats Assessed by In Vivo Micro-Computed Tomography

Bisphosphonates are antiresorptive drugs commonly used to treat osteoporosis. It is not clear, however, what the influence of the time point of treatment is. Recently developed in vivo micro-computed tomographic (CT) scanners offer the possibility to study such effects on bone microstructure in rats. The aim of this study was to determine the influence of early and late zoledronic acid treatment on bone in ovariectomized rats, using in vivo micro-CT. Twenty-nine female Wistar rats were divided into the following groups: ovariectomy (OVX, n = 5), OVX and zoledronic acid (ZOL) at week 0 (n = 8), OVX and ZOL at week 8 (n = 7), and sham (n = 9). CT scans were made of the proximal tibia at weeks 0, 2, 4, 8, 12, and 16; and bone structural parameters were determined in the metaphysis. Two fluorescent labels were administered to calculate dynamic histomorphometric parameters. At week 16, all groups were significantly different from each other in bone volume fraction (BV/TV), connectivity density, and trabecular number (Tb.N), except for the early ZOL and control groups which were not significantly different for any structural parameter. After ZOL treatment at week 8, BV/TV, structure model index, Tb.N, and trabecular thickness significantly improved in the late ZOL group. The OVX and ZOL groups showed, respectively, higher and lower bone formation rates than the control group. Early ZOL treatment inhibited all bone microstructural changes seen after OVX. Late ZOL treatment significantly improved bone microstructure, although the structure did not recover to original levels. Early ZOL treatment resulted in a significantly better microstructure than late treatment. However, late treatment was still significantly better than no treatment

Effect of Ibandronate on Bending Strength and Toughness on Rodent Cortical bone; possible implications for fracture prevention

OBJECTIVES: There remains conflicting evidence regarding cortical bone strength following bisphosphonate therapy. As part of a study to assess the effects of bisphosphonate treatment on the healing of rat tibial fractures, the mechanical properties and radiological density of the uninjured contralateral tibia was assessed. METHODS: Skeletally mature aged rats were used. A total of 14 rats received 1µg/kg ibandronate (iban) daily and 17 rats received 1 ml 0.9% sodium chloride (control) daily. Stress at failure and toughness of the tibial diaphysis were calculated following four-point bending tests. RESULTS: Uninjured cortical bone in the iban group had a significantly greater mean (standard deviation (sd)), p < 0.001, stress at failure of 219.2 MPa (sd 45.99) compared with the control group (169.46 MPa (sd 43.32)) following only nine weeks of therapy. Despite this, the cortical bone toughness and work to failure was similar. There was no significant difference in radiological density or physical dimensions of the cortical bone. CONCLUSIONS: Iban therapy increases the stress at failure of uninjured cortical bone. This has relevance when normalising the strength of repair in a limb when comparing it with the unfractured limb. However, the 20% increase in stress at failure with iban therapy needs to be interpreted with caution as there was no corresponding increase in toughness or work to failure. Further research is required in this area, especially with the increasing clinical burden of low-energy diaphyseal femoral fractures following prolonged use of bisphosphonates. Cite this article: Bone Joint Res 2015;4:99–10

Tilusrakenteen kehitys tuotantoaan laajentavilla lypsykarjatiloilla

Nykyajan maanviljelyksessä on usein ajateltava viljelyn kustannuksia, jos haluaa tehdä parempaa tulosta, koska tuotteista saatavaan hintaan ei useinkaan voi vaikuttaa. Tilusrakenne on yksi niistä tekijöistä, joka vaikuttaa maatilan rahallisiin menoihin suoraan konekustannusten kautta, sekä ajallisuuskustannuksena työmenekkiin. Urakoitsijaa käytettäessä työmenekki usein korostuu, kun tuntihinnat ovat kertaluokkaa isommat verrattuna siihen, mitä viljelijä laskee oman työn arvoksi. Tilusrakennetta tarkasteltiin peltolohkorekisterin ja maatilarekisterin tietoja hyödyntämällä niiltä tiloilta, jotka ovat saaneet lypsykarjanavetan investoinnin valmiiksi vuonna 2007. Vuosi 2007 pääteltiin siitä, että rakennuksen investointituen viimeinen erä oli maksettu tuolloin ja sen maksun perusteena on investoinnin valmistuminen. Peltolohkojen hankinnan kehitystä seurattiin rakennusvuodesta 5 vuotta taaksepäin ja 5 vuotta eteenpäin, eli seurantajakso on 11 vuotta. Tutkimuksessa selvisi, että tilusrakenne on mennyt huonommaksi rakentaneilla maitotiloilla. Pinta-alan lisääntyessä lohkokoko on pysynyt lähes ennallaan ja etäisyys lohkoille on kasvanut. Vuonna 2012 keskimääräinen etäisyys peltolohkolle oli 3494 metriä ja se on kasvanut seurantajakson aikana vuodesta 2002 vuoteen 2012 1277 metriä.Contemporary in agriculture had to often think about the cost of cultivation, if you want to make more revenue because the products price available often does not or cannot affect. Land consolidation structure is one of the factors that affects the farm monetary expenditure directly through the machine costs, as well as cost of time work sales potential. The contractor for the workload will often emphasized when hourly rates are higher orders of magnitude compared to what a farmer calculates the value of your work. Land consolidation structure was examined land parcel register and the farm register data utilizing those holdings which have received investment dairy cattle finished in 2007. The year 2007 concluded that the final installment of the building of the investment aid had been paid at the time and the fee is based on the completion of the investment. The development of a land parcel acquisition was followed by the building since 5 years back and five years forward, that is, the observation period is 11 years. The study revealed that the land consolidation structure have gone worse built on dairy farms. Increasing the surface area of the block size has remained almost unchanged and the distance segments has increased. In 2012, the average distance of parcels was 3494 meters and it has grown during the followup period from 2002 to 2012 in 1277 meters

"Apuahan tarvihtee jokainen joskus" : -äitien kokemuksia Kainuun maakunta -kuntayhtymän Kajaanin perhetyöstä

Parin viime vuoden aikana mediassa on ollut esillä lapsiperheiden hyvinvointi ja haasteet arjen hallinnassa. Lapsiperheet kohtaavat arjessaan erilaisia haastavia elämäntilanteita, jolloin he tarvitsevat apua moniammatillisilta tahoilta. Opinnäytetyömme tutkimusprosessi oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tarkoituksena opinnäytetyössämme oli selvittää millaiset Kainuun maakunta -kuntayhtymän Kajaanin perhetyön käyttämät työtavat vahvistavat perheitä. Lisäksi selvitimme perheiden kokemuksia siitä millaista tuen saaminen on ja millaiset ovat heidän kehittämisehdotuksensa perhetyöhön. Tavoitteenamme oli saada tietoon, miten perheiden tukemista voidaan kehittää Kainuun maakunta -kuntayhtymän perhetyössä Kajaanissa, jotta se vastaisi myös tulevaisuudessa perheiden tarpeita. Rajasimme opinnäytetyömme käsittelemään ennaltaehkäisevää perhetyötä. Käytimme opinnäytetyössämme aineistonkeruumetodina teemahaastattelua. Haastattelimme neljää kajaanilaista äitiä, joiden perhe oli saanut apua haastavaan elämäntilanteeseensa Kajaanin perhetyöltä kotona ja Teppanan perheasemalla. Tuloksena voidaan todeta, että perhe-elämän haasteellisuus yllätti vanhemmat lapsen syntymän jälkeen. He huomasivat tarvitsevansa tukea arjessa jaksamiseensa ja heitä ohjattiin perhetyön asiakkaaksi esimerkiksi neuvolasta. Keskustelu ja yhdessä tekeminen perhetyöntekijän kanssa ja lisäksi vanhempien vapaa-ajan järjestäminen olivat perheitä vahvistavia auttamismenetelmiä. Perheet kokivat Teppanan perheaseman mahdollistaman vertaistuen tärkeäksi tukimuodoksi. Autetuksi tuleminen helpotti perheiden oloa ja se näkyi perheessä hyvinvointina ja tasapainoisena arkena. Äidit toivoivat avun saannin helpottumista, lisää ilta- ja viikonloppuperhetyöntekijöitä sekä Teppanan perheasemalle lisää yhteistä toimintaa. Johtopäätöksenä todetaan, että perheille avun tarpeen myöntäminen on vaikeaa, joten neuvolatyössä tulisi kiinnittää enemmän huomiota perheiden arjessa jaksamiseen ja keskustella perheiden kanssa arjen haastavista tilanteista avoimesti. Perheet hyötyivät perhetyöstä ja olivat tyytyväisiä saamansa tukeen, mutta perhetyötä on kehitettävä myös jatkossa perheiden toiveet huomioiden.During the last few years there has been a lot of discussion in the media about families’ welfare and challenges in everyday management. Families undergo different challenging situations in their everyday lives when they need support from the professionals. This thesis was a qualitative research process. The purpose was to find out what methods of family work used by the Joint Authority of Kainuu region reinforced the management of families. In addition, the purpose was also to find out what experiences families had when they had got help and how families wanted to develop family work in Kajaani within the Joint Authority of Kainuu Region. The goal of this thesis was to study how family work could be developed in the future so that families in Kajaani could get the help they needed from the Joint Authority of Kainuu Region. This thesis focuses on preventive family work only. The material was collected by theme interviews. Four mothers, whose families had been helped by the family work in Kajaani, either at their homes or at Teppana Family Health Station, were interviewed for this thesis. The results showed that difficulties in family life surprised families after their children had been born. Families noticed that they needed support and they were directed to the family work by the child clinic, for example. Discussions, doing together with the family worker and organizing free time for parents were reinforcing methods used by the family workers. Families experienced that peer support was an important supportive method in Teppana Family Health Station. Support provided by professionals made families’ lives easier, which was demonstrated as the wellbeing and balanced everyday lives of the families. Mothers wished that getting help from family work could be easier, more employees would be available in the evenings and weekends and that there would be more common activities in Teppana Family Health Station. As a conclusion, it can be stated that families have difficulties acknowledging their need for support. Therefore, more attention should be paid to families’ managing with everyday life and the challenges of everyday life should be discussed more openly in the clinics. Families benefit from family work and, in this study, they were satisfied with the support provided. Family work must also be developed in the future by considering families’ wishes

Hongkongissa asuvien indonesialaisten siirtolaisten rahankäyttö ja kokemus elämänhallinnasta

Kippo, Satu ja Koponen, Viena. Hongkongissa asuvien indonesialaisten siirtolaisten rahankäyttö ja kokemus elämänhallinnasta s. 54, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää, kevät 2012. Sosiaalialan koulutusohjelma kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyön virkakelpoisuus ja Diakonisen sosiaalityön suuntautumis-vaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Hongkongissa kotiapulaisina työskentelevien siirtolaisten rahankäyttöä ja heidän omaa kokemustaan elämänhallinnasta. Tutkimuksessa selvitettiin mihin kotiapulaiset käyttävät rahaa kuukausittain ja kuinka paljon. Tutkimus keskittyi myös valottamaan kotiapulaisten tuntemuksia siitä, kuinka tyytyväisiä he ovat omaan elämäänsä ja kokevatko he voivansa itse vaikuttaa elämänsä kulkuun. Aihe on ajankohtainen koska globalisoitumisen myötä muuttoliike ympäri maailmaa lisääntyy. Usein huonossa asemassa olevien siirtolaisten kokemusmaailman tutkiminen on tärkeää, jotta heidän tuen tarpeeseensa olisi mahdollista vastata oikealla tavalla. Tutkimus lähti siirtolaisten kanssa työskentelevän hyväntekeväisyysorganisaation Mission For Migrant Workersin tarpeesta ja pyynnöstä. Mission For Migrant Workersin suurimmat asiakasryhmät kansalaisuutta tarkasteltaessa ovat indonesialaiset ja filippiiniläiset. Organisaatio halusi tietynlaista tietoa siirtolaisista pystyäkseen tarjoamaan palveluita, jotka vastaisivat paremmin asiakkaiden tarpeita. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketutkimuksena Hongkongissa, Causeway Bayn alueella sijaitsevassa Victoria Parkin puistossa. Kyselylomake oli englanninkielinen ja sitä jaettiin indonesialaisille kotiapulaisille kahtena sunnuntaina heidän kokoontuessaan vapaapäivien viettoon Victoria Parkiin. Victoria Parkin alueelle kokoontuvat kotiapulaiset ovat pääasiassa indonesialaisia, joten juuri indonesialaiset valikoituivat kyselyn vastaajiksi. Tulokset ovat joiltain osin ristiriitaisia. Useimmat vastaajat ovat joutuneet ottamaan lainaa Hongkongiin päästäkseen ja joillain sitä on vielä maksamatta. Kotiin lähetettävä rahamäärä on usein iso osa palkasta, eikä rahaa välttämättä jää paljon muuhun. Toiset vastaajat kokivat nauttivansa työstään, mutta useimmat kokivat usein hankaluuksia työssä. Useat vastaajat haluaisivat jotain toimintaa järjestettävän vapaa-ajalleen, mutta toivomus järjestävästä tahosta vaihtelee. Asiasanat: siirtolaisuus, elämänhallinta, kyselylomaketutkimus, HongkongKippo, Satu and Koponen, Viena. Life coping skills and use of money of Indonesian migrants in Hong Kong. 54p., 1 appendix. Language: Finnish. Järvenpää, Spring 2012.Diaconia University of Applied Sciences. Degree Program in Social Services, Options in Christian Youth Work/ Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. Migrant women in Hong Kong have rarely good conditions. Most of them are working as domestic helpers receiving a very small amount of money in a month and having very little to say in their everyday life. This study was carried out to examine the life coping skills and use of money among migrant workers in Hong Kong. The study was execut-ed with Mission For Migrant Workers, an organization working with migrants in Hong Kong. Other studies have been conducted in the past few years, but they are not con-centrating on the use of money and experiences in life coping of migrants. The study was aiming to find out whether migrants in Hong Kong feel that they are in control of their own life or that they have no influence. Mission For Migrant Workers also wanted the research to investigate migrants´ use of money. The Research was aiming to find out how much money migrants send to their home country and if they use money on other things, like loans food and clothes. The organization offers activities to migrant women and for that reason the study also aimed to investigate migrants´ need of activities on their free time. The study was conducted as a questionnaire developed with Mission For Migrant Workers. This study is quantitative research with the sample of 50 respondents, who all were Indonesian migrants. The questionnaire was carried out during two separate Sundays. All the respondents were having a day off from work so the research did probably not reach persons under very bad conditions. All the answers were collected from Victoria Park in Causeway Bay area in Hong Kong. Help was received from other Indonesian migrants and volunteers of the organization when collecting the answers. The results show that almost every respondent sends money to their home country. They also have taken a loan to get a placement in Hong Kong. These placement fees are mostly illegal, but most of the migrants do not know it. Answers in life coping sections were rather contradictory. This may indicate that all the questions were not properly understood. Answers about the use of money could be used trying to improve the conditions of migrants. Placement fees are not yet illegal in every part of the world. This study is shows how much money is used to pay placement fees or loans taken to pay these fees. In the contract of a domestic helper it is said that the employer is required to pay an employee´s trip to Hong Kong and back to home country when the contract is finished. However, migrants do not know that but with these results Mission for Migrant Workers can see the need of information and take part in educating migrants with their rights. Keywords: Migrant, life coping, questionnaire, Hong Kon